Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Grillistä maistuvat Jämin Rahtipalvin lihaisat makkarat sekä tuorelihat

16.07.2020

Jämijärvellä sijaitseva Jämin Rahtipalvi Oy on pienimuotoinen lihanjalostuslaitos, jossa lihatuotteita myydään tuoreina ja jalosteina. Valikoimasta löytyy muun muassa laadukkaita ja lihaisia palveja, makkaroita sekä leikkeleitä.

Osa tuotteista myydään tehtaanmyymälästä ja verkkokaupasta. Tuotteita menee myös vähittäiskauppoihin, suurkeittiöihin, pitopalveluille ja huoltoasemille. Lähialueiden kaupoissa konsulentteja on viikoittain ja joskus Jämin Rahtipalvin saattaa nähdä jopa messuilla.

–Kesällä tuoretta pihviä menee niin paljon, kuin ehtii tehdä. Osa menee kauppaan, mutta suurin osa myydään tehtaanmyymälästä. Myös perus täyslihamakkaroista tykätään. Perinteisiä palvituotteita ja lihahyytelöä menee tasaisesti ympäri vuoden, Jämin Rahtipalvi Oy:n toimitusjohtaja Rauno Palomäki kertoo.

Alihankintana Jämin Rahtipalvi tekee tiloille makkaroita ja muita jalosteita. Erikoisuutena he jalostavat metsästäjille riistaa, josta lihanjalostustoiminta on aikoinaan saanut alkunsa ja lähtenyt laajenemaan. Metsästyskausi työllistää Palomäen mukaan aina. Asiakkaille tehdään säilykkeitä, makkaroita ja palveja peurasta sekä hirvestä.

Yrityksen ajatuksena on alusta asti ollut ainoastaan suomalaisen lihan käyttö ja siitä on pidetty tiukasti kiinni.

–Itse arvostan suomalaista puhtautta ja hygieniaa, joka alkaa elintarvikepuolella jo kasvatuksesta ja alkutuotannosta. Hyvää Suomesta -merkki on aukoton ja toivon myös asiakkaiden kiinnittävän huomiota siihen, että tuote on oikeasti suomalaista.

Ikaalisissa lypsykarjatilaa pitävät Taija Mäkelä ja Valtteri Änkö asioivat mielellään Jämin Rahtipalvilla ja käyttävät lähiruokaa mahdollisimman paljon kotona sekä töissä. Mukaan heille tarttuu tehtaanmyymälästä yleensä kahta tai kolmea erilaista leikkelettä sekä grillattavia.

–Tulimme varta vasten, sillä toimme naudanlihaa jalostukseen. Pidän lisäksi pitopalvelua, johon sianlihan haen täältä ja nauta tulee omalta tilalta, Änkö kertoi.

Verkkokauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta reiluun 20 vuoteen on mahtunut myös haasteita

1997 vuonna perustettu yritys työllistää tällä hetkellä kymmenkunta henkilöä, mutta vuosien varrelle on mahtunut myös monenlaisia haasteita. Esimerkiksi terveysvalvonta vanhoissa tiloissa, suuret työkustannukset ja kova kilpailu ovat vaatineet työtä.

–Siat leikataan itse ja ruhot ostetaan lähialueilta. Pienteurastamoja ei lähellä juurikaan ole, mikä on haasteellista. Sikojen teurastukset tehdään HKScanilla Forssassa sekä Kruunupyyssä Björkensillä. Paikallinen nauta tulee yleensä Liha Hietaselta Sastamalasta. Lisäksi Maalaiskanan kanssa on tehty yhteistyötä.

Myös koronan vaikutus näkyy Palomäen mukaan yhtä lailla maaseudulla kuin kaupungissa. Jämin Rahtipalvin tehtaanmyymälä saatiin onneksi koko kevät pidettyä auki. Samalla aloitettiin verkkokauppakokeilu, joka on lähtenyt hyvin käyntiin. Verkkokaupan laajentaminen on yrityksen ajatuksissa, mikäli se lähtee kunnolla toimimaan.

Palomäki tietää, että alasta riippumatta pienillä toimijoilla tulee olemaan tiukkaa. Hän toivoo tuottajille jaksamista ja kannustaa erikoistumaan, esimerkiksi kasvattamalla eri eläinrotuja.

 

Senni Valiola
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Sitä parempaa lihaa Vuorenmaalta

16.07.2020


Kuvassa satakuntalaista herefordin ulkofilettä. Teurastettu ja leikattu Vuorenmaalla.

Kuka olet ja mistä?

Olen Juha Vuorenmaa, viidennen polven teurastaja, Harjunpään kylästä Ulvilasta.

Mitä yrityksenne tekee? Ketkä ovat asiakkaanne?

Yritys kuljettaa, teurastaa ja leikkaa nautoja, lampaita ja hevosia. Nautoja ja rotukarjaa teurastetaan vuosittain 700 – 1000kpl, lampaita 1000kpl ja hevosia 100 kpl – possuja ei enää teurasteta itse. Pääosa naudoista on ns. rahtiteurastusta ja –leikkuuta tuottajille, jotka myyvät pakatut lopputuotteet itse asiakkaille, mm. REKO-lähiruokarinkien kautta. Eläimiä ostetaan myös omalla tuotemerkillä myytäväksi ja asiakkaina ovat molemmat kotimaiset kauppaketjut, ammattikeittiöt ja kuluttajat oman myymälän kautta. Laitoksen yhteydessä on myös palvaamo, jossa savustetaan useita eri tuotteita. Viimeisen 4 vuoden aikana on tilateurastamo ja myymälä olleet heinäkuun kiinni ja yrittäjä sekä 3 työntekijää ovat voineet lomailla.

Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Kannattiko lähteä?

Yritystoiminta suvussa on alun perin alkanut 1800 –luvun puolivälissä, jolloin aloitettiin tilan omien eläinten teurastus myös myyntitarkoituksessa ja eläimiä ryhdyttiin ostamaan myös muilta lähialueen tiloilta. Nykyisiin tiloihin siirryttiin 1978 ja tiloja on sen jälkeen laajennettu useampaan otteeseen. Oma eläintuotanto lopetettiin 2002 ja vähän sen jälkeen Juha alkoi ottaa vastuuta koko yritysten pyörittämisestä. Vuonna 2014 perustettiin nykyinen osakeyhtiö, jossa yritys tuli kokonaisuudessa Juhan haltuun. Yrittäjyys tuli siis suvun perintönä. Ensin ”harjoilteltiin” tekemistä (karjanajo, teurastus ja leikkuu) ja tämä käytännön vahva osaaminen loi pohjan yrittäjyydelle. Yrittäjäksi siis kannatti lähteä, mutta toisaalta viimeisen 20 vuoden aikana työpäivät ovat välillä olleet liian pitkiäkin.

Onnistumiset vs. haasteet?

Vuosien mittaan on onnistuttu saavuttamaan hyvä tasapaino teurastusmäärissä ja eläinlajeissa. Toiminnan sujuvuutta ovat edesauttaneet ammattitaitoiset työntekijät. Haasteita on tuonut tänä keväänä coronavirus, sillä lihaa ja erityisesti lihajalosteita ei nyt toimitettu ammattikeittiöille tai pitopalveluille kevään ja kesän eri juhliin. Mutta toisaalta kotimaisen lihan kysyntä vähittäiskaupoissa ja suoramyynnissä on tuntunut hieman lisääntyneen. Myös erikoisleikkuiden kysyntä on kotisavustajien piirissä kasvussa.

Terveiset yrittäjiksi aikoville?

Yrittäjyys on kokopäivätyötä, jokaisen on itse tehtävä päätös yrittäjyydestä. Ja hyvä olisi jossain välissä muistaa levätä ja irrottautua ajatuksineen työasioista hetkeksi.

 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Peltonen yrittäjyydestä: ”Halusin nähdä miten pärjäisin siinä”

24.06.2020

Eurassa Kiukaisten Harolassa sijaitseva Tuomisen tila antaa kuluttajille mahdollisuuden herkutella. Tila on muodostunut monelle luottopaikaksi hakea kesän herkut pöytäänsä.

Merja Peltonen tilalta kertoo heidän viljelevän monipuolisesti erilaisia kasviksia ja marjoja. Myynnissä on muun muassa hernettä, mansikkaa, vadelmaa, varhaisperunaa ja muita kauden kasviksia. Tilan ehdoton herkku on kuitenkin vadelman ja mansikan makuiset kuohujuomat, jotka sopivat hyvin juhlien alkumaljoiksi tai kesäretkelle eväskoriin.

Euralainen vihannes- ja marjatila on Peltosen sukutila. Hän kertoo tien yrittäjäksi lähteneen halusta jatkaa tilan toimintaa:

”Halusin jatkaa tilan pyörittämistä ja nähdä miten pärjäisin siinä. Välillä on ollut erittäin haastavaa, mutta työniloa tuovat kasvamaan lähtevät kasvit, hyvä työporukka ja ennen kaikkea ihanat asiakkaat!”

Peltonen toteaa asiakaskunnan löytävän hyvin tilalle ja kertoo kaupasta suurimman osan olevan suoramyyntiä asiakkaille:

”Meillä on kesäisin auki oma tilamyymälä, jossa on myynnissä tilamme kasviksia ja marjoja. Tarjoamme myös mahdollisuuden poimia tuotteet itse omaan käyttöön. Myymälässämme on vesipiste asiakkaille ja itsepoimijoille, jotta helle ei pääsisi yllättämään.”

Yrittäjänä oppii kantapään kautta

Pyysimme Peltosta avaamaan ajatuksia yrittäjyydestä. Hän kertoo työn olevan palkitsevaa, mutta ajoittain myös haastavaa. Peltonen antaa uransa aikana opitut vinkit yrittäjäksi aikovalle:

”Monenlaista olen oppinut, mutta oppirahat ovat välillä melko suuria. Suosittelen olemaan tekemisissä samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa ja muistamaan, kuinka tärkeää on pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.”

Myös tänä vuonna yrittäjä on iloinen siitä, että saa tarjota työpaikan kaukaakin tuleville kausityöntekijöille. Töitä on tarjolla myymälässä sekä kokonaisvaltaisesti tilan muissa tehtävissä:

”Meidän kesätyöntekijämme ovat kiitollisia, että saavat olla osa mukavaa työporukkaamme kesän ajan. Se saa hyvälle tuulelle! Jokaisen työpanos tiimissämme on arvokas, jotta tila pyörisi sujuvasti.”

Kivikylän Kotipalvaamon tekijät ovat aitoja ja ahkeria ruokaketjun makutaitelijoita

23.06.2020

Koronasta huolimatta kauppojen hyllyt ja pihojen grillit täyttyvät tänä kesänä perinteiseen tapaan.

Kuluneen kevään aikana suomalaisten arvostus kotimaista ja paikallista elintarviketuotantoa kohtaan on noussut entistä enemmän. Tämä on näkynyt Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n tehtaiden tuotannossa.

– Kevät on ollut kiireinen. Tuotannon kokonaismäärää koronavirusepidemia ei ole horjuttanut. Vähittäiskaupassa on kompensoitu se mitä on saatettu food service -sektorilla menettää. Makkaroissa on selkeää kasvua, kertoo Huittisten tuotantolaitoksen (ja Hullulenkin) tehdaspäällikkö Tero Martikainen.

Suomessa elintarvikealan yritykset ovat varautuneet monenlaisiin poikkeaviin tilanteisiin. Yrityksillä on käytössä riskianalyysit niitä varten tarkat toimintasuunnitelmat.

Koronavirusepidemia ei ole vaikuttanut Kivikylän tuotantoketjuun ja yrityksen kaikki kolme tehdasta ovat toimineet suhteellisen normaalisti kevään ajan. Toki tuotantolaitoksilla varauduttiin erilaisin järjestelyin epidemian puhkeamiseen, mutta Satakunnan tartuntaluvut ovat pysyneet maltillisina, eikä aihetta paniikkiin ole ollut. – Tilannetta luonnollisesti seurataan tarkasti. Tärkeintä on pitää tuotantoketju turvallisena ja henkilöstö terveenä, mutta pitää osata myös ennakoida, Kivikylän HR-päällikkö Matti Vaimala muistuttaa.

Kivikylän Kotipalvaamo työllistää Raumalla, Säkylässä ja Huittisissa noin 330 työntekijää. Tänä vuonna yritys työllistää likimain 100 kesätyöntekijää erilaisiin työtehtäviin. Vaimala huomauttaa, että lisäkäsien tarve kuitenkin muuttuu pitkin kesää. Kaikki kesätyöntekijät eivät suinkaan sijoitu tuotannon puolelle, vaan töitä riittää myös muun muassa tuotantolaitoksien kunnossapidossa ja myynnin puolella. Ensimmäiset kesätyöntekijät tulevat taloon jo huhtikuun alussa ja kesäsesonki jatkuu elokuun loppuun.

Kesän tarinantekijät

Yksi tämän kesän kivikyläläisistä on Linda Kukola. Hän on jo nuoresta iästään huolimatta vanha tekijä, sillä alkanut kesäpesti on harjavaltalaiselle jo neljäs. Kukola opiskelee Turussa fysiikkaa.

– Hain kesätöitä Kivikylästä kuin vanhasta tottumuksesta. Opiskelut ovat vielä sen verran alkutaipaleella, että alan töitä on erittäin vaikea saada, erityisesti tänä keväänä, Kukola kertoo. Työympäristö ei ole juurikaan vuosien mittaan muuttunut, joten tehtaan saappaisiin on helppo hypätä. – Kivikylässä parasta on hyvä työilmapiiri. Arvostan myös molemminpuolista joustamista, Kukola kiteyttää.



Linda Kukola kertoo, että työskentely elintarvikealalla on vahvistanut hänen ajatuksiaan ruokaketjusta.

– Tämä on mainio näköalapaikka alalle. Olen vuosien saatossa ymmärtänyt laadukkaan lähiruoan merkityksen ja se tietenkin ohjaa myös omia kulutustottumuksiani.  Ei ole poissuljettua, että fysiikan opinnot veisivät elintarvikealalle – mahdollisuuksia kun on monia!
– Aika näyttää, Kukola hymyilee.

Kivikylän Hullulenkin lihamyymälässä asiakkaita palvelee 26-vuotias huittislainen Vilja Kirra. Hän opiskelee kotitaloustiedettä Itä-Suomen yliopistossa. – Kesätyö tehtaanmyymälän myyntitehtävissä on oiva lisäoppi opintojani silmällä pitäen. Lihat ovat tulleet tutuksi, Kirra kertoo.

Kesätyö on Kirran ensimmäinen myynnin asiakaspalvelutehtävissä, joskin hänen aiempi ammattinsa sairaanhoitajanakin on asiakaspalvelua. – Sosiaalisuus on tämän työn suola, Kirra iloitsee. Myös hän kertoo kivikyläläisten mahtavasta työilmapiiristä. - Täällä voi rohkeasti kysyä apua, ketään ei jätetä ulkopuoliseksi.



Ruokaketju on tullut nuorelle naiselle tutuksi jo kotoa, sillä Kirran kotitilalla kasvatetaan kananpoikia. Opintojensa myötä Kirra on ollut tutustumassa kotitalousopettajan työhön.

– Mielestäni nuorten on todella tärkeää tietää, mistä ruoka tulee, hän linjaa. Esimerkiksi Huittisissa yläkoululaisten kotitaloustunneilla käydään läpi raaka-aineiden alkuperiä. Myös kouluruokailussa tuodaan mahdollisimman hyvin esiin paikallisuus ja kotimaisuus.

Kirran haaveena on ollut jo lukiosta asti kotitalousopettajan työt. Opintojen jälkeen hänelle on luontevaa tulla takaisin ja eritoten tuoda osaamisensa Satakuntaan. – Huoli alan tulevaisuuden tekijöistä maakunnassamme ei ole tuulesta temmattua. Osaamista pitää saada Satakuntaan myös tulevaisuudessa, jotta pysymme jatkossakin vahvana elintarviketuotantomaakuntana, HR-päällikkö Vaimala toteaa.



Kivikylällä on vahva osaaminen lihapyörykkämarkkinoilla. Palvarin Lihapyörykkä on ollut monien raatien ylivoimainen suosikki jo vuosien ajan. Kivikylän tämän vuoden uutuustuote on kanafileepyörykät. Pyörykät valmistetaan Säkylän ”Kotkottitehtaalla”.

-Siipikarjan lihan kulutus kasvaa alati. Kanafileepyörykät vastaavat tähän trendiin, tehdaspäällikkö Martikainen linjaa. Kuvassa Kivikylän kesän uutuustuotetta Kot&Go esittelee Vilja Kirra.


Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Yrittäjät esiin!

11.05.2020

Vallitseva poikkeustila on korostanut maan omavaraisuuden tärkeyttä. Kotimaisten ruokatuottajien ja yrittäjien ansiosta meillä on aina tuoretta ruokaa tarjolla. Esimerkiksi Satakunnassa tilat myös työllistävät ja palkkaavat työntekijöitä etenkin sesonkiajaksi apuun.

Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot. Nostamme esiin yrittäjiä, jotka ylläpitävät ja vievät ruokaketjuamme eteenpäin. Tutustu yrityksiin!

Leipomo Jauhopojat Oy

Kuuselan lintutila

Kolvaan kala

Kaunismäen tila

Satamuna Oy

Lintikon puutarha

Ali-Unkin lammastila

NAMS tomaatit

Tiloilla viljellään kesäksi monia herkkuja, mutta sesonkikausi kysyy työkäsiä

08.05.2020

Viljojen kylvö on parasta aikaa täydessä vauhdissa kylmästä säästä huolimatta! Kasveista esimerkiksi sokerijuurikas ja härkäpapu ovat jo maassa, sillä ne vaativat pitkän kasvukauden.  Viime vuonna Okra-maatalousmessuilla pisteellämme oli Kesäherkku-äänestys, jossa vaihtoehtona oli valita eniten mieleisekseen silli, uudet perunat tai grillimakkara. Tuloksia laskiessa peruna voitti kilpailun selkeällä enemmistöllä.

Harjavaltalainen viljelijä Ilkka Horppa toteaa varhaiskaalin päässeen mullan alle jo pääsiäisenä, eikä viileä sää ole sille haitaksi. Toisin on äänestysvoittaja perunan kohdalla. Se on hallanarka ja vaatii kasvaakseen lämpimiä päiviä.

Merja Peltonen Eurasta Tuomisen tilalta komppaa ja sanoo perunan tilanteesta samaa. Peltonen mainitsee hymyillen muistakin kesäherkuista:

”Kasvihuoneen alla kypsyvät tuotteet ovat saatavilla jo aikaisemmin. Kesäksi tulee herkuteltavaksi myös mansikkaa ja vadelmaa.”

KESÄKSI TÖIHIN HERKKUJEN KESKELLE

Horppa toteaa työllistävänsä kesän aikana tekijöitä tilallaan. Peltonen nostaa esille poikkeustilanteen aiheuttaman työvoimapulan alalla:

”Kesäksi tarvitaan työntekijöitä. Olemme miettineet, että tarjoaisimme asiakkaille mahdollisuuden tulla itse poimimaan haluamiansa tuotteita käyttöönsä. Sesonkiaikana tämä voisi toimia.”

Maataloudessa työkäsiä kysytään ja Peltonen vinkkaa iloisesti kesätyömahdollisuudesta:

”Kannattaa soittaa kesätyötarpeesta tai tulla vaikka käymään. Kyllä täällä tekemistä riittää!”

Sivut: