Nakkilalaisen Lintikon puutarhan tuotteet ovat tuttu näky lähikauppojen hyllyillä. Martti Lintikko kertoo tarhan päätuotteena olevan kirsikkatomaatti, mutta kasvihuoneessa kasvaa myös kurkkua, perunaa sekä marjoja. Avomaan antia Lintikolla edustavat peruna ja mansikka.

Puutarhan tarjontaan saattaa törmätä kauppojen lisäksi myös Reko-jaoissa. Lintikko vinkkaa lisäksi mahdollisuudesta tulla poikkeamaan ja tekemään ostokset itse tilalle.

Täytyy olla moniosaaja

Lintikon puutarha on perheyritys ja toimii jo kolmannessa polvessa. Lintikko kertoo olleen 24 vuotias, kun hänellä oli edessä valinta yrityksen jatkamisesta:

– Vielä tuossa kohtaa tulevaisuuden suunnitelmat eivät olleet kaikkein selkeimpinä, mutta en halunnut heittää hukkaan kaikkea siihen mennessä tehtyä työtä ja pahimmassa tapauksessa menettää lapsuudenkotiani.

Lintikko toteaa pitävänsä työstä, jossa on tehtävä käsillään. Puutarhalla työskennellessä tulee eteen myös erilaista suunnittelua ja rakentelua, jotka hän kokee palkitsevana:

– Minua kiehtoo, että tässä työssä menestyäkseen pitää olla monella tapaa moniosaaja.

Asiakkaan palaute ja hymy pelastaa päivän

Lintikko kokee nykyisen tilanteen onnistumiseksi, kun puutarha jatkaa edelleen toimintaansa ja pyrkii kehittymään vuosittain. Vaikka puutarha on kooltaan pieni, kertoo Lintikko heidän onnistuneen jäämään ihmisten mieleen:

– Tyytyväisen asiakkaan palaute ja hymy on asioita, jotka pelastavat aina päivän.

Haasteita on aina ja joka alalla, mutta niihin Lintikko suhtautuu positiivisella otteella:

– Niitä pitääkin olla, jotta voi tulla onnistumisia. Kun haasteita ei vain tulisi liian monta samanaikaisesti. Itseäni turhauttaa ne haasteet, joihin itsellä on vähän työkaluja, kuten sää.

Kannustavin sanoin kohti yrittäjyyttä

Lintikon puutarha on vuosittain työllistänyt kesätyöläisiä ja tänäkin vuonna mansikanpoimijoiden haku on ollut käynnissä. Lintikko toteaa vallitsevan epidemia-tilanteen kuitenkin hankaloittaneen haastatteluvaihetta. Tähän he toivovat pian löytävänsä parhaan mahdollisen tavan toimia.

Pyysimme Lintikkoa lähettämään terveisiä yrittäjäksi aikoville. Hän kannustaa kaikkia lähtemään yrittämisen tielle, jos siihen on kiinnostusta. Lintikko toteaa valinnan olevan oikea, jos tuntuisi itsellä olevan enemmän annettavaa yrittäjänä. Hän kuitenkin muistuttaa suuresta työmäärästä:

– Pitää vain muistaa, että työtunteja ei voi aina laskea. Siitä huolimatta rohkeasti kohti omia unelmia!

Kaisa Uusi-Kraapo

ProAgria Länsi-Suomi

Eurajoella Lapinjoen varressa sijaitsevan Ali-Unkin lammastilan mailla saatat nähdä lampaiden lisäksi käyskentelemässä esimerkiksi kanoja, maatiaiskarjaa ja ankkoja. Tilalla on myös paimenkoiria, jotka työskentelevät apuna lampaiden kanssa.

–Isoissa maisemanhoitokohteissa koirista on suuri apu. Koirien avulla lampaat saadaan myös esimerkiksi saaristosta veneeseen helpommin, tilan emäntä Hanna-Leena Juhola kertoo.
Tilan pelloilla kasvatetaan myyntiin härkäpapua sekä rehut omille lampaille. Villa ja maisemanhoito ovat Ali-Unkin lammastilalla pääosassa ja liha tulee siinä sivussa. Tilalla on esimerkiksi kesälammastoimintaa.

–Vuokraamme kesäisin lampaita maisemanhoitoon. Kesälammastoiminnasta meillä on vain hyviä kokemuksia, sillä sopimukset ja säännöt ovat selkeitä. Kotiin on aina palannut hyvin hoidetut ja kesyt lampaat, Juhola kiittelee.

Kesälampaita menee sellaisille etäisyyksille, että jos lampaalle tulee hätä, niin tilan isäntäväki pääsee nopeasti apuun. Lampaita on ollut esimerkiksi Raumalla, Eurajoella, Eurassa, Noormarkussa, Kokemäellä ja Säkylässä.

Ali-Unkin tilan väkeä ja eläimiä saattaa nähdä myös markkinoilla. Lisäksi tilalla on järjestetty paljon muun muassa kehruu- ja langanvärjäyskursseja sekä lasten eläinkerhoja. Kesällä he ovat aloittamassa pienimuotoisesti lammaslomia ja majoitustoimintaa vihreillä arvoilla.

Villapuolella ajankohtaisinta on, kun noin 800 vuotta sitten haudatun varsinaissuomalaisen neitokaisen asustus herätetään henkiin.
– Materiaaliksi Ravattulan muinaispukuun valikoitui rouheva ahvenanmaanlampaan villa, koska se muistuttaa eniten muinaislampaan villaa. Loppukeväällä esiteltävä puku on Suomen kymmenes muinaispuku, Juhola kertoo.

Ali-Unkin tilan kaikki lampaat ovat uhanalaisia ahvenanmaanlampaita.

Tilalla järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia.
– Pääsiäistapahtuma on ollut todella suosittu, mutta tänä vuonna se valitettavasti jää väliin. Pääsiäistapahtumassa on ollut muun muassa tipuja, pupuja, karitsoja ja noita. Se on ollut enemmän hyvänmielen tapahtuma, kuin myyntitapahtuma. Myynnissä on ollut silloin vain tilan tuotteita, joita on maistatettu, Juhola hymyilee.

Ali-Unkin lammastila on osallistunut myös syksyisin Osta tilalta! -päivään, jolloin tilalle on saapunut lisäksi muita lähialueen tuottajia. Hanna-Leena Juhola iloitsi, että Osta tilalta! -päivänä ihmiset tulevat tilalle nimenomaan ostomielessä ja kävijät ovat olleet mielissään, että samasta pihasta saa esimerkiksi hunajaa, tuoretta lihaa ja muita ruokatarpeita.

– Joulumarkkinoilla menee paljon lahjatavaraa, kuten lampaantaljoja, erivärisiä lankoja, villasukkia ja lapasia. Langat tehdään useimmiten Pirtin kehräämöllä, jossa saadaan ahvenanmaanlampaan villa kehrättyä ilman, että siihen lisätään suomenlammasta, Juhola kertoo.

Tilapuodin verkkokaupasta muun muassa laadukkaiden lapasten ja sukkien tilaus onnistuu helposti milloin tahansa.

Lihaa menee ympäri vuoden. Tilapuodista saa tapahtumien aikaan tuoretta lihaa. Tilapuoti on avoinna sopimuksen mukaan ja sieltä saa aina säilykkeitä ja pakasteita. Ali-Unkin lammastilan liha on luonnonlaidunlihaa, sillä kaikki tilan lampaat ulkoilevat myös talvisin ja laiduntavat kesäisin luonnonlaitumilla.

– Savupalvi on suosituin lihatuote, koska se on valmista ja helppoa. Myös lammasbratwurstia menee paljon. Pääsiäisen aikaan lisäksi lampaanviulu on suosittua. Tilapuodista löytyy myös tilan omaa härkäpapua. Niistä saa erinomaisen härkäpapumarinadin, joka sopii lisukkeeksi moniin ruokiin, Juhola kehuu.

Välillä Ali-Unkin tilan tuotteita saa myös Reko-ruokaringeistä Eurajoelta ja Raumalta, mutta se on aikaa vievää, joten suurin osa lihasta myydään suoraan tilalta. Härkäpapua menee Merry Monk -ravintolaan, mutta muuten myös ne myydään itse.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Marinoidut härkäpavut

5 dl härkäpapuja

Marinadi
2 punasipulia
4 valkosipulinkynttä
2 1/2 dl oliiviöljyä
1,5 dl balsamiviinietikkaa
1 dl hunajaa
1 dl tuoretta basilikaa (silputtuna)
1 rkl timjamia (silputtuna)
2 tl suolaa
1 tl mustapippuria

• Pane pavut likoamaan illalla.
• Kaada liotusvesi aamulla pois. Huuhtele pavut.
• Keitä pavut kypsiksi vedessä. Pavut kypsyvät noin tunnissa. Kun puristat yhtä papua sormiesi välissä ja se hajoaa, ovat pavut kypsiä. Tee papujen kypsyessä marinadi. Kuori punasipulit ja leikkaa renkaiksi. Kuori valkosipulit ja hienonna ne. Sekoita kaikki marinadin ainekset kulhossa.
• Kaada kypsistä pavuista vesi pois ja kumoa pavut marinadin joukkoon. Sekoita hyvin. Anna jäähtyä ja laita kulho jääkappiin maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten seuraavaan päivään.
• Säilyy n.5 vrk. Voit hyödyntää pavut marinadissaan myös jauhelihamassassa.