Pataruoat ja höyryävät keitot lämmittävät keskellä pimeintä syksyä. Nyt ajankohtainen riista taipuu myös moneen herkulliseen pataan. Juurekset maustavat loistavasti keiton kuin keiton. Lisää juureksia rohkeasti eri muodoissa keittopohjaan kuten raastekeittoon.

Raastekeitto
1l vettä
1-2 kasvisliemikuutiota
3 porkkanaa
pala (50g) selleriä
1 lanttu
3 perunaa
pala purjosipulia
-mustapippuria
-1/2 tl suolaa
-yrttejä (kirveli, basilika, timjami…)

Pese ja raasta juurekset raastimella/ monitoimikoneella.

Lisää kiehuvaan kasvisliemeen karkeaksi raastetut juurekset ja viipaloitu purjo sekä pippurit.

Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla.

Halutessasi voit lisätä keittoon 400g jauhelihaa.

Kun koko instituutin henkilökunta yhdessä alkoi vuonna 2018 ideoida ja suunnitella juhlavuotta 2019, niin harva meistä vielä silloin uskoi, miten hyvin kaikki menisikään. Ehkä sillä, että jo ideointivaiheessa heitimme romukoppaan kaikki satakuntalaiset kyyniset ja ylivarovaiset ajatuksemme, oli vaikutus siihen, että päätimme järjestää 30-vuotisjuhlavuoden Grande Finalén Finlandia-talolla Helsingissä!

”Puhdas vesi, paremmat eväät – Pyhäjärvi-instituutti 30 vuotta” -seminaari siis pidettiin Finlandia-talolla 7.11.2019 ja tilaisuudessa kuultiin niin juhlapuheita kuin ajankohtaisesityksiä ruoka- ja vesiteemoista.

Tilaisuuden avasi Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, joka tiivistetysti myös kertasi instituutin toiminnan historiaa eri vuosikymmeniltä. Tulevaisuusorientoitunut kehittämistyö alkoi maakunnallisen tason kehittämis- ja koulutustyöllä 90-luvulla, 2000 –luvulla toiminta laajentuu jo useamman maakunnan alueelle ja ensimmäiset kansainväliset tutkimushankkeet alkavat, ja  2010–luvulla instituutin toiminta laajenee ja kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla. Käytännön kehittämis- ja koulutustyön taustalle nousee uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen ja niihin pohjautuvien sovellusten aktiivinen testaaminen käytännön piloteissa. Tällä hetkellä instituutissa on käynnissä kaikkiaan 29 hanketta ja niiden keskeisimmät tavoitteet liittyvät ilmastonmuutokseen tuomiin haasteisiin ruokaketjussa, maan kasvukuntoon, hiilensidontakykyyn ja vesitalouteen, ravinteiden tehokkaaseen kiertoon, digitaalisten innovaatioiden hyödyntämiseen ruokaketjussa, luomuviljelyosaamisen lisäämiseen sekä kaupallisen hoitokalastuksen edistämiseen valtakunnallisesti.

Instituutin hallituksen tervehdyksen toi professori Mari Sandell. Hän peilasi instituutin syntymävuotta ympäröivän maailman tapahtumiin – perustamisvuonna 1989 mm. Helsingissä avautui Heureka, Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen, presidenttinä oli Mauno Koivisto, Japanin keisariksi nousi Akihito, Eiffeltorni täytti 100 vuotta ja Berliinin muuri kaatui. Professori Sandell myös kertasi YK:n asettamat 17 kestävän tavoitetta (Agenda 2030) ja totesi niiden kaikkien sopivan instituutin toiminnan sisältöihin. Instituuttisäätiön säädekirjassa mainittu toiminnan tavoite ”Säätiön tarkoituksena on edistää Satakunnan elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa” on jo 30 vuotta tukenut edellä mainittuja Agenda 2030 tavoitteita ja ohjaa myös tällä hetkellä instituutin toimintaa sekä vihreän että sinisen biotalouden edistämisessä.

Mari Sandell

Maa- ja metsätalousministeriön tervehdyksen toi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Myös hänen puheessaan nousi esiin se, miten instituutti on perustamisestaan lähtien menestyksekkäästi onnistunut edistämään juuri niitä bio- ja kiertotalouden sekä vesiensuojelun toimenpiteitä, jotka myös nyt ja tulevaisuudessa ovat tutkimus- ja kehittämistyön keskiössä. Kansliapäällikkö nosti myös esiin onnistumiset särkikalojen tuotteistuksessa, hänen mukaansa instituutin tulisi viestiä paljon nykyistä enemmän omasta roolistaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tuotteistuksesta ja markkinoille saattamisesta.

Tulevaisuuden ruoantuotanto oli apulaisprofessori Hanna Tuomisto (Helsingin yliopisto) esityksen aiheena. Ruokaketju on hänen mukaansa globaalisti suurten haasteiden edessä, sillä ruoantuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on kasvussa, luonnon monimuotoisuus vähenee, viljelyn yksipuolisuus aiheuttaa lajikatoja, ravinnehuuhtoumat lisääntyvät, maaperän laatu heikkenee ja makean veden käytöstä jopa 90 % kohdistuu maatalouteen. Toisaalta päivittäinen energiankulutus, samoin kuin eläinperäisten proteiinien kulutus, henkilöä kohti tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä erityisesti kehittyvissä talouksissa Aasiassa ja Afrikassa.  Maapallon väkiluvun voimakkaasti kasvaessa tulee olemaan tarvetta uusille innovaatioille ruoantuotannossa. Vesi-, kerros- ja ilmakasvatus ovat uusia kehitteillä olevia teknologioita, hyönteiset ja kasviproteiineista valmistetut lihan korvikkeet ovat myös jo tulleet markkinoille. Uusinta teknologiaa tulee olemaan viljelty liha, jossa eläimestä otettuja soluja voidaan kasvattaa lihajalosteiden raaka-aineiksi. Myös kananmunia ja kasviksia voidaan tulevaisuudessa viljellä soluista. Hannan mukaan ruokajärjestelmät ovat suurien haasteiden edessä lähitulevaisuudessa. Uusia innovaatiota tarvitaan ja erityisesti maatalouden tuotannon kehittämisellä on suuri merkitys. Ruokavalioihin tarvitaan myös muutoksia.

Hanna Tuomisto

Toimitusjohtaja Esa Mäki Apetit Oyj:ltä kertoi juhlayleisölle vastuullisesta arvoketjusta ruoantuotannossa. Toimitusjohtaja Mäki esitteli Apetitin vastuuviljelymenetelmää, joka on luotu yhdessä viljelijöiden kanssa ja varmistaa huolella ja vastuullisesti viljellyt, jäljitettävät ja laadukkaat raaka-aineet. Apetitin teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 –selvityksen mukaan yleinen arvoilmasto muuttuu (halutaan syödä vastuullisemmin, kasvisten kulutus kasvaa), yhä useampi laskee kalorien sijaan CO2 päästöjä, ruokahävikin vähentämiseen panostetaan enemmän ja ruoan kulutus politisoituu yhä enemmän (syömisestä tulee moraalinen ja eettinen kannanotto). Lopuksi hän kertoi Apetitin Järvikala–casesta, jossa hoitokalastussaaliista on luotu uusi, markkinoilla hyvän vastaanoton saanut tuoteperhe ja esitti Apetitin puolesta kiitokset siitä, että Pyhäjärvi-instituutti on ollut mukana toteuttamassa järvikalojen matkaa pakastealtaisiin.

Vesiensuojelun hallinnasta kertoivat neuvotteleva virkamies Antton Keto Ympäristöministeriöstä ja ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä. Heidän esityksessään käytiin läpi vesiasioita niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Globaalisti vedenkäyttö on lisääntynyt 1%:lla joka vuosi vuodesta 1980 lähtien eli v. 2050 vedenkäyttö on lisääntynyt jopa 30% nykyisestä. He kertoivat public-private-partnerhipiin perustuvasta vesienhoidon mallista, jota instituutti on jo 1990-luvun puolivälistä asti toteuttanut. Pyhäjärvi-instituutti on ollut siinä edelläkävijänä ja mallina muiden vastaavien organisaatioiden, mm. Vesijärvi-säätiön, perustamisessa.

Lounastauon jälkeen Iina Koskinen Demos Helsingistä kertoi tutkimuksella vaikuttamisesta. Vaikuttaminen vaatii vuoropuhelua, johon löytyy paljon uusia kehittyneitä kanavia, mutta nämä tiedon järjestelmät ovat hyvin pirstaloituneita ja saamamme asiantuntijatieto on yhä kapenevampaa. Datajäteistä on tullut uusia portinvartijoita tiedolle ja sen jakamiselle. Ja koska monimutkaisiin ongelmiin ei aina löydy yksiselitteisiä ratkaisuja ja toisaalta ihmisten kykyyn omaksua ja soveltaa tietoa on tullut muutoksia ja uusia vaikuttavia tekijöitä, on tieteentekijöiden siirryttävä valistamisesta vuoropuheluun. Osallistavilla tutkimuksilla, joissa sidosryhmien tarpeita kartoitetaan jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa, ollaan lisätty vuorovaikutteisuutta ja tuloksellisuutta tiedon omaksumisessa.

Sisältöjohtaja Laura Höijer Baltic Sea Action Groupista kertoi esityksessään ”Itämeri, ilmasto ja elonkirjo – Tuhoava vai uudistava ruuantuotanto” siitä, miten erilaiset ympäristöongelmat ovat kietoutuneet yhteen ja aiheuttavat ongelmia biodiversiteetille. BSAG on rakentanut Sitran rahoittamaa Carbon Action alustaa, jossa tavoitellaan mm. maan parempaa kasvukuntoa, lisätään luonnon monimuotoisuutta, hillitään ilmastonmuutosta ja vähennetään päästöjä vesistöihin sekä Itämereen. Mukana on 100 tilaa eri puolilta Suomea ja jokaisella tilalla testataan yhdellä lohkolla hiilen varastoitumista.

Seminaarin lopuksi juhlayleisö pääsi näkemään ennakkoon luontodokumentaristi Petteri Saarion uusimman Veden ihmeellinen luonto –dokumentin. Veden ihmeellisyyttä katsoessa eri näkökulmista ei voinut kuin ihailla niiden henkilöiden, jotka Pyhäjärvi-instituuttia 30 vuotta sitten perustivat, kaukonäköisyyttä – puhdas vesi takaa paremmat eväät edelleenkin.

Marko Jori

Pyhäjärvi-instituutti