Lähiruoka kuuluu satakuntalaisten ammattikeittiöiden jokapäiväiseen käyttöön

Vastikään julkaistusta Lähiruoka puheissa ja teoissa – julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä -raportista ilmenee, että parhaiten lähiruoan osuutta ovat pystyneet kasvattamaan Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta. Lähiruoalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa omassa maakunnassa tuotettua ruokaa.

Satakunnasta saatiin kyselyyn seitsemän vastausta. Vuonna 2013 vastaavaan kyselyyn saatiin kuusi vastausta. Kyselyihin vastanneiden yhteenlaskettujen elintarvikehankintojen arvot ovat hyvin samaa kokoluokkaa, joten kyselyiden tulokset ovat näiltä osin vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2013 kyselyn perusteella oman maakunnan osuus Satakunnan elintarvikehankinnoista oli noin 28 prosenttia, mikä on nyt uuden kyselyn perusteella lähes 47 prosenttia. Vertailu osoittaa myös kotimaisuusasteen kasvua.

Kolmannes satakuntalaisista vastaajista arvioi, että heidän lähiruokaostonsa ovat lisääntyneet viiden viime vuoden aikana. Tätä selitettiin tarjonnan lisääntymisellä ja yleisellä tahtotilalla lähiruoan määrien kasvattamiseen. Puolet kuitenkin vastasi, että lähiruokaostot ovat pysyneet samoina, sillä tarjonta oli pysynyt samankaltaisena tai hankinnat tehtiin hankintarenkaasta käsin, eikä niihin voinut omasta yksiköstä vaikuttaa.

Eniten lähiruokahankintoja tehdään Satakunnan vastaajien mukaan maitotaloustuotteiden ja leipomotuotteiden osalta. Kalan ja maitotuotteiden osalta oman maakunnan osuus on noussut aiemman kyselyn tilanteesta. Myös peruna mainittiin molemmissa kyselyissä. Merkittävimmiksi ominaisuuksiksi elintarvikehankinnoissa nousivat Satakunnassa ruoan alkuperän helppo jäljitettävyys, elintarviketurvallisuus ja sen hyvä maku. Lähes yhtä tärkeitä olivat budjettiraamit sekä tavarantoimittajan logistiikan toimivuus.

Suurimmiksi esteiksi lähiruokahankinnoille nähtiin Satakunnassa tuotteiden epätasainen tarjonta eri vuodenaikoina, yritysten kehittymättömät tilausjärjestelmät ja epävarmuus tuottajien tavarantoimituskyvystä. Lisäksi pakkausten katsottiin olevan usein huonosti soveltuvia suurkeittiöiden tarpeisiin. Lähituotteiden laatu kuitenkin nähtiin kohtalaisena, mutta yrityksillä ei koettu olevan kovin paljoa yhteistyöhalua kehittää uusia tuotteita suurkeittiöiden kanssa.

Tulevaisuuden trendinä nähtiin, että elintarvikeostoihin vaikuttavat hiilijalanjäljen merkityksen nouseminen, väestörakenteen muutos ja elintarvikkeiden hintakehitys. Suurin osa vastaajista katsoi, että lähiruokahankintoja tulisi lisätä julkiskeittiösektorilla tulevaisuudessa. Ennusteet oman maakunnan ostojen osuudesta eivät kuitenkaan olleet kasvusuuntaisia nykytilanteeseen nähden vaan päinvastoin laskusuuntaisia – tosin tähän ennusteeseen saattaa vaikuttaa, että kaikki eivät osanneet antaa tulevaisuuskysymykseen arviota.

Halu tarjota lähiruokaa on koettu kunnissa ensisijaisen tärkeäksi tekijäksi lähiruokatuotteiden saamisessa valikoimaan. Keinot lähiruoan käytön edistämiseksi koskevat koko ruokaketjua. Myös poliittinen tahtotila on löydyttävä. Kuva: Valokuvaaja Janni H.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry