Sikses parasta #throwback

Lasten suosikki: KARITSANPULLIA JA TSATSIKIA

Satakuntalaisesta karitsasta ja raikkaasta kurkusta syntyy helppo ja terveellinen välimerellinen ruoka, joka maistuu lapsillekin. Kaneli antaa tutuille lihapullille uutta makua. Kurkusta ja jogurtista syntyy helppo kastike, joka kruunaa herkun.

Karitsapullat

500 g jauhettua karitsaa
1 sitruunan kuori raastettuna
1tl sitruunamehua
1 rkl ypsiöljyä
1 tl kanelia
1 rkl oreganoa
1 tl suolaa

Sekoita kaikki lihapullataikinan ainekset keskenään. Anna taikinan vetäytyä hetki. Paista koepala ja lisää tarvittaessa maustetita. Tee taikinasta reilun kokoisia pyöryköittä. Pyörittäminen on helppoa, kun kostutat kädet kylmällä vedellä. Paista pullat paistinpannussa öljyssä noin 10 min tai uunissa 200 asteessa noin 20m min.

Tsatsiki
2 dl kreikkalaista jogurttia
n. 15 cm kurkkua
ripaus suolaa
mustapippuria
(valkosipulia)

Raasta kurkku karkealla terällä. Purista massasta ylimääräinen vesi pois. Lisää kurkku sekä mausteet jogurttiin. Sekoita. Anna maustua.

Tarjoile lihapullat tsatsikin kanssa. Lisukkeena voit tarjoilla esimerkiksi lohkoperunoita.

”Tiesitkö, että kaikki kotimainen lampaanliha on nuorta karitsaa, joka on mureaa ja miedon makuista. Pääsiäissesongin ulkopuolella kotimaista karitsaa saa parhaiten lähikaupoista, lihaliikkeistä tai suoraan tuottajalta.”

Viime vuosina keskiöön on noussut vastuullisuus. Elinkeinoelämässä vastuullisuus tarkoittaa, että yritys huomioi toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Edellä mainitut vastuullisuuden näkökulmat näkyvät entistä ponnekkaammin erikokoisten yritysten strategioissa ja myös asiakkaat vaativat vastuullisuutta.

Ruokaketjun vastuullisuus voidaan tiivistää seitsemään eri ulottuvuuteen:

• ympäristö
• eläinten hyvinvointi
• tuoteturvallisuus
• ravitsemus
• työhyvinvointi
• paikallinen hyvinvointi
• taloudellinen vastuu

Ruokaketjun vastuullisuus on siis kokonaisuus, joka pitää sisällään sekä ihmisten, eläinten että ympäristön hyvinvoinnin, terveyden ja talouden. Koko ruokaketjun vastuullisuuden toteutuminen on liki mahdotonta kuluttajan näkökulmasta. Näin ollen ruokaketjun eri vaiheiden toimijoiden tulisi itse kertoa vastuullisuudesta avoimesti.

Vastuullisuusviestintä alkaa pienistä askelista

Pitkäjänteisellä, strategisella yritysvastuulla ja vastuullisella viestinnällä kasvatetaan yrityksen arvoa. Yleisö tai asiakas kaipaa avoimia ja konkreettisia näyttöjä. Mutta miten vastuullisuudesta tulisi viestiä? Viestintätoimisto Valoa Oy:n toimitusjohtaja Tiina Kontran mukaan vastuullisuusviestintä kertoo organisaation arvoista ja toiminnan vastuullisuudesta. Toiminnan ja arvojen läpinäkyvyys tekevät vastuullisuusviestinnästä uskottavaa.  Viestinnän tehtävä EI ole kehitellä taivaanrantaa maalailevia vastuullisuusprosesseja. Toisin sanoen vastuullisuusviestintä näyttäytyy tyhjinä sanoina, jos vastuullisuutta ei ole otettu osaksi yrityksen strategiaa.

Vastuullisuusviestinnässä on tärkeää kokonaisvaltaisuus. Yksittäinen somejulkaisu asian tiimoilta ei riitä. Viestinnässä on muistettava tekojen ja sanojen tasapaino. Vastuullisuusviestinnässä nykytilan arviointi on olennaista. Liikkeelle voi lähteä pohtimalla, minkälaisista teemoista oman organisaation vastuullisuus rakentuu ja mitä teemoja voisi ottaa kehitettäväksi – toisin sanoen löytää ongelmakohdat, joihin tarttua! Tämän jälkeen työn alle tulevat realistisien tavoitteiden asettaminen ja aikataulutus sekä työnjako.

Lähteenä tekstissä on käytetty Mitä on vastuullisuusviestintä ja miten se toteutetaan?

Viestinnän asiantuntija Tiina Kontra, Viestintätoimisto Valoa Oy

Tuuli Pirttikoski

Satafood Kehittämisyhdistys ry