Pelaa oppipeliä

Lämmin ja pitkä kesäkausi ei haitannut Säkylän Pyhäjärven raputaloutta

30.11.2018

Lämmin ja pitkä kesäkausi vuonna 2018 ei haitannut Säkylän Pyhäjärven raputaloutta, vaan saksiniekat vaelsivat jopa keskitasoa paremmin mertoihin. ”Saalisilmoituksia ei ole vielä kaikkia laskettu yhteen, mutta alustavasti kauden voi sanoa olevan hyvää keskitasoa.”, kertoo Markku Mäntyranta Pyhäjärven Kalastusalueen puolesta ja lisää ”lämpökään ei tuntunut vaikuttavan saalismääriin niin merkittävästi kuin pienemmillä järvillä ja saalista saatiin tasaisesti läpi kauden."

Kalastaja Markku Levonmaa Säkylästä kertoo saaliin olleen viime vuosien keskitasoa parempi ja lämpimät kelit saivat ravut liikkumaan pyydyksiin entistä aktiivisemmin. ”Vaikka alkukaudesta myynti hieman takkuilikin, niin kauden edetessä päästiin kunnon vauhtiin. Saalista noin 85-90% myydään asiakkaille 5 kalatukun kautta ja loput 10-15% myydään neljälle vähittäiskaupalle”, Markku kertoo.

Jouni Aaltonen Kolvaan Kalasta toteaa myös kauden olleen keskitasoa paremman. ”Myymme ravuista jopa 90% keitettynä Kalamesta Oy:lle, joka toimittaa niitä sitten ympäri Suomea vähittäiskauppoihin kalatiskeille. Loput saaliista myydään yksityisasiakkaille”, Jouni toteaa. Jounin, jolla on myös kalamyymälä Säkylän kalasatamassa, mukaan hyvät ravustuskaudet tuovat mukanaan myös haasteita, sillä kun jokainen kalastaa huippusesongin aikana vain täplärapuja, niin myymälään ei saada tarjolle Pyhäjärven herkkuhuippua eli muikkua, tai muitakaan järven laatukaloja. 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Kuva: Tytti Wallenius

Poikkeava vuosi on vaatinut tuottajalta paljon työtä

30.11.2018

Pirjo Tapanila on huittislainen lähiruoan tuottaja. Hänen tilallaan Lauhassa kasvoi kesällä 2018 muun muassa kesäkurpitsaa, kurkkua, maissia, suippokaalia, lehtikaalia, härkäpapua, tomaattia, hernettä ja erilaisia marjoja. Satoa myytiin kuluneen kesän aikana muun muassa K-Supermarket Lautturissa ja Lauhan Lähiruokafestareilla.

24.4.2018 maisemat olivat vielä keväisen karut, mutta Pirjo Tapanilan vihannestilalla valmistelutyöt olivat jo pitkällä.

12.6.2018 kasvukausi oli täydessä vauhdissa. Muun muassa avomaan mansikat punersivat kivasti, mutta helpolla tuottaja ei päässyt.

– Lauha on hallanarkaa seutua, halla tulee sirppinä. Härkäpapu on kestänyt sen hyvin, mutta esimerkiksi herne ja kurkku eivät tykkää hallasta yhtään, hän tiesi. 

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta pellot vihersivät ja sato kasvoi kohisten.

19.7.2018 vihannes- ja marjasadot kypsyivät ja maissit kukkivat. Hän oli juuri ollut poimimassa mansikoita.

– Helle aiheuttaa paljon työtä. Kastelemaan ei ehdi niin paljon kuin täytyisi. Kesäkurpitsa selvästi tykkää tästä lämmöstä ja auringosta, mutta kaalit taas eivät, hän kertoi.

20.8.2018 monipuolista satoa oli saatu runsaasti kasvihuoneesta ja avomaalta. Katseet olivat viikonlopun Lauhan Lähiruokafestivaali 2018 -tapahtumassa.

5.10.2018 satokausi Tapanilan tilalla alkoi olla ohi ja sato kerättynä talteen. Hän kiitteli kovasti kuluneesta satokaudesta.

– Eilen nostin maasta viimeisiä perunoita. Muutama kaali törröttää vielä maassa, mutta muuten pellot alkavat olla tyhjiä, hän totesi.

Luonnon aiheuttamista haasteista huolimatta voimme todeta tämän satokauden olleen erittäin hyvä, vaikka se onkin vaatinut tuottajalta paljon työtä. Työ oli kuitenkin palkitsevaa.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry
Kuvat: 24.4.2018 Tuuli Pirttikoski, loput Senni Valiola

REKO-toiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuudessa pohdittiin ruokarinkien haasteita ja mahdollisuuksia

30.11.2018

Huittisten Rekon ylläpitäjä Aino Tammelle lähiruoka on tärkeää ja hän toivoo, että Reko-lähiruokarenkaat eivät olisi vain hetken huumaa, vaan jatkaisivat kasvua. Rekot tavoittavat Suomessa noin 600 000 henkilöä, eli niissä on selvästi potentiaalia. Suomessa on keskimäärin noin 150 Reko-ruokarengasta, joista noin kahdeksan toimii aktiivisena Satakunnassa. Porissa ja Raumalla jaot tapahtuvat viikoittain ja muualla noin kerran kuukaudessa. Alkuhuuma Rekojen osalta on ohi, joten Tammen mukaan nyt alkaa varsinainen työ.

Satakunnasta – Sikses parasta -lähiruokahankkeen ja Reko Huittisten järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin muun muassa mitä tulevaisuudennäkymiä REKO-toiminnalla on ja miten sitä voitaisiin kehittää. Miten markkinoida REKO-toimintaa tehokkaasti? Minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia REKO-toimijoilla on?

Rekojen ylläpito on vapaaehtoistyötä ja vaatii sekä ylläpitäjiltä että tuottajilta paljon työtä. Pitäisi keksiä tempauksia ja nostaa sivua jatkuvasti – Facebook-mainonta on taitolaji. Myös kuluttajat käyttävät helposti yksityisviestiä tehdessään tilauksia, jolloin ilmoitus ei nouse seinällä. Haasteena on lisäksi tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole Facebookissa. Rekot vaatisivat siis tulevaisuudessa tehokkaampaa markkinointia.

 Hinnoittelu asettaa monenlaisia haasteita tuottajalle. Toiset tuotteet ovat edullisempia ostettaessa suoraan tuottajalta Rekosta, kun taas toiset ovat kaupassa edullisempia. Tarjoukset vetävät selkeästi kuluttajia, mutta aina ei voi olla tarjouksia. Myös muiden tuottajien hintojen kanssa kilpaileminen tuo haasteita. Yhä harvempi kuluttaja käyttää enää käteistä rahaa ja maksupäätteen tai mobiilimaksusovelluksen puuttuminen saattaa olla jopa esteenä ostopäätöksen tekemiselle.

– Kuluttajille suurin haaste tuntuisi olevan se, että jaot ovat tiettynä päivänä tiettyyn aikaan ja tilaukset täytyy usein tehdä viimeistään edellisenä iltana. Lauantai olisi kuluttajille päivänä paras, mutta tuottajille se päivä tuottaa puolestaan haasteita, Tammi toteaa.

Jos jako on alkuviikolla, kuluttajat miettivät säilyvätkö tuotteet hyvinä viikonloppuun. Etenkin lihat ja juustot ovat yleensä viikonloppuruokaa. Reko-toiminnan kulmakivi onkin tuoreus. Torstai on todettu hyväksi jakopäiväksi monilla paikkakunnilla. Tilaisuudessa mietittiin myös olisiko tulevaisuudessa mahdollista, että kuluttaja voisi noutaa tilaamansa tuotteet jostakin pisteestä, esimerkiksi ravintolasta tai kaupasta haluamaansa aikaan.

Ruokaringeillä on paljon kilpailijoita; kaupat, suoramyynti ja lähiruokaketjut. Ostettaessa tuotteet Rekosta, kuluttaja voi olla varma, että ruoka on tuoretta. Asiakkaat tahtovat tuotteille kasvot ja tarinat purevat ihmisiin. Tenhon tilan Laura Tenho tietää, että sekin kuitenkin vaatii työtä, että pystyy pysymään tarinansa takana ja tuomaan sitä sopivasti esiin. Tarina ei saa lähteä liikaa rönsyilemään.

– Jos joku lähtee väärille raiteille, niin se heijastuu valitettavasti myös muihin tuottajiin, Tammi täydentää ja harmittelee.

Tietyille tuotteille riittää Rekoissa kysyntää. Esimerkiksi marjoille oli tänä vuonna enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Kaupan alalta heittoina on tullut muun muassa chilin, inkivääri, valkosipulin ja paprikan kasvatukselle. Erikoisempia, kuten kaninlihaa tai fasaania ei yleensä riitä ravintoloilta enää Rekoihin.

Yritysten välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Tilaisuudessa muun muassa pohditiin, että pitäisikö esimerkiksi julkaista reseptejä, jossa käytetään eri tuottajien tuotteita.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry
Kuvat: Senni Valiola

Lokakuun uutiskirje on julkaistu!

30.10.2018

Lokakuun uutiskirjeemme on julkaistu. Pääset lukemaan sen täältä. Antoisia lukuhetkiä!

Lähiruoka maistui teemapäivänä koululaisille

30.10.2018

Satakunnan kouluissa vietettiin 17. lokakuuta lähiruokapäivää, jolloin koululounaaksi herkuteltiin satakuntalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Lähiruokapäivässä olivat mukana Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma ja Siikainen. Osalla paikkakunnista myös päiväkotilapset ja vanhukset söivät lounaaksi lähiruokaa. Ruokalistoilla oli muun muassa Kivikylän jauhelihasta valmistettua lihamureketta, Sata-Lihan veripalttua ja Apetitin porkkananappeja sekä lähiperunaa ja lähialueiden kasviksia.

Lähiruokapäivän toteutuksessa olivat mukana kuntien ruokapalvelut sekä Satakunnasta – Sikses parasta -hanke. Lähiruokapäivää kokoonnuttiin suunnittelemaan yhdessä kuntien ruokapalveluvastaavien kanssa kesäkuussa Porissa ja elokuussa Nakkilassa. Tavoitteena on, että vastaavia lähiruokateemaan sopivia päiviä vietettäisiin kouluissa jatkossa useammin, esimerkiksi lukukausittain. Suunnittelutilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että lähiruoka on jo jollakin tapaa osa monien koulujen ja ateriapalvelujen arkea ja ruokapalveluissa pyritäänkin mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään lähiruokaa.

Huittisissa koulujen lähiruokapäivänä tarjottiin Kivikylän jauhelihasta valmistettua lihamureketta, kastiketta, perunaa, salaattia ja porkkanaa. Lauttakylän koulun 5A-luokan Aino Lehtonen (kuvassa vas.) ja Fanni Survonen kehuivat ruoan olleen oikein hyvää ja lähiruokateeman näkyneen ruokalassa.

 

– Minulla on paljon allergioita ja lähiruokapäivänä ruokani oli tehty eri jauhoista, mutta se näytti silti todella hyvältä. Sellaiselta kuin lähiruoka näyttää, Aino iloitsi.

Aino ja Fanni mielsivät lähiruoaksi kaiken, joka tulee mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi Satakunnasta.

– On mukavampi syödä kotimaista kuin ulkomaista ruokaa. Syömme paljon lähiruokaa kotona. Koulussa ei varmaan paljon käytetä lähiruokaa, koska se on kalliimpaa ja sitä varten järjestettiin erikseen tällainen päivä, tytöt tuumivat.

Ainon lempiruoka koulussa on lasagne. Fanni ei osannut nimetä mitään tiettyä lempiruokaa, koska monet kouluruoat ovat hänestä todella hyviä.

Siikaisten palvelukeskus Metsätähdessä ruokailijoita riitti päivän aikana lähemmäs 200 ja lähiruoasta nauttivat niin päiväkotilapset, koululaiset kuin vanhuksetkin.  Ruokalistalla oli Sata-Lihan veripalttua, Apetitin porkkananappeja, muusia ja salaattia. Leipäpöydästä löytyi itsetehtyä kakkoa ja maito tuli Satamaidolta. ”Nää porkkananapit on hyviä. Tätä palttua mä haen lisää!”, kuului allekirjoittaneen korviin lounasaikana. Myös kakko näytti olevan ruokailijoiden suosiossa Siikaisissa.

Senni Valiola
Satafood  Kehittämisyhdistys ry

Heidi Tattinen
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: