Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Vuoden ensimmäinen uutiskirje

31.01.2020

Lue tammikuun uutiskirje tästä.

Markkinointia hyönteisalan toimijoille -työpaja

31.01.2020

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Bugs and Brands -hanke järjestää pe 21. – la 22.2.2020 Porin yliopistokeskuksella (Pohjoisranta 11 A) hyönteisalan toimijoille ja muille hyönteisalasta kiinnostuneille suunnatun Markkinointia hyönteisalan toimijoille -työpajan, jonka aiheena on hyönteisten tuotteistaminen ja brändäys sekä tehokas markkinointiviestintä.

Tutustu ohjelmaan.

Lisätietoja työpajasta antaa Karolina Laine (kaanlai@utu.fi, puh. 050 596 9231), Bugs and Brands –hanke, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Ilmoittaudu mukaan sunnuntaihin 16.2. mennessä.

Parhaan hyödyn saat osallistumalla molempiin päiviin, mutta voit osallistua myös vain toiseen.

Retki Lähiruoka & Luomu -messuille 2.4.

30.01.2020

Satakuntalainen ruoka-alan ammattilainen, lähde mukaan keväiselle retkelle!

Kevätmessut
Lähiruoka & luomu

Torstaina 2.4.2020
Helsinki

Tervetuloa mukaan keväiselle messuretkelle tutustumaan lähiruoka- ja luomutrendeihin ja verkostoitumaan valtakunnallisesti lähi- ja luomuruokaa tuottavien yritysten kanssa.

Lähiruoka & luomu -messut on omistettu suomalaisille pientuottajille,
lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille.

Retken hinta on 10,00 € / hlö
(sis. linja-autokuljetuksen ja sisäänpääsyn messuille ryhmälipun ehdoilla)
Matka toteutuu, mikäli lähtijöitä on vähintään 10 henkilöä!

Tilausbussi kulkee reitillä valtatie 2 (tarvittaessa reitillä 12).
Lähtö Porista klo 7.00, paluu viim. klo 20.00.

Ilmoittaudu mukaan 18.3.2020 mennessä!

Tuuli Pirttikoski
040 183 9995
tuuli.pirttikoski@satafood.net

Ruokaketjun yrittäjät esiin: Ammattikalastus on vaativaa ja palkitsevaa työtä

30.01.2020

Satakunnan ruokaketju on Suomen monipuolisin. Korkea osaaminen yhdistettynä parhaisiin makuihin on saanut koko Suomen syömään Satakunnasta. Arvoketju raaka-aineen tuottamisesta ja jalostamisesta aina kuluttajalle saakka vaatii erilaisia, ja erikokoisia yrityksiä. Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot, jonka vision ja työn ansiosta meillä on ruokaa aina tarjolla. Tänä vuonna haluamme nostaa esiin yrittäjät, jotka vievät ruokaketjuamme eteenpäin.

Säkylän nuottakuntien yrittäjät esittelyssä

Tammikuussa Säkylän kalasatamassa on perinteisesti ollut kova kuhina päällä. Säkylässä toimii 2 nuottakuntaa (Isokylän nuotta, Uusi Nuotta), jotka talviaikaan nuottaavat kalaa, pääasiassa muikkuja, jään alta. Nyt, tammikuussa 2020, elämme kuitenkin jo kolmatta kuukautta jatkunutta marraskuuta, eikä järvellä ole jäätä yhtään. Tuoreita kuvia ei siis ole nyt luvassa, mutta toisaalta yrittäjillä on nyt paremmin aikaa vastailla kysymyksiimme.  Haastateltavina ovat Markku Levonmaa Isokylän nuotasta ja Miika Tamminen Uudesta nuotasta.

Kalastuksessa parasta on kunnon saalis.

1.    Kuka olet (tai keitä olette) ja mistä?

a.    Markku: Olen täysipäiväinen ammattikalastaja Säkylästä.

b.    Miika: Ammattikalastaja Säkylästä.

2.    Mitä yrityksenne tekee? Ketkä ovat asiakkaanne?

a.    Markku: Minulla on oma yritys, joka omistaa osuuden Isokylän nuotasta. Nuottaporukassa talvituottaus on yhteistä liiketoimintaa muiden osuuden omistavien yrittäjien kanssa. Rysäkalastus keväällä ja syksyllä sekä ravustus ovat oman yritykseni liiketoimintaa.  Pääasiakkaita ovat kalatukut, jotka toimittavat kaloja koko Suomeen vähittäiskauppoihin ja ravintoloihin. Pieniä määriä kalaa myydään myös satunnaisesti torikauppiaille. Eläviä täplärapuja myydään myös suoraan kauppoihin ja kuluttajille.

b.    Miika: Omistan henkilökohtaisen osuuden Uudesta Nuotasta. Lisäksi olen toinen osakas TaPe Kala Ay:ssa, jonka kautta hallinnoimme ja hoidamme avovesinuottauksen, rysäpyynnin ja ravustuksen sekä niiden saaliin myynnin. Asiakkaitamme ovat kalatukut ja erityisesti Kolvaan Kala.
 
3.    Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Kannattiko?

a.    Markku: Olen kokenut työn sellaiseksi mitä haluan tehdä, ja jos haluat ammatiksesi kalastaa, täytyy sinun ryhtyä yrittäjäksi. Kynnys aloittaa kalastusyrittäjyys oli tietysti minulla matalampi, sillä olen kalastaja jo neljännessä polvessa ja kaikkea alkuun pääsemiseen tarvittavaa välineistöä ei tarvinnut kerralla hankkia. Ammatillista osaamista ei ole myöskään tarvinnut kaukaa hakea, kun isä on ollut opettamassa ja tukemassa. Ehdottomasti kannatti! Vaikka fyysistä työtä joutuu tekemään monia muita töitä enemmän, niin hyvinä hetkinä tämä työ palkitsee tekijänsä.

b.    Miika: Suurin syy oli halu kalastaa. Kuten Markkukin, olen kalastaja jo neljännessä polvessa. Ammattikalastuksessa yrittäjyys on itsestäänselvyys ja meillä on samat vastuut ja velvollisuudet kuin muillakin yrittäjillä. Nuottaosuuden hankinnan lisäksi tuli viime vuosikymmenellä tarve perustaa erillinen yritys (TaPe Kala Ay), sillä päätimme toisen kalastajan kanssa panostaa avovesinuottaukseen, jossa tarvittiin uudenlaista osaamista, kalustoa ja välineitä sekä niihin liittyviä investointeja. Yrittäjyydessä on aina omat riskinsä, erityisesti kun toimitaan luonnonolosuhteiden armoilla. Mutta kyllä kannatti, halu ja palo kalastukseen ei ole vielä kadonnut.

Tunnistatko kuvan kalat? Vastaus jutun alla.

4.    Onnistumiset vs. haasteet?

a.    Markku: Suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja huonoihin olosuhteisiin järvellä; jääajan lyheneminen talvella ja tuuliolosuhteet avovesikaudella. Onnistumisia ovat tietysti olleet hyvät saaliit hyvinä vuosina. Myös rapusaaliit ovat tasaantuneet hyvälle tasolle viime vuosina ja markkinat sekä hintataso ovat vakiintuneet.  Tällä hetkellä isoin haaste on talven ja jään tulon viivästyminen.

b.    Miika: Isoimpana onnistumisena pidän avovesinuottauksessa saavuttamaamme korkeaa teknistä osaamista. Avovesinuottauksella olemme voineet toimittaa Kolvaan kalalle suuria määriä särkiä Järvikalapihvien raaka-aineiksi. Avovesinuottaus on myös tehokas tapa toteuttaa hoitokalastusta.  Ilmaston lämpeneminen on talvinuottaukselle suuri haaste, mutta avovesikauden pidentyminen tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia. Kalastusmenetelmien tulee kehittyä olosuhteiden mukaisesti.

5.    Terveiset yrittäjiksi aikoville?

a.    Markku: Työn iloa! Alkuun yrittäjyys on aina haastavaa, hyvä olisi olla joku pesämuna tukena.

b.    Miika: Palkkaa ammattitaitoinen kirjanpitäjä, niin ei tarvitse käyttää kallista aikaasi paperitöihin.

Nuotta on useista verkoista rakennettu kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore.

 

Marko Jori

Pyhäjärvi-instituutti

 

Kuvan 2. kalat ovat: vasemmalta katsoen: muikku, särki ja kuore.

Työtä hyvinvoivien lehmien, tyytyväisten tuottajien ja pienemmän hiilijalanjäljen puolesta

29.01.2020

 Kuva: Maito ja terveys ry, Antti Hallakorpi

Kuva: Maito ja terveys ry, Antti Hallakorpi

Kannattavuus ja tuotantoeläinten hyvinvointi ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Hyvinvoiva eläin tuottaa enemmän ja suurempi tuotos lisää tilan kannattavuutta. Eettisessä ruoantuotannossa eläinten hyvinvointi on entistä tärkeämpi näkökulma, joka on noussut keskeiseksi kriteeriksi kuluttajille ostopäätöstä tehtäessä. Kuluttaja janoaa entistä enemmän tietoa maidon alkuperästä. Siksi on tärkeää, että elintarvikkeiden tuotantoketjun toimijoilla on arviointiohjelmia, joiden avulla voidaan valvoa ja parantaa eläinten hyvinvointia.

Alkaneen vuoden alusta maakunnan meijerin, Osuuskunta Satamaidon, maitopurkkeihin tuli uusi merkintä: vapaan lehmän maito. Termillä tarkoitetaan pihattonavetoissa tuotettua maitoa. Noin puolet Satamaidon kerätystä maidosta tulee pihatoista. Satamaidon tiloista 30 % on pihattonavettoja ja loput 70 % parsinavetoita. Tiloja yhteensä tällä hetkellä 137. Satakunnassa yhä useampi tila muuttaa uusinvestointia tehdessään tai navettaa laajentaessaan tuotantotilansa parsinavetasta pihattonavettaan.

Vastuullinen ja läpinäkyvä maitoketju

Maidon alkuperä on nyt hyvin jäljitettävissä, sillä tuotannon raportin avulla pystytään seuraamaan kultakin määritetyltä reitiltä meijeriin saapunutta maitoa. Tuottajatiloilla kierretään joka toinen päivä ja maitoa kerätään kahdella eri täysperävaunuyhdistelmällä, joissa on sekä autossa että perävaunussa kummassakin kolmiosainen säiliö. Vastaavasti Ulvilassa meijerillä on tietty vastaanottosiilo, mihin pihattonavettamaito puretaan.

Turvallinen ja kuiva makuupaikka, ravitseva ruoka ja juoma sekä navetan puhtaanapito vaikuttavat lehmän hyvinvointiin. Pihattonavetassa lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti: vuorokaudesta puolet kuluu märehtiessä ja lepäillessä, toinen puoli syödessä ja lypsyllä. Välillä lehmät intoutuvat myös hulluttelemaan tovereiden kanssa. Osalla pihattotiloista on myös ulkoilumahdollisuus. Pihattonavetassa lehmä saa liikuntaa, joka on hyväksi fyysiselle kunnolle. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu myös muun muassa säännölliset eläinlääkäritarkastukset.


Mahdollisuudella lajityypilliseen käyttäytymiseen on merkittävä vaikutus eläimen hyvinvointiin ja siten tuotokseen. Kuvituskuva.

Vapaan lehmän maito pohjautuu osuuskunnan pitkäjänteiseen vastuullisuustyöhön. Satamaidon ja sen tuottajatilojen välillä on laatusopimukset, joiden yhtenä osa-alueena on lehmien hyvinvointi. Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Satamaidon Elinvoimaa ja hyvinvointia maitotiloille -hankkeessa eläinten hyvinvointia tiloilla on arvioitu hankkeessa kehitetyn hyvinvointimittariston avulla. Käyntien ja mittariston avulla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia entisestään.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Vuoden viimeinen uutiskirje

20.01.2020

Joulukuun uutiskirjeen voit lukea tästä.

Jos uutiskirje ei kolahtanut sähköpostiisi suoraan, voit tilata sen tästä.

Sivut:
  • 1
  • 2