Ruokaketjun yrittäjät esiin: Ammattikalastus on vaativaa ja palkitsevaa työtä

Satakunnan ruokaketju on Suomen monipuolisin. Korkea osaaminen yhdistettynä parhaisiin makuihin on saanut koko Suomen syömään Satakunnasta. Arvoketju raaka-aineen tuottamisesta ja jalostamisesta aina kuluttajalle saakka vaatii erilaisia, ja erikokoisia yrityksiä. Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot, jonka vision ja työn ansiosta meillä on ruokaa aina tarjolla. Tänä vuonna haluamme nostaa esiin yrittäjät, jotka vievät ruokaketjuamme eteenpäin.

Säkylän nuottakuntien yrittäjät esittelyssä

Tammikuussa Säkylän kalasatamassa on perinteisesti ollut kova kuhina päällä. Säkylässä toimii 2 nuottakuntaa (Isokylän nuotta, Uusi Nuotta), jotka talviaikaan nuottaavat kalaa, pääasiassa muikkuja, jään alta. Nyt, tammikuussa 2020, elämme kuitenkin jo kolmatta kuukautta jatkunutta marraskuuta, eikä järvellä ole jäätä yhtään. Tuoreita kuvia ei siis ole nyt luvassa, mutta toisaalta yrittäjillä on nyt paremmin aikaa vastailla kysymyksiimme.  Haastateltavina ovat Markku Levonmaa Isokylän nuotasta ja Miika Tamminen Uudesta nuotasta.

Kalastuksessa parasta on kunnon saalis.

1.    Kuka olet (tai keitä olette) ja mistä?

a.    Markku: Olen täysipäiväinen ammattikalastaja Säkylästä.

b.    Miika: Ammattikalastaja Säkylästä.

2.    Mitä yrityksenne tekee? Ketkä ovat asiakkaanne?

a.    Markku: Minulla on oma yritys, joka omistaa osuuden Isokylän nuotasta. Nuottaporukassa talvituottaus on yhteistä liiketoimintaa muiden osuuden omistavien yrittäjien kanssa. Rysäkalastus keväällä ja syksyllä sekä ravustus ovat oman yritykseni liiketoimintaa.  Pääasiakkaita ovat kalatukut, jotka toimittavat kaloja koko Suomeen vähittäiskauppoihin ja ravintoloihin. Pieniä määriä kalaa myydään myös satunnaisesti torikauppiaille. Eläviä täplärapuja myydään myös suoraan kauppoihin ja kuluttajille.

b.    Miika: Omistan henkilökohtaisen osuuden Uudesta Nuotasta. Lisäksi olen toinen osakas TaPe Kala Ay:ssa, jonka kautta hallinnoimme ja hoidamme avovesinuottauksen, rysäpyynnin ja ravustuksen sekä niiden saaliin myynnin. Asiakkaitamme ovat kalatukut ja erityisesti Kolvaan Kala.
 
3.    Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Kannattiko?

a.    Markku: Olen kokenut työn sellaiseksi mitä haluan tehdä, ja jos haluat ammatiksesi kalastaa, täytyy sinun ryhtyä yrittäjäksi. Kynnys aloittaa kalastusyrittäjyys oli tietysti minulla matalampi, sillä olen kalastaja jo neljännessä polvessa ja kaikkea alkuun pääsemiseen tarvittavaa välineistöä ei tarvinnut kerralla hankkia. Ammatillista osaamista ei ole myöskään tarvinnut kaukaa hakea, kun isä on ollut opettamassa ja tukemassa. Ehdottomasti kannatti! Vaikka fyysistä työtä joutuu tekemään monia muita töitä enemmän, niin hyvinä hetkinä tämä työ palkitsee tekijänsä.

b.    Miika: Suurin syy oli halu kalastaa. Kuten Markkukin, olen kalastaja jo neljännessä polvessa. Ammattikalastuksessa yrittäjyys on itsestäänselvyys ja meillä on samat vastuut ja velvollisuudet kuin muillakin yrittäjillä. Nuottaosuuden hankinnan lisäksi tuli viime vuosikymmenellä tarve perustaa erillinen yritys (TaPe Kala Ay), sillä päätimme toisen kalastajan kanssa panostaa avovesinuottaukseen, jossa tarvittiin uudenlaista osaamista, kalustoa ja välineitä sekä niihin liittyviä investointeja. Yrittäjyydessä on aina omat riskinsä, erityisesti kun toimitaan luonnonolosuhteiden armoilla. Mutta kyllä kannatti, halu ja palo kalastukseen ei ole vielä kadonnut.

Tunnistatko kuvan kalat? Vastaus jutun alla.

4.    Onnistumiset vs. haasteet?

a.    Markku: Suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja huonoihin olosuhteisiin järvellä; jääajan lyheneminen talvella ja tuuliolosuhteet avovesikaudella. Onnistumisia ovat tietysti olleet hyvät saaliit hyvinä vuosina. Myös rapusaaliit ovat tasaantuneet hyvälle tasolle viime vuosina ja markkinat sekä hintataso ovat vakiintuneet.  Tällä hetkellä isoin haaste on talven ja jään tulon viivästyminen.

b.    Miika: Isoimpana onnistumisena pidän avovesinuottauksessa saavuttamaamme korkeaa teknistä osaamista. Avovesinuottauksella olemme voineet toimittaa Kolvaan kalalle suuria määriä särkiä Järvikalapihvien raaka-aineiksi. Avovesinuottaus on myös tehokas tapa toteuttaa hoitokalastusta.  Ilmaston lämpeneminen on talvinuottaukselle suuri haaste, mutta avovesikauden pidentyminen tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia. Kalastusmenetelmien tulee kehittyä olosuhteiden mukaisesti.

5.    Terveiset yrittäjiksi aikoville?

a.    Markku: Työn iloa! Alkuun yrittäjyys on aina haastavaa, hyvä olisi olla joku pesämuna tukena.

b.    Miika: Palkkaa ammattitaitoinen kirjanpitäjä, niin ei tarvitse käyttää kallista aikaasi paperitöihin.

Nuotta on useista verkoista rakennettu kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore.

Marko Jori

Pyhäjärvi-instituutti

Kuvan 2. kalat ovat: vasemmalta katsoen: muikku, särki ja kuore.