Retki kotitalousopettajille ruoan alkuläheteille Pohjois-Satakuntaan
24.09.2020Satakuntalaisia kotitalousopettajia suuntasi 11.9.2020 kohti Pohjois-Satakuntaa lähiruoan alkulähteille. Retken tarkoituksena oli tarjota uusia ideoita opetukseen sekä verkostoitua.
Ensimmäinen kohde oli Vanhatalo Holstein Siikaisten Otamolla. Vanhatalo Holsteinilla pääsimme herkuttelemaan tuhdilla maitokaakaolla, johon maito oli juuri lypsetty tilan lehmistä ja vain kiehautettu ennen käyttöä. Pihaan saavuttaessa matkalaiset pukivat suoja-asut, kenkäsuojat, hengityssuojaimet ja kertakäyttökäsineet mahdollisten ihmisistä eläimiin tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Sukupolvenvaihdos Vanhatalon tilalla tehtiin vuonna 2017 ja nyt tilaa isännöi 13. sukupolvi, veljekset Heikki ja Juho Vanhatalo. Vanhaemäntä Sari Vanhatalo on edelleen nuorten miesten apuna.
Tilalla eletään noin 120 lypsylehmän arkea. Maitoa tuotetaan Satamaidolle. Lehmien hyvinvointi tilalla on tärkeää ja niiden terveydestä ollaan tarkkoja. Lehmät saavat omaan tahtiin käydä lypsyasemalla ja ruokailla. Uudehko pihatto ja uudistuneet tuotantovälineet helpottavat myös tilallisten arkea.Tilalla vierailleena eläimistä huokui tyytyväisyys. Pihassa näimme igluja, joissa vasikat saavat oleskella ja nauttivat raittiista ilmasta. Näin hengitystiet pysyvät hyvässä kunnossa ja tautipaine pihatossa pienenee.
Vanhatalolla tehdään vahvaa ja pitkäjänteistä jalostustyötä. Eläinaines tulee pääsääntöisesti Kanadasta. Tilalla käytetään tarvittaessa myös omaa sonnia, jos jonkun yksilön kohdalla tiinehtyminen on muuten hankalaa. Tavoitteena on hyvärakenteinen lypsylehmä, joka tuottaa maitoa pitkään ja paljon. Holstein-lehmien ominaisuudet ovat loistavat tähän.
Iloksemme kuulimme, että lehmät nauttivat myös lähiruokaa, joka koostuu säilörehusta ja rypsipuristeesta. Siinäpä hyvinvoinnin salaisuus.
Toisena kohteena vierailimme Jaakkola Potato Farmilla Merikarvialla. Jaakkola Potato Farm viljelee ja jatkojalostaa perunat suurkeittiöille ja ravintoloille. Perunalajikkeita ovat muun muassa Marabel, Melody ja Solist. Koronatilanteen takia kuorimon toiminta on ollut hiljaisempaa ravintolaruokailun vähennyttyä.
Tilalla seurataan perunalajikkeiden kehittymistä. Jaakkolat suosivat viljelykiertoa, mutta heillä on myös peltoja, joissa perunaa on viljelty koko tilan olemassaolon ajan. Ville ja Anna-Kaisa Jaakkola kertoivat myös perunanviljelyn haasteista.
–Vaikka lajike olisi kiinteämaltoinen saattaa kesän kuuma ja sateeton sää muuttaa perunan olemusta jauhoisemmaksi, he toteavat.
Arvo Jaakkola aloitti toiminnan jo 1980-luvulla. Nyt mukana toiminnassa on Arvon poika Ville ja hänen vaimonsa Anna-Kaisa. Kuorimotoimintaa on ollut vuodesta 2010. Jaakkola Potato Farm työllistää noin kymmenen henkilöä.
Tilaesittelyn lomassa saimme nauttia kahvia ja emännän leipomaa perunasuklaakakkua. Pääsimme myös näkemään videota Jaakkola Potato Farmin perunannostosta. Keskustelua tuli paljon perunan käytöstä ja kasvatuksesta. Oletteko koskaan miettineet, kuinka monipuolinen ja muuntautumiskykyinen raaka-aine peruna oikeastaan onkaan?
Tilavierailupäivän päätteeksi nautimme illallista the Merry Monkissa Merikarvialla. The Merry Monk siirtyi Porin Reposaaresta Merikarvialle. Ravintolan toiminnasta ja ensimmäisestä kesästä Merikarvialla kertoi yrittäjä Maija Munkki, joka pyörittää gastropubtyyppistä ravintolaa yhdessä miehensä Paavon kanssa. Innostus konseptiin on lähtöisin Lontoosta, jossa pariskunta on aikoinaan tavannut. Ajatuksena on yhdistää ruoka ja juoma sekä olla muutakin kuin pelkkä pubi.
Tavoitteena on tarjota mahdollisimman laadukasta, tuoretta ja maukasta ruokaa. Perustana ovat puhtaat ja läheltä tulevat raaka-aineet. Hyvän ruoan lisäksi Merry Monkissa on tarjolla muun muassa satakuntalaisia pienpanimotuotteita.
–Haluamme tietää raaka-aineiden alkuperän mahdollisimman tarkasti. Käytämme useita pieniä lähialueen tuottajia. Esimerkiksi kala on aivan vierestä, rannan läheisyydessä sijaitsevasta kalaliikkeestä. Liha ravintolan burgereihin tulee Lähteenmäen tilalta, joka sekin sijaitsee lähellä, Maija kertoi. Kuulimme myös, että Maija oli valinnut Lähteenmäen tilan lihan jo ennen kuin he ehtivät sitä tarjota.
Illallisen yhteydessä meille esittäytyi myös merikarvialainen Lähteenmäen tila ja Milla Ruuhikorpi. Nauttiessamme Talon Open Burgeria, jonka välissä komeili Lähteenmäen tilan lihasta valmistettu naudanpihvi, kertoi Milla Ruuhikorpi tilan toiminnasta, arvoista ja historiasta.
Lähteenmäen tilalta voi ostaa erilaisia naudanlihatuotteita sekä -jalosteita. Tilan lihaa myydään suoramyyntinä tilan toimesta, ravintoloille sekä pieniä määriä ruokakaupoissa.
Teemu ja Milla Ruuhikorven isännöimä Lähteenmäen tila on kulkenut suvussa jo 1860-luvulta ja karjan kasvatuksesta on vuosikymmenten kokemus. Nykymuotoisen Hereford-karjan kasvatus alkoi vuonna 2007 ja tällä hetkellä eläimiä on noin sata kappaletta.
Rotuna Hereford on rauhallinen ja sosiaalinen. Se sopii hyvin maastoon laiduntamaan ja hyödyntää nurmirehun hyvin. Lähteenmäen tilan eläimistä pidetään huolta koko perheen voimin. Eläimet kasvavat vapaina kylmäpihatoissa ja suuri osa karjasta laiduntaa Trolssin kylässä. Laiduntaessaan karja on mitä mainiointa perinnebiotoopin hoitoon. Tilan elämää voi seurata Facebookissa.
Kotimatkalla bussissa vallitsi innostunut tunnelma. Ehkä tilavierailusta intoutuneet opettajat miettivät jo syksyn opetustyötä uusin eväin.
Tilavierailupäivän toteuttivat yhteistyössä Suomi Syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke ja MTK-Satakunta.
Anna Kari (ProAgria Länsi-Suom) ja Senni Valiola (Satafood ry)
Kuvat: Essi Jokela