Satakunnasta – Sikses parasta

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Kun vuosikymmen alussa tämä totuus valkeni meille, ruokaketjun toimijoiden kanssa työskenteleville kehittämistahoille, niin siemenet Sikses parasta -toiminnalle oli kylvetty. Erilaisissa kyselyissä ja tapahtumissa kävi ilmi, että satakuntalaiset tuotteet ja yritykset niiden takana eivät olleetkaan kovin hyvin tunnettuja koko maakunnan sisällä. Monipuoliselle tiedonvälitykselle eri ryhmille, kuluttajista viranomaisille, oli siis tilausta. Vaikeinta oli keksiä toiminnalle hyvä nimi, tai oikeastaan slogan, joka olisi helppo muistaa ja sen kuuleminen ensi kertaa pysäyttää pohtimaan asioita. Omasta mielestäni ’sikses’ on Satakunnan murteen kaunein sana ja se parhaiten kuvaa satakuntalaista mielenlaatua. Sanan sisälle rakennettu hienovarainen negaatio on perinteisesti ollut Satakunnassa ainoa tapa antaa edes vähän positiivista palautetta – sisältäen samalla vihjeen, että aina kuitenkin voi parantaa… Ja kun sana ’sikses’ asetetaan sanan ’parasta’ eteen, eikä perään, kuten perinteisesti, niin silloin koetellaan jo voimallisesti Satakunnassa hyväksyttyjä positiivisuuden ja iloisuuden rajoja. Ilokseni voin todeta, että suuri joukko myös muita, kuin satakuntalaiset sukujuuret omaavia, on viime vuosina oppinut tämän kielemme kauneimman sanan monet eri merkitykset – ja vieläpä positiivisimmat niistä. Ja että satakuntalainen ruoka on parasta. Ja kauneinta. Ja luonnollisesti maukkainta.

Satakunnasta – Sikses parasta -tiedonvälityshankkeen nykyinen toimikausi on siis päättymässä. Tavoitteet ovat olleet kovat ja tulosten mittaaminen on vaikeaa. Kaiken toiminnan ja tehtyjen toimenpiteiden punaisena lankana on koko ajan ollut satakuntalaisen ruoantuotantoketjun ja sen toimijoiden sekä huipputuotteiden tunnettuuden nosto sekä omassa maakunnassa että maakunnan rajojen ulkopuolella. Paljon on tapahtunutkin. Reilun kolmen vuoden aikana olemme olleet mukana yli sadassa tapahtumassa ja tilaisuudessa esittelemässä satakuntalaista ruoantuotannon huippuosaamista. Olemme olleet onnekkaita erityisesti viestintämateriaalien osalta, sillä niin moni eri tuotantosuuntia edustava tuottaja ja yrittäjä on antanut kasvonsa ja nimensä tukemaan koko ruokaketjun näkyvyyden edistämistä – siitä suuri kumarrus ja kiitos kaikille rohkeasti ja avoimin mielin mukaan lähteneille! Olemme olleet mukana monissa lähiruokatapahtumissa ja myös niihin olemme saaneet kiitettävästi mukaan tuottajia ja yrittäjiä tai heidän tuotteitaan. Satakuntalaiset kaupat ja ammattikeittiöt ovat myös tehneet monipuolisesti yhteistyötä kanssamme mahdollistaen näkyvyyden suuremmille kuluttajajoukoille. Me olemme myös erityisen ylpeitä siitä, että olemme saaneet tehdä yhteistyötä tulevaisuuden osaajien eli opiskelijoiden kanssa sekä WinNovasta että Sataedusta – kokkiopiskelijoiden luomat reseptit ovat olleet haluttuja kotiin viemisiä eri tapahtumissa.

Tiedonvälityksen ja viestinnän nykyinen monikanavaisuus on ollut meille sekä haaste että mahdollisuus. Haasteisiin tarttuminen ja niiden ratkaisemiset ovat myös osoittaneet, millainen maakunnallinen voimavara Siksesin taustalla on – monipuolisesti osaava asiantuntijajoukko kolmessa eri organisaatiossa. Erilaiset lähestymiskulmat satakuntalaisen ruokakulttuurin ja osaamisen erinomaisuuden esiin nostossa samalla opettavat meitä kaikkia uusilla tavoilla oppimaan toisiltamme. Ja meidän kolmen toimijan sekä Satakunnan ruokaketjun eri jäsenten yhteinen oppimismatka satakuntalaisen ruokakulttuurin ytimessä jatkuu, sillä ensi vuoden alussa aloitetaan teemalla ”Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa”. Hallinnoijana on tällä kertaa ProAgria Länsi-Suomi ja mukana yhteistyötahoina ovat Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys.

Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat viime vuosien aikana osallistuneet Sikses parasta -toimintaan ja tapahtumiin! Yhteinen ponnistus jatkuu ja kaikki ovat jatkossakin tervetulleita mukaan satakuntalaisen ruokakulttuurin ja sen tunnettuuden vahvistamistyöhön. Ja hallinnointivastuun siirtyminen Anna Karin osaaviin käsiin mahdollistaa jatkossa allekirjoittaneelle ehkä enemmän mahdollisuuksia elämään kanana… 🙂 

Marko Jori
Kehittämispäällikkö
Pyhäjärvi-instituutti