Pimenevät loppukesän ja alkusyksyn illat ovat omiaan rapujuhlien järjestämiseen. Ravustuskausi alkoi heinäkuun 21. päivä ja jatkuu aina lokakuun loppuun asti, joten kotimaista tuoretta rapua on saatavilla vielä parin kuukauden ajan. Kolvaan Kala ravustaa Pyhäjärvellä täplärapuja. Parhaana päivänä mertoihin tarttuu jopa 1500 myyntimitan täyttävää rapua, joista osa päätyy suoraan keitettäväksi ja tukkuihin, osa taas elävänä kuluttajille.  

Jouni Aaltonen on kalastanut ammatikseen koko ikänsä. Vuonna 2004 hän perusti Kolvaan Kala -nimisen yrityksen, joka aloitti toimintansa lähinnä muikun kalastuksella. Myöhemmin mukaan tulivat savusilakat sekä kalamassa, joka valmistetaan Pyhäjärven särjistä sekä muusta pikkukalasta. Kalamassassa käytettävä lahna saadaan mereltä.

 Vaikka kalamassa onkin Kolvaan Kalan tärkeimpiä tuotteita, myös ravut ovat Aaltosen mukaan tärkeä sesonkituote. Rapusaaliin määrä on vähentynyt huomattavasti: vielä kymmenen vuotta sitten Pyhäjärvestä saatiin yli miljoona rapua, nyt määrä on noin puolet siitä. Tämä kesä on ollut ravustuksen kannalta hyvä, vaikka kuumuus onkin hieman vaikuttanut rapujen määrään. 

Rapujen suosio on vaihdellut vuosien saatossa jonkin verran.

– Kun jokirapujen määrä väheni rapuruton myötä, ravuista tuli niin sanotusti herrojen herkku. Täplärapujen ansiosta rapujen hinta on tullut järkevämmälle tasolle, mikä taas kasvattaa niiden suosiota, Aaltonen kertoo.

Suureen suosioon noussut kalamassa ei tahtonut käydä vielä muutamia vuosia sitten kaupaksi. Nyt kysyntä on kuitenkin suurempi kuin mitä pystytään tuottamaan. Syynä kysynnän kasvuun on niin sanottujen roskakalojen suosion kasvu. Toisaalta suomalaisten kalamaku on edelleen melko erilainen kuin vaikkapa Ranskassa.

– Esimerkiksi kuore on Ranskassa arvostettu herkku. Suomalaisten makutottumukset ovat hyvin erilaiset, aiemmin esimerkiksi särjet eivät kelvanneet juuri kellekään, Aaltonen toteaa.

Makutottumukset kuitenkin muuttuvat ja Suomen vesissä kalaa riittää. Ikisuosikki muikku maistuu vuodesta toiseen suomalaisille ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ruuantuotantoon on otettava huomioon.

– Tämän kesän muikkukuolemat herättävät kysymyksen siitä, millaista kalaa vesistämme on tulevaisuudessa mahdollista kalastaa, Aaltonen pohtii.

Esimerkiksi rysäkalastus meni tänä kesänä voimakkaiden ja pitkään jatkuneiden pohjoistuulien vuoksi mönkään.

– Tuotteemme ovat luonnonantimia, joten emme koskaan tiedä, mitä seuraava kalavuosi tuo tullessaan, Aaltonen päättää.

Kolvaan kukko saa inspiraationsa savolaisesta kalakukosta. Maukkaan ruiskuoren sisällä on kalan lisäksi esimerkiksi aurinkokuivattua tomaattia. Kolvaan kukkoja voi ostaa Kolvaan Kalan myyntipisteistä.

Tytti Wallenius
Pyhäjärvi-instituutti

Euran Kauttualla toimiva Yrttipaja valmistaa lukuisia eri tuotteita aina maustesekoituksista yrttiteehen. Yrityksen luonnonyrttivalikoimaan kuuluvat esimerkiksi nokkonen ja koivunlehti sekä monet hieman yllättävämmät kasvit, kuten peltokorte ja siankärsämö.

Pakkaustensa ilmeen vastikään muuttanut yritys kerää osan yrteistä pelloilta, osan suoraan metsästä. Esimerkiksi kuusenkerkät kerätään Siikaisista, jossa sijaitsevat toistaiseksi Satakunnan ainoat luomumetsät. Myös Euran kunnassa on käynnissä luomusertifiointi-prosessi ja kunnan metsää tullaan saattamaan sertifioinnin piiriin vielä tämän vuoden aikana.

Yrttipajan uudet pakkaukset ovat biohajoavia. 

– Olisi todella arvokasta, jos etenkin yksityiset metsänomistajat sertifioisivat metsänsä luomuksi, Yrttipajan omistaja Petri Koivisto toteaa.

Koivisto haluaisikin muistuttaa ihmisiä siitä, että omat metsämme ovat täynnä villiyrttejä jotka ovat niin lähiruokaa kuin trendikästä superfoodia.

– Uskon, että metsillä on tarjottavanaan vielä paljon sellaista, mitä emme ole osanneet hyödyntää, Koivisto sanoo. 

Siankärsämö on perinteikäs rohdos- ja maustekasvi, jota on aikoinaan käytetty muun muassa haavojen hoitoon.

Tänä vuonna osa yrteistä on nauttinut kuumista keleistä, osan sato on taas jäänyt niukaksi. Esimerkiksi nokkosta Yrttipajan varastossa on nyt runsaasti. Toisaalta alaa vaivaa kerääjien puute. Yrttipaja on värvännyt kerääjiksi esimerkiksi urheiluseuroja, jotka voivat rahoittaa keruulla toimintaansa.

Uusien pakkausten lisäksi uudistuksia on luvassa myös itse tuotannon puolella. Yrttipaja aikoo investoida vielä tänä vuonna uuteen laitteistoon, jonka ansiosta yrttien kauppakunnostuskapasiteetti kasvaa jopa 10 kilogrammasta vuorokaudessa 300 kilogrammaan.

– Esimerkiksi vienti ei ole näillä tuotantomäärillä mahdollista. Toivommekin uuden kaluston avaavan myös aivan uusia markkinarakoja, Koivisto haaveilee.

Tytti Wallenius
Pyhäjärvi-instituutti