Lähiruokapäivän suunnitteluiltapäivä Harjavallassa 11.8.2020

Paikka: Harjavallan kaupungin toimintakeskus, nuorisotila, Koulukatu 4, 29200 Harjavalta.

Lähiruokapäivä on jälleen 14.10.2020. Kutsumme teidät keskustelemaan lähiruoasta, sen saatavuudesta ja kuulemaan mielenkiintoisia case-esimerkkejä naapurimaakunnasta tiistaina 11.8.2020 klo 13.00 alkaen. Suunnittelupäivän tarkoituksena on luoda keskustelua ruoasta, verkostoitua sekä tarjota ideoita raaka-aineisiin.

Huom! Seuraamme valtioneuvoston ohjeita Covid -19 tilanteessa, ja tarjoamme päivään myös etäyhteyden Teamsin kautta. Linkki lähetetään ilmoittautuneille 10.8.2020.

Alustava ohjelma:

klo 13.00
Tilaisuuden avaus ja iltapäiväkahvit
Suomi syö Satakunnasta -Sikses parasta lähiruokaa -hanke,
ruoka-asiantuntija / Anna Kari

klo 13.30
Harjavallan ruokahuollon esittely / ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Mervi Takala

klo 13.45
Kestäviä ratkaisumalleja ammattikeittiöille, case-esimerkkejä Varsinais-Suomesta
Toimialapäällikkö Riikka Leskinen / Valonia

klo 14.15
Keskustelua aiheesta ja jaloittelua kauniissa lähiluonnossa, maisemapolulla ja vapaata ideointia!

Hyvää kotimatkaa!

Tervetuloa viettämään mukavaa iltapäivää lähiruoantekijöiden kanssa!

Ystävällisin terveisin
Suomi Syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke

Kokemäellä sijaitsevalla Anttilan tilalla viljellään marjoja ja hernettä, jalostetaan marjatuotteita ja tarjotaan majoituspalveluita.

Anttilan suku on toiminut tilalla 1915 vuodesta alkaen ja Juho Anttila on toiminut tilan isäntänä vuodesta 2012 lähtien. Tilalla luovuttiin jo edellisen sukupolven aikana perinteisistä viljelykasveista ja keskityttiin marjojen ja herneen puutarhaviljelyyn. Nykyisen isännän aikana tilalla on panostettu erityisesti marjojen jalostustoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen.

Tilalla viljellään vadelmaa, karviaista, mustaherukkaa, punaherukkaa ja saskatoonia, joita myydään eteenpäin tuoreina, pakastettuina ja jalostettuina.

”Meidän kävijämäärät ja myynti lähtevät tästä oikeastaan vasta liikkeelle, kun monella mansikkatilalla kausi on jo loppupuolella”, Anttila toteaa.

Tilan sadonkorjuukausi on hyvin syyspainotteinen verrattuna marjatiloilla yleiseen mansikanviljelyyn.

Viistoista vuotta sitten tilan marjoista teetettiin ensimmäisiä marjalimun testieriä. Noista testeistä on aikanaan alkanut tilalla tehtävä jalostustoiminta, joka on nykyisin tilan isännän ensisijainen kehityskohde ja intohimo.

Tilan jalostustuotteisiin kuuluvat erilaiset mehut, limut, kuohujuomat, hillot ja hyytelöt, sekä kuivatut marjatuotteet. Jalostustoiminta tapahtuu vanhaan navettaan muokatuissa käsittelytiloissa. Eläimiä ei tilalla ole ollut enää vuosikymmeniin.  

Pääsääntöisesti jalostustuotteissa käytetään tilan omia marjoja, mutta paikallisilta toimijoilta ostetaan tarvittaessa kaikkia niitä raaka-aineita, joita ei viljellä tai kerätä itse.

Pelkkä maanviljely ei Anttilan tilalla riittäisi ympärivuotisen toiminnan pyörittämiseen, mutta jalostustoiminnan ansiosta töitä on myös talvisin. Useiden erilaisten tuotteiden jalostaminen tukee ympärivuotista toimintaa, minkä lisäksi se takaa marjan hyödyntämisen kokonaan, pelkän mehun sijaan.

Kolmantena osana tilan toiminnassa on tilan päärakennuksessa ympärivuotisesti toimiva Kartano Hostel. Parinsadan vuoden ikäisessä talossa toimiva majoitus tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon hotelleille. Tarvittaessa päärakennuksessa pystytään myös järjestämään erilaisia pienimuotoisia tilaisuuksia ja talon savusauna lämpiää tilauksesta.

Tilamyymälässä on myynnissä marjatuotteita, sekä satokaudella tuoretta marjaa ja hernettä. Anttilan tilan tuotteita myydään oman myymälän lisäksi useissa Satakunnan päivittäisruokakaupoissa ja tuotteille on avattu kuluvan kesän aikana myös uusi verkkokauppa, josta saa tilattua haluamaansa herkkua kotiin asti.

Juho Anttilan insinööriosaamisesta ja suunnittelukokemuksesta on hyötyä tilan toimintaa kehittäessä. Vuosikymmenten päähän ulottuva investointisuunnitelma on Anttilan mukaan haasteellista, koska kysyntä ja satoisuus vaihtelevat suuresti vuosittain, mutta pientä kehitystyötä tehdään toimitiloissa ja prosesseissa jatkuvasti.

”Työntekijät tietävät, että se on mun tyyli, että voin johonkin nurkkaan tuijotella ja suunnitella jotain ihan uutta. Ja se suunniteltu juttu jollain aikataululla siihen nurkkaan kyllä sitten tulee”, Anttila naurahtaa.

Tälläkin hetkellä työn alla on esimerkiksi puoliautomaattinen hiilihapollisten juomien pullotuskone.

Yrittäjyydestä Anttila toteaa itse kokevansa yrittäjän vapauden ja itselleen vastuussa olemisen erittäin tärkeänä. Yrittäjänä saa huomata, että muutos on pysyvää ja sattuma ohjaa elämää välillä yllättävänkin paljon.

Kolmas kuiva vuosi putkeen on kurittanut kasvustoa paikoitellen pahasti. Tänä kesänä haasteena on ollut sään vaihtelu äärilaidasta toiseen, kun ensin oli kuumaa ja kuivaa, ja sen jälkeen tuli kylmyys ja sateet. Maanviljelyssä sää on aina epävarmuustekijä, mutta Anttila pitää siitä liikaa murehtimista turhana.

”Murheet pitää keskittää niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa, ja sää ei kuulu niihin” Anttila tuumaa ja jatkaa, ”sen kanssa pitää elää ja koittaa pärjäillä, mutta ei sitä murehtia kannata.”

Laura Reuna
Pyhäjärvi-instituutti