MAHVA – Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi -hankkeen webinaarissa perehdyttiin Hyvää Suomesta -merkkiin ja kotimaisen ruoan käyttöön julkisissa hankinnoissa.

 Tuttu tuotemerkki tai valmistajan nimi eivät välttämättä kerro koko totuutta ruoan alkuperästä. Hyvää Suomesta -merkki on käytössä noin 330 eri elintarvikevalmistajalla – yhteensä noin 12 000 eri tuotteessa. Merkki on vapaaehtoinen ja tuotekohtainen. Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75-100 % on suomalaista. Tällä hetkellä Hyvää Suomesta -kotimaisuusaste on jopa 95 %!

 Suomalaisuus määritellään ruokaketjussa eri tavoin. Eri alkuperämerkeillä ruokapakkauksissa on omat kriteerinsä, vaikka päällepäin ne näyttävät viestivän samaa asiaa. Alkuperämerkit sisältävät tietyt kriteerit raaka-aineen, kotimaisuuden ja valvonnan näkökulmista. Alkuperää säädellään aina myös lainsäädännöllä.

Kallein ruoka on syömättä jäänyt ruoka

Julkisissa hankinnoissa ruokalistasuunnittelu on kaiken perusta. Elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen avuksi on tehty erilaisia ohjeita, jotka sisältävät vähimmäisvaatimuksia ja kriteereitä. Kotimaisuus ei ole hankintakriteeri, mutta sen voi sisällyttää hankintaan rohkeasti ja luovasti. Nykyisin kaikista tuoteryhmistä löytyy Hyvää Suomesta -tuotteita.

Tutustu eri oppaisiin ja ota ne avuksi julkishankintatyössä!

Lähis-opas – Ekocentria: Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille – perusteluja ja ohjeita hankintoihin

Elintarvikkeiden hankintaopas

Vinkkejä lähi- ja luomuruoan hankintaan

Motiva: Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi

Kotimaisten yrttikasvien tuotanto on lisääntynyt, mikäli tarkastellaan Ruokaviraston tilastoja viljelykasveista, joiden tuottamiseen on haettu EU-tukea. Eräiden yrttikasvien, kuten kuminan ja tillin, pinta-aloissa on viime vuosina tapahtunut vain pieniä muutoksia, mutta monen muun avomaayrtin viljelypinta-ala on puolestaan laskenut vuosien 2015-2018 aikana. Vuoden 2019 tilastoista kuitenkin käy ilmi, että vuoteen 2018 verrattuna viljelyala on tuplaantunut! Tilasto ei kerro, mitä yrttejä pinta-alatieto tarkalleen sisältää, vaan siihen on niputettu joukko alle viisivuotisia yrttikasveja. Vuonna 2019 näitä yrttejä viljeltiin Ruokaviraston mukaan noin 39:lla hehtaarilla ja vuonna 2018 noin 14:sta hehtaarilla.

Satakunnassakin yrttituotanto on ottanut tuntuvia kehitysaskelia ja kaupallisesti hyödynnettävien yrttien lajikirjo on viime vuosina kasvanut mukavasti. Esimerkiksi siankärsämöä, nokkosta ja kehäkukkaa on alettu viljellä useamman aarin kokoisilla aloilla. ”Yrttimittakaavassa” tälläiset pinta-alat ovat jo hieno saavutus. Myös luonnonyrttien kaupallinen keruu on kasvanut ja monipuolistunut. Merkittävä asia ulkomaan viennin kannalta on ollut saada Satakuntaan lisää luomusertifioituja keruualueita.

Alkanutta kehityskulkua tukee mm. vuoden alussa startannut Yrttituotannon kehittäminen Satakunnassa -koulutushanke, jonka esittelytilaisuus järjestettiin Pyhäjärvi-instituutissa Kauttualla 13.2.2020. Tilaisuudessa keskusteltiin yrttituotannon nykytoimintaympäristöstä ja pohdittiin miten satakuntalaisten yrttien viljelyä ja jalostusta voidaan kehittää edelleen. Tulevien kolmen vuoden aikana tullaan järjestämään koulutuksia mm. yrttiviljelyn kannattavuuteen ja yrttien jalostukseen liittyen. Yhtenä huomion kohteena on myös yrttiketjun laadunhallinta. Ensimmäiset koulutuspäivät järjestetään keväällä 2020.

Johanna Pihalla

Pyhäjärvi-instituutti