Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Satakunnan kouluissa vietetään Satakunta lautasella -päivää 13.10.2021

07.10.2021

Keskiviikkona 13.10. Satakunnan kunnissa ja kouluissa vietetään kolmatta kertaa lähiruokapäivää – joka on saanut uuden nimen ja on nyt Satakunta lautasella -päivä. Lähes kaikki Satakunnan kunnat ovat mukana päivän toteutuksessa. Koulujen lisäksi osalla paikkakunnista päivään osallistuvat myös päiväkodit ja vanhushuollot. Monissa kunnissa lähiraaka-aineet ovat jo ainakin osittain vakituisesti ruokalistoilla, mutta päivän avulla aihe tehdään näkyväksi ja siihen panostetaan erityisesti.

Esimerkiksi Huittisten kaupungille edellisiltä vuosilta saadut kokemukset ovat olleet niin mieluisia, että oli luonnollista lähteä päivään mukaan myös tänä vuonna.

− Tarjolla on puuroa ja mansikkakiisseliä, leikkelettä, sämpylää sekä tuoreita kurkkuviipaleita. Kaikki raaka-aineet tulevat Satakunnasta, suurin osa jopa Huittisten lähituottajilta, kertoo kaupungin ravitsemistyönjohtaja Nina Kärki.

Lähiruokapäivänä korostetaan kouluruoan merkityksellisyyttä sekä maakunnan puhtaiden, monipuolisten ja laadukkaiden raaka-aineiden arvostusta. Tavoitteena on, että kuntien ruokapalvelut hyödyntäisivät jatkossa yhä enemmän paikallisia raaka-aineita ja tuotteita. Lapsille ja nuorille on tärkeää tuoda esiin ruoan alkuperä. Lähiruokapäivä on oiva teemapäivä asiasta viestimiseen.

Päivän järjestävät Satakunnan kuntien ruokapalvelut ja Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke. Olemme haastaneet myös koulujen rehtorit ja opettajat mukaan toteuttamaan lähiruokapäivää opetuksellisesta näkökulmasta vinkkaamalla materiaaleja ja aineistoja käytettäväksi lähiruokapäivässä. Materiaalit löytyvät tältä sivustolta.

Ruokavinkki: Sienicappuccino

01.10.2021

4:lle
5 dl hienonnettuja, tuoreita mustatorvisieniä, suppilovahveroita tai tatteja. Voit käyttää myös 2 dl paistettuna pakastettuja sieniä tai 20 grammaa kuivattuja sieniä.
1 sipuli hienonnettuna
2 rkl voita
100 g palsternakkaa
4 keskikokoista, jauhoista perunaa
5 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
4 dl kevytmaitoa
2 dl kuohukermaa
mustapippuria

Päälle
1 dl kuohukermaa
0,5–1 rkl vaaleaa sinappia esim. keltaista Dijon sinappia

1. Paista hienonnettuja tuoreita tai pakastettuja sieniä ja sipulia pannulla voissa, kunnes sienten neste on haihtunut. Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne kiehumaan kasvisten kanssa.
2. Kuori ja paloittele palsternakka sekä perunat. Laita ainekset kattilaan ja lisää vesi. Kuumenna ja lisää liemikuutiot. Anna kiehua, kunnes kasvikset ovat kypsiä.
3. Lisää kattilaan sieni-sipuliseos ja soseuta. Lisää maito ja kerma. Kuumenna ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa pippuria ja suolaa.
4. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, mausta sinapilla ja lisää keiton päälle.

Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelma käynnistetty tukemaan Satakunnan vahvaa ruokaketjua

01.10.2021

Satakunta on perinteisesti ollut alkutuotannon edelläkävijä kasvinviljelyn kehittämisessä Suomessa. Alueelle on keskittynyt useita oman toimialansa kärkiyrityksiä jalostamaan paikallisista raaka-aineista erilaisia elintarvikkeita, joita myydään kaikkialla Suomessa tutuilla tuotemerkeillä. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin jatkossa isoja haasteita myös suomalaiselle maanviljelylle eli elämme nyt aikoja, jolloin on aloitettava reagointi tulevien vuosien yhä syveneviin haasteisiin ja tuotava viljelijöiden käyttöön yhä nopeammin tutkimustietoon pohjautuvia käytännön teknologioita ja toimintatapoja.

Näihin tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi Pyhäjärvi-instituutti ja joukko satakuntalaista kuntia sekä yrityksiä päättivät perustaa Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää alkutuotantoa ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Tiivistettynä kasvu- ja vastuullisuusohjelman kolme päällimmäisintä teemaa ja kokonaisuutta ovat maan kasvukunto ja sen parantaminen, kasvihuonekaasupäästöjen hallinta ja hiilensidonta sekä ruoantuotannon aiheuttaman vesistöjen ravinnekuorman pienentäminen.

Muuttuvassa ilmastossa ohjelman teemojen ja tavoitteiden merkitys tulee korostumaan. Esimerkiksi roudattoman ajan lyhentyminen tai kokonaan roudattomat talvet asettavat suuria haasteita ravinne- ja kiintoainekuormituksen hallinnalle. Aikaisemmat toimet eivät ole riittäviä nykyisessä saatikka tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa. Maatalous tulevaisuudessa ei ole pelkkää selviämistä ja sopeutumista, vaan maanviljely voi olla osa ratkaisua ehkäistäessä ilmastonmuutosta.

Uuden kasvu- ja vastuullisuusohjelman avulla saadaan leveämmät hartiat tehdä yhä syvempää kehittämistyötä ilmastokestävän ruokaketjun kehittämiseksi. Mukana olevilla alueen isoimmilla elintarvikeyrityksillä on kaikilla laaja joukko sopimustuottajia (mm. siipikarja, avomaan kasvikset, sokerijuurikas, muu kotieläintuotanto), jolloin kehittämistyöhön saadaan pitkäjänteisyyttä ja uusien innovaatioiden käyttöönotolla on myös tehokkaampi vaikuttavuus. Ohjelman tavoitteena on edistää faktapohjaiseen tutkimustietoon pohjautuvien käytännön sovelluksien käyttöönottoa laajasti koko läntisessä Suomessa.

Pyhäjärvi-instituutilla on jo meneillään muutamia hankkeita, joiden avulla voidaan kuvata, mitä käytännössä ohjelmassa voidaan tehdä ja miten. Bioeväät ja PeltoAI -hankepari keskittyy maan kasvukunnon parantamiseen, sen tutkimiseen ja seurantaan. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa. Hankkeessa pilotoidaan maan kasvukuntoa edistäviä toimia kahdeksan yhteistyöviljelijän pelloilla. Käytännön toimista esimerkkinä mainittakoon täsmärakennekalkitus, maanparannuskuitujen käyttö, pellon vesitalouden kehittäminen ja biologismekaaninen syväkuohkeutus. Hankkeissa tutkitaan ja kehitetään saman aikaisesti käytännön kokeiden kanssa digitaalisia seurantamenetelmiä ja mm. koneoppimista.

Green future of Satakunta-hankkeessa on niputettu yhden hankehallinnon alle neljä erillistä kehittämiskohdetta. Yhdessä Apetitin kanssa hankkeessa edistetään kotimaisen kukkakaalin viljelyä teollisuutta varten. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lajikekokeita sekä korjuu- ja toimitusketjun suunnittelua alkaen sopivien korjuu- ja jalostuskoneiden kartoituksesta. Saman kumppanin kanssa hankkeessa kehitetään palkokasvien viljelyä ja jalostusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ruutu- ja peltomittakaavan kokeita uusilla palkokasveilla. Räpin koetilalla on pilotoitu ruuduissa ja yhdellä lohkolla esimerkiksi kikhernettä. Mäkitalon Maistuvat Oy:n ja Novarbon kanssa hankkeessa kehitetään vertikaaliviljelyä ja Yrttipajan kanssa yrttiviljelyä.

Lisäksi käynnissä on Kasteluvesi-hanke, jossa sanan mukaisesti kehitetään ja edistetään vesitalouden hallintaa ja kastelua käytännön pilotoinneilla ja tiedotuksella. Tuleva -hankkeessa lisätään alkutuottajien tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja keinoista vähentää siitä aiheutuvia haittoja.

Paljon siis on jo kehittämistyötä käynnissä ja uuden ohjelman avulla meillä on entistä parempi mahdollisuus syvempään ja vaikuttavampaan kehittämistyöhön alueen elintarvikearvoketjujen toimijoiden kanssa.

Sauli Jaakkola
kehittämispäällikkö
Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman koordinaattori
Pyhäjärvi-instituutti

Tuoreita vihanneksia Tuiskulasta

10.09.2021

Köyliön Tuiskulassa sijaitsevalla Härkälän puutarhalla Mikko ja Piia Härkälän johdolla viljellään kasvihuoneissa salaattia, tomaattia, kurkkua ja pieniä määriä paprikaa, munakoisoa ja yrttejä. Härkälän tomaatti tutussa pahvirasiassaan on lähikaupoissa kysytty tuote ja siitä puutarha on aikoinaan vihannesviljelynsä vuonna 1985 aloittanut.

-Nykyisin merkittävin tuote on kuitenkin salaatit, Piia Härkälä kertoo.

Salaateista tällä hetkellä tärkein on jääsalaatti, ja suoraan kauppojen hyllyille toimittamisen lisäksi Härkälän jääsalaattia käytetään myös keväällä toimintansa aloittaneen, lähellä tuotetuista raaka-aineista koostetuissa Mäkitalon Maistuvien annossalaateissa.

-Lähiruoka on meille kaikessa toiminnassa tärkeää, sitä me itsekin täällä tuotamme ja TuorePuodin tuotteet ovat kaikki lähiseuduilta tuotuja, Piia toteaa.

Piia Härkälä on iloinen, että alueen asukkaat ovat ottaneet TuorePuodin aktiivisesti käyttöön.

Härkälän tuotteita toimitetaan 60 kilometrin säteellä nelisenkymmeneen eri kokoiseen kauppaan. Toimitukset tehdään puutarhan omilla kuljetusautoilla suoraan kasvihuoneilta ja kauppoihin. Puutarhalta ollaan suoraan yhteydessä jokaiseen kauppaan, mikä tuo toimintaan joustavuutta. Kuljetuksissa kyetään reagoimaan kysynnän vaihteluun, takaamaan tuotteiden tuoreus ja ennaltaehkäisemään myös esimerkiksi hävikin syntyä.

Hävikin vähentäminen on yksi tärkeä asia puutarhan toimintaa suunnitellessa, ja sen lisäksi monessa muussakin päätöksessä näkyy Härkälän halu tähdätä kestäviin valintoihin. Tomaatit, nykyisin myös minitomaatit, pakataan kartonkisiin rasioihin muovisten sijaan. Lisäksi tuotteet toimitetaan kauppoihin puutarhan omissa kiertävissä kestolaatikoissa. Kasvihuoneiden lämmitys tapahtuu puutarhan oman hakelaitoksen voimin, sähköt ovat paikallisen yrityksen vihreää sähköä ja tarvittava tuholaistorjunta on biologista.

Tänä kesänä pitkään jatkuneet helteet koettelivat myös kasvihuoneviljelyä. Vaikka kasvihuoneessa olosuhteita pystytään säätelemään avomaata paremmin, rasittaa ulkona pitkään jatkuva kuumuus myös kasveja huoneen sisällä ja vauhdittaa niiden elinkaaren etenemistä.

Myös työntekijöille kesän olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset, kun tauolla kasvihuoneen ulkopuolella on aivan yhtä lämmintä kuin sisäpuolellakin. Puutarha työllistää ympärivuotisesti n. 15 henkeä ja kesäaikaan työvoimaa on parikymmentä henkeä.

- Työntekijöiden kannalta kesä on ollut siinä mielessä todella hyvä, että kasvihuoneissa meillä häärii erittäin reippaita kotimaisia kesätyöntekijöitä.

Kasvihuoneilta löytyy jalkapallokentän kokoinen ala salaatteja.

Nykyisen puutarhurin isä aikoinaan hetken kokeili suoramyyntiä tilalta, mutta TuorePuodin kaltaista varsinaista myymälätilaa ei ole ollut ennen. Tilamyymälä oli ollut Piian ja Mikon harkinnassa jo pidempään, ja kaksi vuotta sitten TuorePuoti päätettiin perustaa.

Kasvihuoneiden päässä sijaitseva TuorePuoti on nykyisin monen paikallisen asukkaan ja vierailevan lomailijan vakikauppa. Puodista ostetaan niin arkiruuat kuin tuliaiset muualle Suomeen lähdettäessä. Valikoimaa lähialueen tuottajilta puodin hyllyiltä löytyy runsaasti ja puutarhan omien sekä lähiviljelijöiden vihannesten lisäksi mukaan saattaa sieltä tarttua esimerkiksi paikallisia kanan- tai viiriäisen munia, lihaa, jäätelöä tai virvoitusjuomia.

-Ensimmäinen vuosi oli puodilla vielä harjoittelua ja melko hiljaista aikaa, Piia muistelee.

Viime vuonna itsepalvelumyymälä kuitenkin löydettiin ihan uudella tavalla, kun rauhassa itsekseen ostosten hoitaminen koettiin turvalliseksi vaihtoehdoksi marketeissa vierailulle. Itsepalvelu eli vaa’an käyttö ja maksaminen ilman myyjää saattavat aluksi jännittää osaa ihmisistä, mutta puodista löytyvien ohjeiden tai samaan aikaan paikalle sattuneen vakivieraan avustuksella ostaminen käy kätevästi. Ja ensimmäisen kerran jälkeen myymälän käytännöt ovat jo tutut.

-Puotihan perustuu täysin luottamukseen asiakkaiden rehellisyydestä, Piia huomauttaa, ja ihmiset ovat kyllä sen luottamuksen arvoisiksi osoittautuneet.

Rapujuhliin maistuva juustopiirakka

27.08.2021

Piirakkataikina:
4 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
150 g kylmää voita
1 rl kylmää vettä

Mittaa jauhot ja suola monitoimikoneen kulhoon. Lisää joukkoon kylmä voi ja lisää vesi. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa noin 30 min. (Voit myös käyttää valmista kotimaista piirakkataikinaa.)

Täyte:
2 keltasipuli
1 punasipuli
1 tl öljyä paistamiseen
150 g emmentaljuustoa raasteena
200 g tuorejuustoa
2 munaa
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 tl kuivattua timjamia

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.
2. Kuori ja kuutioi sipulit ja kuullota ne paistinpannussa öljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä.
3. Levitä taikina korkeareunaisen piirakkavuon pohjalle ja reunoille (leivinpaperilla vuorattu kakkuvuoka toimii hyvin).
4. Esipaista taikinaa uunissa noin 10 minuuttia.
5. Sekoita täyte. Emmentalraaste, tuorejuusto, munat, suola, pippuri ja timjami sekä jäähtynyt sipuliseos.
6. Kaada täyte esipaistetulle pohjalle ja paista uunissa 175 asteessa noin 35-40 min.

Huom! Loistavana lisänä piirakan päälle sopii paistetut keltavahverot, tatit sekä persilja.

Mitkäs markkinat täällä oikein on?

29.07.2021

Torstaiaamuisin näkymä Säkylän keskustan raitilla voi aiheuttaa uudelle kävijälle ihmetystä. Autoja on parkissa tienvarsilla ja pihoilla niin paljon kuin vain mahtuu ja kulkijoita suuntaa toria kohti joka puolelta. Ilmassa on suurten markkinoiden tunnelmaa, mutta kyseessä ei ole kerran kesässä toteutuva kesäjuhla vaan viikoittainen ilmiö. Säkylän torilla on maine vilkkaana ja elävänä kesätorina pitkälle ympäri Lounais-Suomen. Pyhäjärven ympärystän mökkiläiset ovat merkittävä osa torin kävijäkuntaa, mutta lomailijoita lähtee tunnustelemaan markkinahumua myös kauempaa. Torilla käy toistuvasti vierailijoita Huittisten, Rauman ja Porin suunnilta sekä aina Turun alueelta asti.

Torivalvoja Petri Rytsölän mukaan koko Pyhäjärviseudulle on vakiintunut ajatus siitä, että torstai on toripäivä. Myyntipöydistä löytyvät niin työkalut terassiremppaan, kesäkukat pihamaalle, kuin myös lähiseudulla tuotettuja herkkuja ruokapöytään. Monilla myyjillä on myös omat kanta-asiakkaansa, jotka tulevat tiettyjen tuotteiden perässä pitkänkin matkan takaa. Tori tarjoaa ostettavien tuotteiden lisäksi hetken sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Viimeisen vuoden aikana entistä arvokkaammaksi nousseet kohtaamiset tuovat iloa koko viikkoon.

- Tämä on paras tori mitä on, nimettömäksi jättäytyvä torikävijä naapuripöydästä tiivistää omat ajatuksensa kuullessaan keskustelumme torivalvojan kanssa. Hän kertoo käyneensä Säkylän torilla säännöllisesti jo 15 vuotta ja kiertäneensä myös monia muita Lounais-Suomen toreista, mutta kertoo jopa suurempien kaupunkien torien kalpenevan Säkylän rinnalla.

Ruokatarjonnassa torilla riittää valikoimaa. Tuoreita vihanneksia ja marjoja oman kunnan ja naapureiden pelloilta, kalatiskeiltä Pyhäjärven saalista monessa muodossa, paikallisten lihatalojen tarjontaa ja tuoretta leipää evääksi ja kahvipöytään. Torikäynnin yhteydessä monille tarttuukin matkaan aitoa lähiruokaa.

Maurialan tilan Ville Mauriala on saapunut Huittisista torille myymään oman tilan ja useamman lähiviljelijän vihanneksia, juureksia ja marjoja. Mauriala sanoo Säkylän toria vilkkaaksi myyntipaikaksi, jonne kauppiaan kiva tulla.

- Yksi harvoja todella eläväisiä maalaistoreja, Mauriala kuvailee. Hän kiertää kesän aikana muillakin toreilla ja kylätapahtumissa, mutta toteaa Säkylän olevan yksi eloisimpia toripaikkakuntia.


Ville ja Eija Mauriala Säkylän torilla myymässä lähiseudulla tuotettuja tuoreita vihanneksia ja marjoja.

Yksi torikävijöitä torstaista toiseen houkutteleva tuote on paistetut Pyhäjärven muikut. Kikan kivan Kristiina Heinonen toteaa paistavansa muikkuja torilla kesäisin niin kauan kuin järvi vain kaloja suo. Kikan kivat käy torilla ympäri vuoden, kesäisin useamman ruokakojun voimin. Myynnissä on muikkujen lisäksi kalakeittoa ja lettuja. Heinonen myös kertoo, että monista asiakkaista on tullut vuosien mittaan hyviä tuttuja.

- Heidän kanssaan jaetaan toripäivän lomassa niin ilot kuin surutkin, hän toteaa.


Kikan kivat käy Säkylän torilla ympäri vuoden. Kesällä paistetut
muikut ovat suosittuja.

Säkylästä noin puolen tunnin ajomatkan päässä Paneliassa toinen paikallistori kerää alueen asukkaita yhteen puolestaan joka toinen keskiviikkoilta. Heinäkuisena keskiviikkona torilla on tarjolla ohjelmaa perheen pienimmille ja pomppulinnan edustalla riittää väkeä jonoksi asti. Myyjiä kyseisenä keskiviikkona on paikalla hieman normaalia vähemmän. Jo yli 20 vuotta pitopalvelua Paneliassa pitänyt Tuulikki Järvinen kertoo, että useimmiten torilta löytää myös vihannes- ja lihakauppiaat, mutta kyseisellä viikolla Järvisen lisäksi paikalla on kala-auto ja muutamia kirpputoripöytiä.

Kotikylällä tuotettu lähiruoka koetaan torikävijöiden keskuudessa hyväksi.

- Ihmiset tuntevat tuotteet ja tulevat hakemaan tiettyjä suosikkeja, Järvinen kuvailee. Järvisen myyntipöydästä löytyy monenmoista suolaista ja makeaa leipomusta. 


Tuulikki Järvisellä on pitopalvelu Paneliassa ja sen lisäksi hän käy Panelian torilla myymässä leivonnaisia.

Kalakauppiaalle virtaa tasaiseen tahtiin asiakkaita, mutta muutaman sanan Kalatorin Tita Junnila ehtii kuitenkin vaihtaa asiakkaiden palvelun välissä. Junnila kertoo kiertävänsä lähialueen toreja tiistaista lauantaihin lähes ympäri vuoden. Hän kehuu Panelian toria vireäksi kauppapaikaksi ja toteaa, että torilla on hyvä henki ja hyvät asiakkaat. Suosituimpia tuotteita ovat läheltä pyydetyt luonnonkalat ja erityisesti Pyhäjärven saalis kiinnostaa kaikilla lähialueen toreilla.


Kalatiskistä löytyy valinnanvaraa.

Torivierailut ovat monille osa kesää ja erityisesti loma-aikaa, mutta Junnila muistuttaa, ettei torit ole ainoastaan kesän juttu.

- Meillä on täällä upeita, hienoja toreja, kunhan ihmiset jaksavat vain käydä niillä. Muistakaa, että myyjät käyvät näillä ympäri vuoden ja ovat paikalla huonommallakin kelillä, hän toteaa terveisinä lähialueen asukkaille.

Toreilla on viime vuodet mennyt mukavasti ja kuluva kesä vaikuttaa myös torikaupan kannalta hyvältä. Rokotukset ovat käynnissä ja ulkotapahtumana tori on koko ajan koettu turvallisemmaksi kokoontumismuodoksi kuin moni muu.

Pienten kylien torit tarjoavat monenlaista hupia ja tuotetta, eikä torin monipuolisuutta kannattakaan olettaa kylän koon mukaan. Sen todistavat sekä Säkylän että Panelian torit, joilla kesäisen kokoontumisen iloa riittää. Paitsi paikallisille vakikävijöille, myös matkailijoille torit tarjoavat kohtaamispaikan, jossa voi edelleen myös pitää etäisyyttä muihin kävijöihin.

 

Laura Reuna
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: