”Halpaa ruokaa ei ole –joku maksaa aina!”, ministeri Jari Leppä.

Pyhäjärvi-instituutti ja Rauman kauppakamari järjestivät 29.11. Satakunta ruokamaakuntana –foorumin, joka kokosi yli 70 ruokaketjun keskeistä toimijaa Säkylään Ravintola Myllynkiven Vihreään saliin. Korkean tason foorumille oli tilausta, sillä satakuntalainen ruokaklusteri on edelleen vahvassa kasvusuunnassa ja hyödyntämätöntä vientipotentiaalia on tunnistettu paljon. Uusien tuoteinnovaatioiden myötä satakuntalaiset ruokaketjut tarvitsevat enenevässä määrin uusia työntekijöitä, uudenlaista osaamista ja yhteistyötä sekä yritysten että alan oppilaitosten kanssa.

Tilaisuuden fasilitaattoreina toimivat Riikka Piispa Rauman kauppakamarilta ja Teija Kirkkala instituutilta. Paikallisista lähiraaka-aineista valmistetun aamukahvin jälkeen päästiin asiaan. Ensin esiteltiin teaseri uudesta Satakunta syytä rakastua ruokaan -dokumenttielokuvasta, jossa seikkailevat säkyläläiset Tiina ja Johannes Hämäläinen lapsiensa Tyynen ja Justuksen kanssa.

Puheenvuorot keskustelun avauksena

Keskustelujen avauksina kuultiin kolme puheenvuoroa. Ensin Juha Kaskinen, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja, esitteli erilaisia skenaarioita tulevaisuuden ruokaketjulle erityisesti ilmastonmuutoksen viitekehyksessä. Kasvukauden pidentyminen tuo sekä uusia mahdollisuuksia (uudet kasvit ja lajikkeet) että uusi haasteita (kasvitaudit ja -tuholaiset, kasteluveden riittävyys). Mielenkiintoinen pohdinta oli myös se, haastaako tulevaisuudessa biomassan viljely perinteisen kasvinviljelyn maatiloilla ja riittääkö peltoa molemmille.

Seuraavaksi Jussi Kaartinen, Satakunnan osuuskaupan toimialajohtaja, kertoi näkymiä kuluttajakäyttäytymisen muutoksista ja miten ne vaikuttavat kaupan toimintaan sekä Satakunnassa että Suomessa. Satakunnassa paikallisuudella on aina ollut suuri merkitys ja tämä trendi tullee jatkumaan, siksi kauppa mielellään antaa aivan uusillekin tuotteille mahdollisuuden testata asiakkaiden ostokiinnostusta hyllyillään. Vastuullisuus, eettisyys ja kestävyys ovat edelleen valintaperusteiden kärkikahinoissa, mutta luonnollisesti tuotteen hinnalla on iso merkitys.

Lopuksi Sauli Jaakkola, viljelijä ja Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö, visioi tulevaisuuden maanviljelyn muutostarpeita ja mahdollisuuksia. Maanviljelyn peruslähtökohtana tulee olla toiminnan taloudellinen kannattavuus kuten kaikessa muussakin yritystoiminnassa – viljelijän on työllään elätettävä itsensä ja perheensä. Taloudellisesti tehokkainta viljely on yleensä silloin, kun valitut viljelymenetelmät ovat samalla ilmaston ja vesistöjen kannalta hyviä. Maatalouden ympäristöystävällisyyden maksimointi vaatii muutosta kaikilla tasoilla – politiikan on muututtava, kulutustottumusten on muututtava, viljelymenetelmien on muututtava, elintarvikeketjun on muututtava. Yhteistyötä viljelijöiden ja teollisuuden kanssa on tiivistettävä ja teollisuudella olisikin nyt mahdollista ottaa entistä isompaa roolia ilmasto- ja vesiystävällisempien ratkaisujen käyttöönoton tukemisessa esim. erillisellä ilmastolisällä. Erityisen tärkeää on nyt nostaa tutkimus ja siihen pohjautuvat uudet sovellukset tukemaan maanviljelyn kehittymistä. Viljelijä on ruokaketjun muutoksen tärkein mahdollistaja. Ilman viljelijää ei ole mahdollista esimerkiksi merkittävästi pienentää ruokaketjun päästöjä tai tuottaa vientipotentiaalisia, erityisiä ja laadukkaita ruokatuotteita. Pohja Satakunnan menestykselle ruokamaakuntana valetaan maatiloilla.

Asiantuntijapaneeli

Arvovaltaisessa paneelissa, jonka kautta foorumin teemoja lähestyttiin, oli laaja kattaus suomalaista elintarvikeosaamista: elintarvikekemian professori Baory Yang Turun yliopistosta, dekaani Ritva Toivonen Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloudellisesta tiedekunnasta, toimitusjohtaja Esa Mäki Apetitilta, hankintajohtaja Veli-Matti Jäppilä HKScanilta ja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta.

Panelistit nostivat esiin monia eri keinoja ja polkuja, joilla Satakunnan ruokaketjun kehittämistä voidaan jatkossa boostata yhä suurempaan menestykseen. Professori Baory Yang korosti entistä tiiviimpää yhteistyötä ruokaketjun toimijoiden ja tutkimuslaitosten kesken. Näin uusin tutkimustieto saadaan nopeasti ja tehokkaasti yritysten TKI –toiminnan tueksi. Toimitusjohtaja Esa Mäki kertoi uusista tuoteinnovaatioista, joissa on huomioitu niin hiilineutraalius, terveellisyys kuin ympäristövastuukin. Uusimpana näistä on tullut markkinoille Itämeren kalapuikko. Hankintajohtaja Veli-Matti Jäppilän mukaan perinteisen lihatalon on huomioitava kaikki muutokset kuluttajakäyttäytymisessä sekä sen taustalla olevissa ajureissa. Uudenlaiset yhteistyömallit, kuten esim. HKScanin ja euralaisen Mäkitalon Maistuvat Oy:n välillä, tuovat lisäarvoa sekä suuryritykselle että pienemmälle yritykselle. Johtaja Marleena Tanhuanpää muistutti erityisesti vastuullisuuden rakentamisesta koko ruokaketjun sisälle – kaikki arvoketjun toimijat tulisi saada vastuullisuuden ja ilmastokestävyyden tielle. Dekaani Ritva Toivonen painotti maatalouden tutkimuksen merkitystä, sekä Satakunnan että koko Suomenkin osalta, kykyymme vastata tulevaisuuden isoihin haasteisiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puheenvuoro

Paneelikeskustelun jälkeen puheenvuoron sai maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri muistutti, että halpa ruoka on illuusio. Halvan ruoan maksaa aina joku, on se sitten tuottaja, ympäristö, ilmasto tai eläinten hyvinvointi. Jokaisen meistä pitäisi muistaa tämä kaupassa, kun teemme ostopäätöksiä. Meidän pitää olla huolissamme siitä, että viljelijöille asetetaan koko ajan uusia vaatimuksia ja samalla alan kannattavuus heikkenee – tämä on kestämätön yhtälö. Jos koko arvoketju ei toimi reilusti, ministerin mukaan ministeriö voi laatia uusia lakeja, joilla puututaan epäreiluihin toimitussopimuksiin ja niiden ehtoihin. Ministeri Leppä korosti myös sitä, että vaikeista ajoista huolimatta suomalainen ruokaketju on selvinnyt kansainvälisilläkin mittapuilla hyvin korona-ajan huoltovarmuudessa. Ruoka ei loppunut, mutta rimaa hipoen mentiin. Ruokaturvallisuus ja –terveellisyys ovat kansallisesti tärkeitä asioita. Kun suomalainen ruokaketju onnistuu, kuten karvialainen pihvi, joka valittiin kolmannen kerran peräkkäin voiton World Steak Challenge –kisassa, niin olisiko Yleisradion aika soittaa menestyksen kunniaksi Porilaisten marssia?

Tilaisuuden lopussa kuulimme kannustavat puheenvuorot maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilältä, ylijohtaja Marja Karvoselta sekä kansanedustajilta Jari Myllykoskelta ja Eeva Kallilta. Kaikissa puheenvuoroissa kannustettiin edelleenkin toimimaan ennakkoluulottomasti satakuntalaisen ruokaketjun hyväksi, luomaan erilaisia yhteistyökuvioita, jalostamaan erilaisia pilotointeja (tutkimusta ja tki-toimintaa), unohtamatta vientiponnisteluja. Kaikessa tässä Pyhäjärvi-instituutilla on keskeinen rooli.

Tarvitaan lisää osaamista ja osaajia

Kaikki tilaisuuden osallistujat pääsivät äänestämään maakunnan ruokaketjun menestyksen kannalta merkittävimmistä teemoista. Tässä viiden kärki (%-osuuden kuvaavat osuutta jaetuista äänistä):

1. Alan koulutustarjonta vastaamaan entistä paremmin toimialan tarpeita Satakunnassa 15%
2. Osaamisen jatkuva kehittäminen koko ruokaketjussa 14%
3. Vastuullisuuteen panostaminen, mukaan luettuna päästövähennystavoitteiden ja ympäristöasioiden huomiointi koko ruokaketjussa 11%
4. Selkeämmän klusterin muodostaminen: toimialan yritysten sekä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden välisen yhteistyön parantaminen 11%
5. Toimialan houkuttavuuden parantaminen kotimaisten ja kv-osaajien näkökulmasta 10%

Lisäksi toivottiin vastaavan foorumin järjestämistä jatkossakin, 2-3 vuoden välein. Kaikkien puheenvuorojen jälkeen oli aika päästä maistelemaan paikallisia lähiruokaherkkuja, jotka valmistettiin Ravintola Myllynkiven keittiössä Riitta-Liisa Järviön johdolla. Tarjolla oli mm. kotimaista savuporokeittoa, punajuuripihvejä hernekastikkeella, Itämeren kalapuikkoja remouladekastikkeella, kermaperunoita, kasvispihvejä ja –pyöryköitä, paahdettuja uunijuureksia sekä paikallisia salaatteja, yrttejä, tomaatteja ja kurkkua. Ja jälkiruoaksi vielä tyrnikermarahkaa.

Satakunta ruokamaakuntana –foorumin järjestivät Pyhäjärvi-instituutti, Rauman kauppakamari ja Satakuntaliitto. Foorumi järjestettiin osana OSAKA – Osaamista Satakunnan kasvaville aloille -hanketta.