Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Pääsiäinen on kevään suurin ruokajuhla

17.04.2019

Ruokajuhlapäivät ovat vakiintuneet pitkäperjantaihin ja pääsiäissunnuntaihin. Tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan noin 46 % suomalaisista syö pitkäperjantaina tavallista vapaapäivää juhlavammin. Pääsiäissunnuntaina juhlavamman aterian syö 51 % suomalaisista. Pääsiäisen ateriat nautitaan useimmiten yksin tai ydinperheen voimin.

Karitsa on edelleen pääsiäisen juhlapöydän ylivoimainen ykkönen. Luomukaritsa on nosteessa ja tänä vuonna sitä myydään jopa 15 % edellisvuotta enemmän. Lampaan- ja karitsanlihan ohella juhlapöytiin nousee nyt paljon myös lähikalaa. Pääsiäisen kalaruoat voivat olla perinteisiä pääsiäisruokia täydentäviä ruokalajeja, mutta kala voi yhtä lailla olla myös juhlapöydän pääruoka. Tänä pääsiäisenä (lähi)kala onkin noussut perunan kanssa karitsanlihan rinnalle juhlapöydän ruokatrendiksi. Vastuullisuus on pop ja tiedostava kuluttaja suosii pääsiäisenäkin lähellä tuotettua ja eettistä ruokaa sekä kuluttaa järjellä. Juhlapyhinä kasviksia syödään sekä pääruokana että lisukkeena. Kevätauringon alla tuoreyrtit antavat lihalle lisämaustetta. Tuoreyrttien, kuten timjami, minttu ja rosmariini, myyntipiikki on juuri pääsiäisen tienoilla.

Pääsiäisenä herkutellaan pashalla ja erilaisilla herkuttelujuustoilla. Sekä lampaan- ja karitsanlihan että juustojen kylkeen sopii mainiosti erilaiset hillot ja hyytelöt. Keskon mukaan pääsiäisenä myydään muuta vuotta enemmän myös kananmunia, rahkaa, kermaa ja makeisia.


Lampaan- ja karitsanlihantuotanto elää sesongeittain – kysyntää riittää

Lammastilojen määrä ylitti sikatilojen määrän

Suomessa on lähes 1400 lammastilaa. Satakunnassa tiloja on 49. Valtakunnallisesti lampaiden määrä väheni hieman edellisvuodesta ja lampaita oli noin 155 000 kappaletta vajaalla 1 400 tilalla. Satakunnassa lampaita oli reilut 5000. Valtakunnan kärkimaakunnat lampaiden määrissä ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Maan suurimmat lammaskunnat ovat Salo ja Somero.

Suurin osa suomalaisesta lampaanlihasta on karitsanlihaa, jolla tarkoitetaan nuoren, alle 1–2 vuoden ikäisen lampaan lihaa. Lampaanlihan kulutus (luullisena liha eli ns. ruholiha) on pysynyt vuosien ajan tasaisena (0,7 kg / hlö). Lampaan- ja karitsanlihan yhteiskulutuksesta noin kolmannes on kotimaista ja kotimaisen lihan kysyntä on kasvussa.  Pelkästään karitsan osalta kulutuksen kotimaisuusaste oli viime vuonna 49,7 %. Tuonnin osuus on noin 50 %, eikä lihaa näin ollen riitä vientiin. Tuontilihaa on tarjolla kaupan hyllyllä huomattavasti enemmän kuin kotimaista.

Kaupan, ammattikeittiöiden ja kuluttajan kannalta saatavuuden ongelmana on tuotannon kausiluonteisuus. Lampaanlihan tuotantoon vaikuttavat saatavuus ja hinta – tuotantoketju reagoi hitaasti ja tuontiliha on keskimäärin halvempaa. Lihan hintaan vaikuttaa myös se, onko karitsa yli vai alle vuoden ikäinen, nimittäin siinä vaiheessa karitsa muuttuu lampaaksi. Samalla myös lihan hinta putoaa. Näin ollen tuottajilla on kiire saada eläimet teuraaksi ennen yhtä ikävuotta. Pääsiäinen tekee kulutukseen piikin, mutta se on tuottajille laiha lohtu. Tuotannon kannattavuus on suuri haaste alalla ja tuottajahintoihin peräänkuulutetaan kasvua. Mikäli karitsanlihan kulutus muuttuisi ympärivuotiseksi, myös tarjonta tasaantuisi. Esimerkiksi MTK:n lammasverkosto tekee uutteraa työtä näiden asioiden hyväksi ja alalla pohditaan ratkaisuja tuotannon tasaamiseksi koko vuodelle. Yksi karitsanlihan pullonkaula on myös markkinointi. Se jää yleensä pienten harteille, eikä resursseja organisoituun markkinointiin ole.

Alalla kuhistaan tällä hetkellä teurasruuhkasta. Viime syksyn ja talven aikana teurastamoihin on tullut tavallista enemmän eläimiä, sillä viime kesän huono rehusato verotti lammastiloja. Samaan aikaan lihan kulutus on pysynyt suhteellisen stabiilina, jonka seurauksena on ollut teurasruuhkia. Lampolat ovat varautuneet heinäpulaan ja teurasruuhkaan astuttamalla uuhia tavallista vähemmän ja tavallista myöhemmin. Teurastamot eivät voi ottaa vastaan enempää eläimiä, kuin mitä sitä saadaan eteenpäin lihatukkuihin ja jalostettavaksi. Ilmiselvää on myös, että joulusesongin aikaan lampaanlihalla ei ole kysyntää. Pakkasvarastot ovat täynnä jo pitkälti ennen kevään sesonkiaikaa. Etusijalla ovat sopimustuottajat.

Lähilammas liikkuu suoraan tuottajalta kuluttajalle

Tyypillisesti lampaanlihaa myydään suoraan tuottajilta kuluttajille, mutta myös tukkuihin ja vähittäiskauppoihin myydään yhä enemmän suomalaista lihaa. Lampaanlihan saatavuus voi vaihdella paikkakunnan mukaan. Pakastettu suomalainen liha on useimmiten parhaaseen ajankohtaan syksyllä teurastettua lammasta. Lisäksi on saatavilla vaihtelevasti tuoretta lampaanlihaa. Valtaosa lampaanlihasta on pakasteena, sillä sesonkituote on helpompi pakastettuna. Kotimaista lampaan- ja karitsanlihaa riittää paisteina ja jauhelihana. Arvokkaammat osat saattavat olla kiven takana.


Lampaalla on tärkeä merkitys maiseman- ja ympäristön hoidossa sekä luonnonlaitumien ylläpidossa.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry