Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

#tuplataanluomu

29.03.2019

Vuoden 2019 Luomufoorumin tavoite oli yksimielinen: tuplataan luomu.  Luomufoorumi keräsi Ahlmanin kartanomiljööseenTampereelle ison joukon luomualan kehittäjätahoja ja elintarvikealan yrityksiä.

Luomualan järjestöt esittävät, että Suomi tuplaa luomun seuraavalla hallituskaudella. Luomun tuotannon ja kulutuksen tuplaaminen edistää ympäristön, eläinten ja kansantalouden hyvinvointia. Luomualan järjestöjen vaalitavoitteena on kaksinkertaistaa kotimainen luomutuotanto sekä luomun vähittäismyynti, käyttö ammattikeittiöissä ja vienti. Tavoite edellyttää valtiovallalta luomun tarjonnan ja kysynnän edistämistä. Tavoitteisiin ovat Luomuliiton lisäksi sitoutuneet Biodynaaminen yhdistys, Pro Luomu ja Yhdistyneet Luomutuottajat.

Luomufoorumissa ruodittiin tarkemmin luomualan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä keinoja eri osa-alueiden tuplaamiseksi

Tällä hetkellä luomun osuus Suomen koko peltoalasta on noin 13 %, ja tuotannosta muutaman prosentin luokkaa tuotannonalasta riippuen. Vähittäiskaupassa luomun markkinaosuus on 2-3 %, ja ammattikeittiöiden käyttämistä raaka-ainekiloista luomua on noin 10 %.

Kaksinkertaistetaan:   
-    luomumyynnin arvo Suomessa
-    luomun käyttö ammattikeittiöissä
-    luomutuotteiden viennin arvo 
-    luomutuotannon määrä


Luomumerkki kertoo, että ruoka on tuotettu EU:n luomuehtojen mukaisesti.

Tehokkaasti ja markkinasuuntautuneesti luomua tuottavia tiloja tarvitaan lisää

Luonnonvarakeskuksen tutkijat Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen kertoivat luomuviljelyn määristä puutarhatuotannon, vihannesten, viljojen ja valkuaiskasvien osalta. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden luomun kasvuskenaarioissa on kolmen kohdan tuplaus. Luomuviljellyn pinta-alan, luomusadon ja satotuotteiden hintojen kaksinkertaistaminen on hyvin haasteellista, mutta työtä asian eteen tehdään paljon. Haasteena ovat muun muassa pinta-alojen pienuus ja nurmialan suuruus.  Luomuvihannesviljely on hyvin haasteellista (typpilannoitus ja viljelytekniset toimenpiteet). Vihannesala on kasvinviljelyalaa maltillisempi. Myyntikasvien satotasoissa ja pinta-aloissa ei ole ollut merkittävää edistystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luomutuottajahinnat ovat pääsääntöisesti hyvät tällä hetkellä.

Puutarhatuotannossa luomuunsiirtymiskiinnostus on melko vähäistä tavanomaisesti viljelevien puutarhatilojen keskuudessa. Luomupuutarhatuotteiden hintoja ei valitettavasti tilastoida mitenkään. Hinnat vaihtelevat paljon ja ne voivat olla jopa 1,5-2 -kertaisia verrattuna tavanomaisiin puutarhatuotteisiin. Mansikka ja vadelma ovat markkinavetoisia puutarhatuotteita ja niille on luomuna kysyntää. Myös valkokaali kasvaa markkinavetoisesti.

Vastuullisuus on trendikästä

Suomen luomumarkkinat kasvoivat vuonna 2018 9 % sen arvon ollessa noin 336 milj. euroa. Kaupan ja teollisuuden edustajat ovat sitä mieltä, että luomumarkkinat on mahdollista jopa kolminkertaistaa seuraavien vuosien aikana. Tähän tarvitaan koko ruokaketjun erikokoisten toimijoiden panostus, sillä tällä hetkellä luomu on vaarassa jäädä pienten yritysten harteille. SOK:n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu kertoi Luomufoorumissa SOK:n vahvasta luomubuumista – tästä hyvänä esimerkkinä pidetään faktaa, sillä se myy 58 % koko Suomen luomutuotteista. Mutta miten luomun myynti tuplataan? Olennaista on luomutuotteiden tuotekehitys ja markkinointi trenditähtäimellä. Kotimaista luomuarvoketjua tulee kehittää ja tehostaa. Yrityksen ja tuotteen tarina tulee kertoa kuluttajalle selkeästi. Luomumyynti kasvaa SOK:n mukaan eniten luomua vähemmän ostavilla talouksilla. 

Muuttuvat arvostukset ja ympäristöystävällisyys vaikuttavat trendeihin. Tällä hetkellä valtatrendinä on vastuullisuus. SOK:n teettämän taloustutkimuksen mukaan puhtaus ja luonnollisuus on tärkein syy ostaa luomutuotteita. Myös tuottajien – lähiluomun – tukeminen on luomukuluttajille tärkeää. Nuorilla kuluttajilla (30 ikävuoden molemmin puolin) tärkein syy ostaa luomutuotteita on eläinten hyvinvointi. Huoli luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ohjaa kulutustottumuksia myös yli 60-vuotiaiden kuluttajien keskuudessa. Kaiken kaikkiaan luomutuotteiden kotimaisuuden merkitys on kasvanut. Samalla saatavuus ja tuotevalikoimat ovat parantuneet. Luomutuotteiden tunnistettavuus kaupan hyllyllä on kehittynyt ja kehitystyötä tämän eteen on syytä jatkaa edelleen.

Vientitoimissa kohdemaan markkinat, kulutustottumukset ja lainsäädäntö on syytä tuntea hyvin

Tuotteiden hyvä jäljitettävyys tuotemarkkinoinnissa suuri etu

ProLuomu tiedotti aiemmin maaliskuussa, että luomun osuus Suomen kaikesta elintarvikeviennistä on tällä hetkellä lähes 2 %. Luomuviennin kasvunäkymät ovat hyvät, sillä yritykset lähes poikkeuksetta odottavat viennin lisääntyvän voimakkaasti. Etenkin valmiiden jalosteiden tai private label -tuotteiden vientimarkkinoilla on tilaa.

Vuosia suomalaisten tuotteiden ulkomaanviennin edistämistyötä tehnyt ohjelmajohtaja Esa Wrang (Food from Finland / Business Finland) painotti, että elintarvikevienti on suomalaisyrityksille selkeä kasvureitti. Tällä hetkellä vain kourallinen luomuelintarvikeyrityksistä on aktiivisia. Vientiin on kasvava tahtotila ja mm. vientiorganisaatiot tekevät paljon työtä suomalaisen elintarvikeviennin eteen. Yritysten käytössä on tätä nykyä ennätysmäärä vienninedistämispalveluja. Yritysten välinen yhteistyö ja vientiosaamisen kehittäminen ovat tärkeitä, sillä yhteiset vientiresurssit tuovat synergiaetua mikro- ja pk-yrityksille.

Suomalaista elintarvikevientiä tukeva faktat maailman puhtaimmasta vedestä, ruokaturvallisuudesta ja innovatiivisesta tuotekehitystyöstä. Kansainväliseen kysyntään vaikuttavat trendit vaikuttavat positiivisesti suomalaiseen elintarvikevientiin. Terveellisyyden tavoittelu ja ekologisuus näkyvät ruoantuotannossa vahvasti ja arktisuus koetaan eksoottiseksi.  Alkoholijuomat muodostavat jo runsaat kymmenen prosenttia koko elintarvikeviennistä. Ne ovat suurin yksittäinen elintarvikeviennin tuoteryhmä. Erityisen tärkeä rooli alkoholin markkinoinnissa on sen pääraaka-aineella vedellä.

Luomuelintarviketuotteiden vienti on pitkäjänteistä työtä ja siihen vaaditaan vahva sitoutuminen.
Vienti kannattaa kohdistaa korkean hintatason maihin, joissa on hyödynnettävissä luomuun erikoistuneet jakelukanavat. Vientituotteiden jalostusarvoa tulisi Suomessa nostaa. Tuotekehitys ja pakkaussuunnittelu tulisi kohdistaa suoraan vientimarkkinoille.


Tutkimusten mukaan tuotteen luonnollisuus ohjaa kuluttajan päätöksentekoa.

Luomutuotteita maailmalle!

Lyhyt oppimäärä luomuelintarvikeviennistä

Yhteiset luomusäädökset pätevät EU-maissa. Sisämarkkinakaupassa luomutuotteita voi vapaasti myydä ja markkinoida luomuna. EU-maissa luomutodistukseksi riittää valvontaan hyväksytylle toimijalle myönnetty asiakirjaselvitys. Ruokavirasto myöntää viejälle luomuvientitodistuksen, jossa vakuutetaan, että vientierä on EU-luomusäädösten mukainen.

Suomalaisen luomutuotteen markkinointi luomuna EU:n ulkopuolella edellyttää, että kohdemaa on hyväksynyt EU:n luomusäädökset vastaamaan omiaan tai hyväksynyt tuotteen erikseen. Vientituotteen on oltava kohdemaan lainsäädännön mukainen. EU:n ulkopuolisesta maasta on aina varmistettava, voiko tuotetta ylipäätään myydä ja markkinoida luomutuotteena. Jos luomutuotteita viedään EU:n ulkopuolelle, asiasta voi kertoa luomuvalvojalle esimerkiksi valvontakäynnin yhteydessä.
 
Muistathan, että tukea ja neuvoa elintarvikevientiin on saatavilla monesta eri paikasta!
Ammattikeittiöt tuplaamassa luomua – ruoan maku ja ympäristön hyvinvointi keskeistä

Ammattikeittiöiden merkitys luomun tuplaamisessa on hyvin olennainen. Suomessa on noin 12 500 ruokaa valmistavaa ammattikeittiöitä, josta julkisten ammattikeittiöiden osuus on noin 2500. Julkiset ammattikeittiöt valmistavat jopa 250 miljoonaa annosta vuodessa ja elintarvikehankintoihin kuluu vuositasolla noin 350 miljoonaa euroa. 

Luomutuotteiden osuus ammattikeittiöissä on noin 12 %. Jopa puolet organisaatioista on tehnyt päätöksen luomun käytön lisäämisestä ja luomutuotteiden ammattikeittiökysyntä kasvaa. Kilpailutukset ja hankintasopimukset ovat laadittavissa luomua enemmän suosiviksi huomioimalla ympäristön hyvinvointi sekä laatu- ja makuasiat. Reseptiikkaan ja oikeanlaisiin luomutuotteiden pakkauskokoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, sillä vähittäiskauppatuotteet eivät aina sovi ammattikeittiökäyttöön.
Miten Muurame teki sen?

Muuramen kunta on siirtynyt käyttämään luomutuotteita ruokapalveluissaan asteittain.   Kunnalla ei ole ollut virallista strategiaa luomutuotteiden käytöstä, mutta kuntapäättäjien tuki ja myötämielisyys on todettu tärkeäksi. Taustana muutokselle on ollut ravitsemuspäällikön ”punainen lanka” kestävä kehityksestä ja kotimaisuudesta. Alkuun pääpaino oli henkilöstön kehittämisessä, jonka jälkeen vuorossa oli toiminnan tehostaminen ja imagon nosto korostaen luomua ja lähiruokaa.  Kunnan ravitsemuspalveluissa käytetään luomutuotteista maitoa, rasvatonta piimää, pensasmustikkaa ja erilaisia hiutaleita. Asiakaskunta koostuu pääasiassa kouluista ja päiväkodeista päivittäisen lounasmäärän ollessa 2100. Luomu on pääasiassa kotimaista.

Ravitsemuspalvelut tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa ruokakasvatuksen muodossa. Kouluissa keskustellaan jo nyt paljon kestävästä kehityksestä. Hyvän maineen ansiosta luomutuotevalikoima ja käyttö laajenevat.  Nuoret ovat entistä informaationälkäisempiä etenkin eläinten hyvinvoinnista. Kulutustottumusten myötä nuoret osaavat vaatia luomutuotteiden käyttöä myös kouluruokailussa.

Tattarin tilalla luomuviljelykokeilujen kautta tuloksiin

Luomufoorumin viljelijänäkökulmasta vastasi Tattarin tilan isäntä Tapio Anttila, joka viljelee 365 hehtaarin tilallaan viljoja ja nurmea. Lisäksi tilalla on metsää 620 ha. Tila on ollut luomussa vuodesta 1995. Anttila on asettanut tavoitteekseen saada viljapelloiltaan keskimäärin 5000 tn/ha sadot ja tällä hetkellä paras keskimääräinen kokonaissato on ollut 4600 tn/ha. Satojen keskimääräinen lähtötaso vuonna 2014 Anttilan aloittaessa tilan isäntänä on ollut 2000 tn/ha. Tavoite siis lähestyy, mutta ilmaiseksi satojen kasvattaminen ei ole tullut.

Tilalla on viime vuosina panostettu maan kasvukunnon parantamiseen mm. salaojituksilla sekä kotkalaisen puukuidun, kajaanilaisen vinassin sekä hämeenlinnalaisen biokaasulaitoksen lietteen levityksillä. Anttilan mukaan luomusatojen tuplaaminen on mahdollista, mutta se vaatii paljon työtä. Lisäksi yleisökeskustelussa pohdittiin, että tuplaustavoitteen onnistumismahdollisuudet riippuvat paljon myös kasvista. Esimerkiksi luomuporkkanan viljelyalan tuplaus voi kaatua kasvinsuojelun haasteisiin. Kaiken kaikkiaan luomun tuplaamiseen vaikuttaa paljon myös toimijoiden asenne.

Kestävä satotasojen nostaminen ja sopivien luomulajikkeiden saaminen viljelyyn ovat keskeisiä kehittämiskohteita

Luomufoorumin toisen päivän alkuun kuultiin Luomuinstituutin Sari Iivosen ja Sari Aution tutkimusten antamasta informaatiosta liittyen mm. luomutuotannon ilmastoystävällisyyteen vesistövaikutuksiin, kemikaalikuormitukseen ja monimuotoisuusvaikutuksiin.  Suomessa tehtävää luomututkimusta tarvitaan kipeästi lisää, sillä esimerkiksi tuotanto-olosuhteet ovat erilaiset eri tutkimusmaissa (vrt. Suomi –Eurooppa). Ymmärrys luomutuotannosta, kestävä satotasojen nostaminen ja sopivien luomulajikkeiden saaminen viljelyyn ovat keskeisiä kehittämiskohteita.

Viranomaisvalvonta luo pohjan Suomen ruokaturvallisuudelle

Ruokaviraston luomuvalvonta valvoo sekä ohjaa ja koordinoi luomuvalvontaa. Valvonnan piiriin kuuluu noin 6000 luomuvalvontaan kuuluvaa viljelijää ja yritystä. Ruokavirasto tukee luomuvalvonnalla luomualan kasvua varmistamalla, että tuotantoehtoja on noudatettu ja riittävällä valvonnalla. Ruokavirasto myös varmistaa, että kuluttaja ja muut ostajat voivat luottaa luomumerkintään ja sen antamaan lisäarvoon.

EU:n uusi luomuasetus 2018/848 hyväksyttiin toukokuussa 2018 ja sen soveltaminen alkaa vuoden 2021 alusta. Uutta luomulainsääntöä valotti Ruokaviraston Sampsa Heinonen. Luomulainsäädäntö tulee jatkossa ulottumaan uusiin tuotteisiin, kuten kanit ja tarhattu riista, merisuola ja muut suolat, luonnonkumit ja hartsit (esim. pihka), eteeriset öljyt ja eräät kasvipohjaiset rohdosvalmiste, mutta ateriapalvelutoiminnot ovat ulkopuolella. Valvonnassa perusvaatimukset ovat edelleen samat. Uutta on tulossa vähäriskisten toimijoitten, ryhmäsertifioinnin ja vähittäiskaupan irtomyynnin osalle. Luomuelintarvikkeiden valmistukseen tulee uutena asiana ns. tavanomaisen aineosan lupa kuusi kuukautta kerrallaan, nanomateriaaleja koskeva kielto, pesu- ja desinfiointiaineiden säätely, myös kuluttajaa harhaanjohtavat tekniikat voidaan kieltää.

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon -hankkeen tavoitteena on lisätä luomukasvisten tuotannon määrää läntisessä Suomessa viljelykoulutuksien avulla

Luomukasvisten kasvanut kysyntä on johtanut jalostavan teollisuuden tarpeeseen kasvattaa luomukasvisten hankintaa. Luomuvihannesten ja -perunan tuotanto ei tällä hetkellä kata teollisuuden tarpeita, joten tuottajia tarvitaan lisää. Vihannesten luomuviljely vaatii korkeaa ammattitaitoa ja viljelijän tulee olla tarkkaan perehtynyt mm. viljelykiertoon, maan kasvukuntoon, viljelytoimien ajoitukseen sekä kasvintuhoojien hallintaan.

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon -hankkeen tavoitteena on lisätä luomukasvisten tuotannon määrää läntisessä Suomessa viljelykoulutuksien avulla. Koulutuksissa käydään lävitse luomuvihannesten ja luomuperunan viljelyn perusperiaatteita ja kasvikohtaisia käytäntöjä. Kouluttajina toimivat alan tunnetuimpiin kuuluvat asiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta ja Perunantutkimuslaitoksesta. Rahoittajina Pyhäjärvi-instituutin koordinoimassa koulutushankkeessa on mukana satakuntalaisista kasvisalan yrityksistä muun muassa Apetit Ruoka Oy sekä Finnamyl Oy.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry