Pelaa oppipeliä

REKO-toiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuudessa pohdittiin ruokarinkien haasteita ja mahdollisuuksia

30.11.2018

Huittisten Rekon ylläpitäjä Aino Tammelle lähiruoka on tärkeää ja hän toivoo, että Reko-lähiruokarenkaat eivät olisi vain hetken huumaa, vaan jatkaisivat kasvua. Rekot tavoittavat Suomessa noin 600 000 henkilöä, eli niissä on selvästi potentiaalia. Suomessa on keskimäärin noin 150 Reko-ruokarengasta, joista noin kahdeksan toimii aktiivisena Satakunnassa. Porissa ja Raumalla jaot tapahtuvat viikoittain ja muualla noin kerran kuukaudessa. Alkuhuuma Rekojen osalta on ohi, joten Tammen mukaan nyt alkaa varsinainen työ.

Satakunnasta – Sikses parasta -lähiruokahankkeen ja Reko Huittisten järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin muun muassa mitä tulevaisuudennäkymiä REKO-toiminnalla on ja miten sitä voitaisiin kehittää. Miten markkinoida REKO-toimintaa tehokkaasti? Minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia REKO-toimijoilla on?

Rekojen ylläpito on vapaaehtoistyötä ja vaatii sekä ylläpitäjiltä että tuottajilta paljon työtä. Pitäisi keksiä tempauksia ja nostaa sivua jatkuvasti – Facebook-mainonta on taitolaji. Myös kuluttajat käyttävät helposti yksityisviestiä tehdessään tilauksia, jolloin ilmoitus ei nouse seinällä. Haasteena on lisäksi tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole Facebookissa. Rekot vaatisivat siis tulevaisuudessa tehokkaampaa markkinointia.

 Hinnoittelu asettaa monenlaisia haasteita tuottajalle. Toiset tuotteet ovat edullisempia ostettaessa suoraan tuottajalta Rekosta, kun taas toiset ovat kaupassa edullisempia. Tarjoukset vetävät selkeästi kuluttajia, mutta aina ei voi olla tarjouksia. Myös muiden tuottajien hintojen kanssa kilpaileminen tuo haasteita. Yhä harvempi kuluttaja käyttää enää käteistä rahaa ja maksupäätteen tai mobiilimaksusovelluksen puuttuminen saattaa olla jopa esteenä ostopäätöksen tekemiselle.

– Kuluttajille suurin haaste tuntuisi olevan se, että jaot ovat tiettynä päivänä tiettyyn aikaan ja tilaukset täytyy usein tehdä viimeistään edellisenä iltana. Lauantai olisi kuluttajille päivänä paras, mutta tuottajille se päivä tuottaa puolestaan haasteita, Tammi toteaa.

Jos jako on alkuviikolla, kuluttajat miettivät säilyvätkö tuotteet hyvinä viikonloppuun. Etenkin lihat ja juustot ovat yleensä viikonloppuruokaa. Reko-toiminnan kulmakivi onkin tuoreus. Torstai on todettu hyväksi jakopäiväksi monilla paikkakunnilla. Tilaisuudessa mietittiin myös olisiko tulevaisuudessa mahdollista, että kuluttaja voisi noutaa tilaamansa tuotteet jostakin pisteestä, esimerkiksi ravintolasta tai kaupasta haluamaansa aikaan.

Ruokaringeillä on paljon kilpailijoita; kaupat, suoramyynti ja lähiruokaketjut. Ostettaessa tuotteet Rekosta, kuluttaja voi olla varma, että ruoka on tuoretta. Asiakkaat tahtovat tuotteille kasvot ja tarinat purevat ihmisiin. Tenhon tilan Laura Tenho tietää, että sekin kuitenkin vaatii työtä, että pystyy pysymään tarinansa takana ja tuomaan sitä sopivasti esiin. Tarina ei saa lähteä liikaa rönsyilemään.

– Jos joku lähtee väärille raiteille, niin se heijastuu valitettavasti myös muihin tuottajiin, Tammi täydentää ja harmittelee.

Tietyille tuotteille riittää Rekoissa kysyntää. Esimerkiksi marjoille oli tänä vuonna enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Kaupan alalta heittoina on tullut muun muassa chilin, inkivääri, valkosipulin ja paprikan kasvatukselle. Erikoisempia, kuten kaninlihaa tai fasaania ei yleensä riitä ravintoloilta enää Rekoihin.

Yritysten välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Tilaisuudessa muun muassa pohditiin, että pitäisikö esimerkiksi julkaista reseptejä, jossa käytetään eri tuottajien tuotteita.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry
Kuvat: Senni Valiola