Pelaa oppipeliä

Pori, kotimaisten pienpanimoiden pääkaupunki

17.07.2018

Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten Porissa valmistettiin olutta koko maan tarpeisiin. Porilaisten suureksi pettymykseksi oluttehdas suljettiin vuonna 2009 ja osa kaupungin identiteettiä oli kuolla tehtaan mukana. Oluen kannalta paremmat ajat olivat kuitenkin vielä edessäpäin. Nyt Porissa toimii useita hyvin menestyneitä pienpanimoita ja porilaisiin oluihin voi törmätä lähes kaikkialla Suomessa. Karhukaupunki tunnetaan taas kotimaisen oluen pääkaupunkina.

 
Mika Tuhkasen perustama Beer Hunter's perustettiin jo vuonna 1998.

Tämän vuoden keväällä tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun panimoravintola Beer Hunter’s avasi ovensa. Mufloni-tuoteperheestään tunnetuksi tullut Beer Hunter’s perustettiin pienpanimoiden ensimmäisen perustamisaallon aikana, vuonna 1998.

- Uusia panimoita perustettiin 1990-luvun puolivälistä eteenpäin paljon, ja 2000-luvun alussa Suomessa oli noin 50 pienpanimoluvan hankkinutta toimijaa. Olutta valmisti luvan saaneista nelisenkymmentä yritystä, Suomen pienpanimoliiton puheenjohtajanakin aiemmin tunnettu Mika Tuhkanen kertoo.

Kymmenisen vuotta sitten vain kourallinen noista panimoista oli jäljellä. Aika ja asiakkaat eivät olleet pienpanimoille vielä kypsiä, mutta muutama vuosi sitten alkoi tapahtua. Pienpanimoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa, parhaana vuonna uusia panimoita perustettiin peräti 24 kappaletta. Se on Suomen kokoisessa maassa paljon.

Nyt pienpanimoita on reilu sata, mutta on syytä huomioida, että suuresta panimomäärästä huolimatta pienpanimoiden tuottaman oluen määrä jää vielä vähäiseksi. Suomessa valmistetaan vuosittain yli 400 miljoonaa litraa olutta. Pienpanimoiden osuus tuosta määrästä on reilut 5 prosenttia. Pienpanimoiden yli 20 miljoonasta olutlitrasta suurimman osan valmistaa neljä suurinta panimoa, ja muiden pienpanimoiden osuudeksi jää yhteensä vain noin 2 miljoonaa litraa.

- Voisi kuvitella, että viimeaikaiset trendit ja ihmisten kulutustottumukset näkyisivät selvemmin näissä luvuissa, mutta niin ei vielä ainakaan ole käynyt, Tuhkanen harmittelee. Hän kuitenkin myöntää, että suuret olutvalmistajat ovat joutuneet miettimään omaa tuotesuunnitteluaan uudesta näkökuomasta.

Beer Hunter’s valmistaa vuosittain 200 000 litraa olutta. Se on moneen muuhun pienpanimoon verrattuna paljon. Yrityksellä on ollut vuodesta 2014 asti panimo Porin Herralahdessa, mutta pieniä määriä olutta pannaan edelleen Porin keskustassa sijaitsevan ravintolan tiloissa. Nämä koe-erät myydään suoraan ravintolassa. Beer Hunter’s tunnetaan pitkän ikänsä ja menestystuotteidensa ansiosta ympäri Suomen, ja osin Beer Hunter’sin ansiosta Poria voidaan edelleen kutsua olutkaupungiksi. 


Ruosniemen panimon Antti Isomäki uskoo, että ihmiset haluavat ostaa yhä enemmän lähellä tuotettuja elintarvikkeita. 

Ruosniemen panimo taas on porilaisesta nimestään huolimatta saanut alkunsa pääkaupunkiseudulla: Juho-Matti Karpale totesi seitsemän vuotta sitten kaipaavansa uutta harrastusta ja alkoi pian valmistaa olutta kotonaan Espoon Leppävaarassa. Oluen paneminen säilyi aluksi harrastuksena, joskin tilapuutteen vuoksi toiminta siirtyi pääkaupunkiseudulta Poriin, jossa Karpaleen veljellä sattui olemaan remontoidussa navetassa tyhjää tilaa. Mukaan tuli myös opiskeluaikojen kaveriporukka.

Vanhat meijerilaitteet muuttuivat diplomi-insinöörien käsissä keittokalustoksi ja vuoden 2011 lopussa kaverukset perustivat osakeyhtiön.

- Kun saimme ensimmäiset tuotteet myyntiin ravintoloihin ja kauppoihin, homma muuttui vakavammaksi. Vuonna 2014 teimme ensimmäiset isommat investoinnit ja uusimme keittokaluston täysin, Ruosniemen panimon toimitusjohtaja Antti Isomäki kertoo.

Investointien myötä Karpale jäi pois päivätöistä. Vuonna 2015 Ruosniemen panimo hankki pullotuskoneen ja käymiskapasiteettia kasvatettiin entisestään. Alusta asti tavoitteena oli kasvaa valtakunnalliseksi toimijaksi ja vuosien työ tuotti tulosta. Vuonna 2017 Ruosniemen toiminta oli jo vakiintunut ja Insinööriä, Sihteeriä ja Koodaria on löytynyt sen jälkeen niin Keskon, S-ryhmän kuin Lidl-ketjun kauppojen hyllyistä.

- Tänä vuonna teimme brändiuudistuksen. Graafisen ilmeen lisäksi mietimme, mikä on brändimme ydin, Isomäki kertoo. Pulloihin tuli esimerkiksi etiketit kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Keväällä nimensä Ruosniemi Breweryksi muuttanut panimo vie tuotteitaan myös Suomen ulkopuolelle, Viroon ja Benelux-maihin. Vientiä halutaan kasvattaa, joskin myynnin kasvamiseksi tarvittaisiin Isomäen mukaan entistä suurempi valmistuskapasiteetti.

Alkoholilain muutoksesta Isomäellä on positiivinen näkymys: ennen panimovierailuille tulleet ihmiset eivät voineet ostaa tuotteita mukaan, mutta nyt se on mahdollista. Vaikka pienet panimot eivät kilpaile suurten yhtiöiden kanssa tuotantomäärissä, jokin muutos olutbisneksessä on havaittavissa.

- Isot tuottajat ovat huomanneet, että asiakkaat haluavat jotain uutta. Moni suuri olutyhtiö on tuonut markkinoille käsityöläisoluen oloisia juomia, Isomäki pohtii ja toteaa, että pienet toimijat kilpailevatkin juuri omaperäisyydellään.


Sekä Rocking Bears Brewersin logo että tuotteiden nimet ovat alunperin Kasper Toroskan ideoita.

Myös Rocking Bears Brewersin toimitusjohtaja ja oluenvalmistaja Kasper Toroska on tyytyväinen uudistukseen. Noin 10 minuutin ajomatkan päässä Porin keskustasta sijaitsevan panimon myymälässä käy päivän mittaan mukavasti asiakkaita. Porilaisten kaupunginosien mukaan nimetyt oluet ovat tulleet tutuiksi myös ympäri Suomen lyhyessä ajassa, sillä yritys on perustettu vuonna 2015 ja lupa oluenvalmistukseen saatu keväällä 2016.

- Joukkorahoitus mahdollisti suurella volyymilla aloittamisen. Ensimmäisen vuoden jälkeen oluidemme kysyntä oli kasvanut niin paljon, että meillä oli kolme vaihtoehtoa: joko lopettaisimme toiminnan, myisimme panimon tai jonkun tulisi siirtyä täyspäiväisesti oluen panemisen pariin, Toroska selittää.

Päätös oli selvä: Toroska jätti aiemmat ravintola-alan työnsä. Toiminta on muutoksen jälkeen kehittynyt paljon ja myös oluiden laatu parani täyspäiväisen olutpanijan myötä huomattavasti. Viime vuonna Rocking Bears Brewers valmisti 20 000 litraa olutta. Nyt käynnissä on toinen, ja Toroskan mukaan viimeinen joukkorahoituskampanja. Tavoitteena on kasvattaa toimintaa niin, että tuotanto kymmenkertaistetaan viidessä vuodessa.

Hurjan tavoitteen toteutuminen on mahdollista, sillä ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet.

- Käsityöläisyys on nousussa globaalisti, ja se koskee kaikkea muutakin kuin olutta, Toroska arvioi. Hänen mukaansa oluttehtaansa aikanaan menettäneet porilaiset ovat ottaneet paikalliset pienpanimot hyvin vastaan. 


Kalle Hirvikoski haluaa kehittää panimon toimintaa rauhassa. 

Samaa mieltä on porilaispanimoista nuorimman, Moose On The Loosen, omistaja Kalle Hirvikoski. Heidän tuotteitaan viedään tosin enemmän Porin ulkopuolelle kuin Poriin – Hirvosen mukaan kaikki porilaisetkaan eivät vielä tunne heitä.

- Pori ei näy brändissämme yhtä vahvasti kuin muilla täkäläisillä panimoilla, mutta olemme kyllä vahvasti porilainen toimija, Hirvikoski vakuuttaa.

Siinä missä Ruosniemen panimon kohdalla yrityksen nimi paljastaa kotipaikan ja Rocking Bearsilla taas itse tuotteet kertovat paikallisuudesta, Moose On The Loosen nimi tai tuotteet eivät paljasta, että panimo on Porista. Tuotteiden nimiä ovat esimerkiksi Shy, Wild ja Jail.

Moose On The Loose aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa, ja lupa viranomaisilta oluen panemiseen tuli keväällä. Kalle Hirvikosken rinnalla panimon taloudesta ja laskutuksesta vastaa vaimo Minna Hirvikoski. Vaikka yritys on vielä nuori, se ei ole Suomen pienpanimoista uusin: Hirvikoskien jälkeen panimon on laittanut pystyyn 10 uutta yrittäjää.

Lähitulevaisuudessa Moose On The Loosen olutvalmistuksen kapasiteetti lähes kolminkertaistuu, kun pihalla odottavat uudet tankit on saatu asennettua. Kalle Hirvikoski jäi tänä kesänä pois päivätyöstään, mikä mahdollistaa oluen panemisen pitkäjänteisemmin. Tavoitteena on kehittää toimintaa pikkuhiljaa, kuten tähänkin asti. Liian suuria harppauksia ei edes yritetä ottaa.

- Meillä on ollut tähän asti lähinnä positiivisia ongelmia: varastomme ovat aina tyhjät. Kaikki mitä valmistamme, lähtee nopeasti eteenpäin, Hirvikoski naurahtaa.

Myös Hirvikosket perustivat uuden alkoholilain myötä myymälän panimonsa oheen.

- Suoramyynti tuli mahdollisesti uuden alkoholilain myötä. Myynti on sujunut hyvin ja muutkin kuin tutut ovat löytäneet myyntipisteemme, vaikka emme ole sitä isosti vielä mainostaneet. Esimerkiksi juhannuksena myynnissä näkyi selvä piikki, Hirvikoski iloitsee.

Pienpanimot ovat niin Hirvikosken kuin muidenkin panimoyrittäjien kokemuksen mukaan porilaisille ylpeydenaihe.  Porissa panimot tekevät myös yhteistyötä. Esimerkiksi Visit Porin kautta voi osallistua olutkierrokselle, jonka aikana vieraillaan kaikissa porilaispanimoissa.

Muutenkin yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on suosittua: Moose On The Loosen Wild-oluen marjaisa maku syntyy Kokemäellä Anttilan tilalla kasvatetuista karviaisista ja yhteistyössä eri panimoiden välillä tuotetut oluet eivät ole harvinaisuus. Mika Tuhkanen toteaakin, että yhteisöllisyys alan sisällä on kasvanut.

- Ennen muiden olutvalmistajien kanssa puhuttiin säästä, nyt keskustelemme eri valmistusmenetelmistä ja jaamme tietoa, Tuhkanen kertoo selvästi tyytyväisenä muutokseen. 

Tytti Wallenius
Pyhäjärvi-instituutti