Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger

Porin seudun leipomot ja joulun hittituotteet!

20.12.2017

Porissahan on leipomoita. Isoista pieniin ja kaikkea siltä väliltä. Kävimme kuulostelemassa, mitä kaikkea vuoden kiireisimmän sesongin aikana leivotaan.

Porin Leipä & Sarpi, avainasiakaspäällikkö Niko Kärki kertoi, että joulu tuo myös vipinää leipomoon. Ruokaleivistä jouluna suosiotaan tietysti nostavat jouluiset limput, tumma ja vaalea. Toki muukin leipä menee hyvin kaupaksi. Limppujen suosio nousee erityisesti jouluviikolla, kun koteihin varataan leipää joulunpyhiksi. Makeammista eli konditoriatuotteista perinteinen joulutorttu ja puolikuun muotoinen joulutorttu ovat hyvin suosittuja. Jälkimmäisessä on vielä oikein kermavoitaikina eli maun täytyy olla hyvä. Lisäksi kauppoihin menee joulukakkuja, kuten käpykakkuja. Vähän harvinaisempi jouluherkku on possukakku, joita menee tilauksesta aina muutamia.

Mäkilän leipomo, Wili Mäkilä. Joulun menekkituotteisiin kuuluvat joululimppu, saaristolaisleipä ja Cian-siemenleipä, joka uutuutena on kiinnostava. Jouluun ostetaan säilyvää leipää, kuten saaristolaisleipää. Konditoria tuotteista jouluun kuuluu kakut ja tortut. Jouluiset maut löytyvät kakuista, kuten piparimoussekakusta. Uutuutena on ”hybridileivos” pipari-luumutorttu. Samalla haukkauksella syödään torttu ja pipari. 

Ullan Pakari, Riitta Mäensivu. Ullan Pakarissa tehdään samaa valikoimaa vuoden ympäri. Takuuvarmasti myyvät kaurajuntta, Ullan ruis ja pitkälimppu. Pitkälimppu onkin erityinen siitä, että sitä leivotaan vain Porissa.

Penttilän kotileipomo, Anne Granholm. Pieni mutta pippurinen Penttilän kotileipomo valmistaa myymäläänsä ruokaleipiä, kakkoa ja saaristolaisleipää. Päätuotteina leipomosta lähtevät Satakunnan alueen kauppoihin kuivakakkuja ja pikkuleipiä. Joulu on tärkein sesonki. Penttilän kotileipomon Talonpojanleipä on tänä vuonna erityinen Suomi 100 -tuote, jota saa S-ryhmän kaupoista Satakunnassa.

Porissa ja lähialueella on runsaasti muitakin leipomoita, kuten esimerkiksi Pekan Parhaat, Jauhopojat, John’s Bakery ja Annan Marenkileipomo. Kannattaa tutustua!

Anna Kari
ProAgria Länsi-Suomi

Marraskuun 2017 uutiskirje on ilmestynyt

29.11.2017

Uutiskirjeemme ilme on uudistunut ja marraskuun uutiskirje on nyt luettavissa. Kuukauden teemanamme ovat sokeri sekä makeiset ja uutiskirjeestä löytyy juttua muun muassa Säkylässä sijaitsevasta sokeritehtaasta sekä Kauttuan Makeistamosta.

 

Uutiskirjeen pääset lukemaan tästä. Mukavia ja ennen kaikkea maukkaita lukuhetkiä!

Satakuntalaista lähisokeria taotaan makeisiksi Ruukin hengessä

28.11.2017

Astuminen sisään Makeistamon tiloihin Kauttualla Ruukinpuistossa näin joulun alla on mannaa kaikille aisteille. Makea sokerin tuoksu yhdistettynä piparminttuun tuo joulumieltä pimeään ja sateiseen marraskuuhun. Leveästi hymyilevä sokeriseppä Timo Katila vaivaa lämpöpöydällä sokeritaikinaa kuin mummo aikanaan kakkotaikinaa. Tällä kertaa tehdään asiakkaiden toiveesta perinteisten punavalkoisten Polkagris –keppien sijaan sinivalkoisia tankoja. ”Täytyyhän juhlapöytään tai kuusen oksille saada sinivalkoisia keppejä näin Suomi100 –juhlavuotena!”, Timo toteaa.

Marras-joulukuu on perinteisten karkkien tekijälle kiireistä aikaa. Positiivista kiirettä toivat myös Helsingin Wanhassa satamassa järjestetyt Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit 11.-12.11.2017. ”Messuilla vieraili yli 10 000 ihmistä ja kyllä sieltä saatu positiivinen palaute ja uudet asiakkaat toivat lisää uskoa omaan tekemiseen”, Timo kertoo.

Suomalaisesta, Säkylässä Satakunnassa jalostetusta, sokerista tehtyjen karkkien valmistus alkoi toukokuussa 2015. Tuotteita on tällä hetkellä 20 erilaista ja eri makuja on vielä enemmän. Perinteisten kovien karamellien lisäksi Makeistamo valmistaa erilaisia marmeladeja. Sesongin ykköstuote sokeritankojen lisäksi on Timon kehittelemä Glögimarmeladi, jota saa myös sydämen muotoisena. Glögimarmeladien kanssa on päästy jo vientimarkkinoillekin, sillä ensimmäinen erä lähtee marraskuussa asiakkaalle Göteborgiin Ruotsiin.

Vaikka pääosa tuotteista myydäänkin eri kanavia pitkin suoraan kuluttajille, niin yrityslahjojen myynti on kasvussa. Pakkaukset voidaan varustaa yrityksen omilla logo- ja tervehdystarroilla, jotka saadaan nopeasti ja joustavasti teetettyä paikallisessa Euran Erikoispaperit Oy:ssä. Seuraavaksi tuotekehitystä tullaan suuntaamaan luonnon yrtteihin paikallisen Yrttipajan kanssa.

Sokerin ja karkkien terveellisyyteen liittyen Timolla on selkeä mielipide: ”Vaikka sokeri on luonnon energiaa puhtaimmillaan, niin ei sitä pidä nälkäänsä syödä. Nämä ovat herkkuja!”

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti
 

Luonnon makuja marjoista

28.11.2017

Satakunnassa Eurajoen Auvin kylässä on jalostettu oman puutarhan, ja luonnosta kerättyjä, marjoja jo yli 23 vuotta. ”Yritystoiminta aloitettiin vuonna 1994 Pyhäjärvi-instituutissa järjestetyn elintarvikealan yrittäjäkurssin jälkeen”, Eliisa Pöyhönen muistelee. Pöyhösen Puutarhan ensimmäiset tuotteet olivat erilaisia mehuja, hilloja ja hyytelöitä. ”Osana yrittäjäkurssia saimme myös omissa tuotantotiloissa tapahtuvaa neuvontaa. Leila Mutanen auttoi ja opasti meitä alkuun jalostustoiminnassa. Hän myös suositteli heti erilaisten marmeladien valmistusta”, Eliisa toteaa.

Tällä hetkellä tuotannossa on kaikkiaan 10 erilaista marmeladia, jotka saavat makunsa ja värinsä luonnonmarjoista.  Tyrni-, mustaherukka-, punaherukka-, karpalo-, mustikka-, pihlaja-, puolukka-, aronia-, kurpitsa-sitruuna- ja karhunvatukkamarmeladien lisäksi tähän vuodenaikaan valmistetaan mustaherukka-, punaherukka- ja aroniahyytelöitä. Paikallisten marjaraaka-aineiden ohella tuotteiden toinen pääraaka-aine on suomalainen, Säkylässä valmistettu sokeri.

Pääosa Pöyhösen Puutarhan tuotteista myydään suoraan kuluttajille joko tilalta, myyntitapahtumissa tai tilattuna postitse. Tuotteita on myös myynnissä Eurajoen K-marketissa sekä Rauman Prismassa ja niitä saa myös Rauman REKO -lähiruokaringistä. Tuotteita on ollut myynnissä myös Helsingin Silakkamarkkinoilla jo useampia vuosia. ”Nyt meillä on jo käynnistynyt joulusesonki ja ennen joulua olemme mukana useissa myyntitapahtumissa eri puolilla Satakuntaa”, Eliisa kertoo. Eliisan omalla reseptillä valmistama Joulusinappi on joulupöydän ehdoton tähti.

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Fudgeherkkuja Noormarkusta

28.11.2017

Kun Alajärven tila vuonna 2012 lanseerasi markkinoille vuohenmaidosta valmistetut fudget, niin harva olisi uskonut niiden menestystarinaan. Mutta onneksi vielä nykyäänkin tuotteen maulla, laadulla ja hyvillä raaka-aineilla voidaan luoda asiakkaille sellaisia makuelämyksiä, että hän on valmis niitä myös jatkossa ostamaan.

”Oman tilan vuohenmaidosta valmistimme alkuvuosina fudget ja toffeet”, kertoo Ida Alajärvi. Idan mukaan erilaisia makuvaihtoehtoja löytyy kaikkiaan yli 100, mutta käytännössä heillä on normaalissa tuotannossa 20–30 erilaista fudgea. Alajärven tilan tuotteita myydään ympäri Suomea lähes 50 jälleenmyyjän kautta ja lisääntynyt myynti toi yritykselle haasteita vuohenmaidon riittävyyden osalta. ”Tuotannollisista syistä siirryimmekin kesällä 2017 käyttämään luomumaitoa. Lisäksi käytämme suomalaista eli satakuntalaista sokeria ja paikallisen meijerin voita.”, Ida toteaa ja jatkaa ”Luomumaidon jatkuvan saatavuuden avulla voimme turvata tasaisen tuotannon ja panostukset jatkuvaan tuotekehitykseen.”

Alajärven herkullisia tuotteita on tällä hetkellä saatavilla jälleenmyyjien lisäksi yrityksen verkkokaupasta sekä erilaisissa tapahtumissa eri puolilla Satakuntaa. ”Viime viikonloppuna Tampereen Käsityömessuilla erityisesti irtomyynnissä olleiden fudgejen menekki oli niin hyvä, että molempina öinä piti tehdä lisää tuotteita”, Ida toteaa iloisesti huokaisten. 

Loppuvuoden sesonkituote on Idan mukaan Glögifudge, joka maistuu piparkakulta sisältämättä kuitenkaan gluteiinia. Joulumyyntiin tehdään myös vanhojen asiakkaiden toiveesta toffeeta. Ensi kesän tapahtumia varten tilan isännällä Asko Alajärvellä on työn alla uusi myyntivaunu, jossa Idan mukaan toivottavasti on kesällä viileämpää ja talvella lämpimämpää myydä tuotteita asiakkaille.

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Mmmm. Move over, eggs. Bacon just got a new best friend – fudge!” – Homer Simpson

Sucros Oy on tärkeä perusraaka-aineen tuottaja Suomessa

28.11.2017

 Satakunnassa, Säkylässä sijaitsee Suomen ainoa juurikassokeritehdas Sucros Oy. Alkujaan tehdas oli nimeltään Lännen Sokeri. Tehdas perustettiin vuonna 1951, ja sen ensimmäinen tuotantokausi käynnistettiin vuoden 1953 syksyllä. Silloin sokeritehdas oli yksi monien muiden joukossa, eivätkä sopimusviljelijöiden juurikaspinta-alatkaan olleet läheskään yhtä suuria kuin nykyisin. Tällä hetkellä tehdas on sekä pohjoismaisen Nordic Sugarin että Apetitin omistuksessa. 

    - Tehdas on kasvanut ja kehittynyt huimasti, ja kasvupotentiaalia löytyisi edelleen, tehdaspäällikkö Veli-Pekka Salonen tuumii.

Sopimusviljelijöitä Sucroksella on tänä vuonna noin 700, ja keskimääräinen juurikaspinta-ala tiloilla on 16,5 hehtaaria. Yhteensä viljelijöillä on 11 800 hehtaaria sokerijuurikaspinta-alaa. Sopimusviljelijät sijoittuvat keskimäärin 92 kilometrin päähän tehtaalta. Tuotantokauden aikana tehdas vastaanottaa päivittäin 250-300 rekkakuormallista sokerijuurikkaita. Kiloina yksi juurikaskuorma painaa keskimäärin 42 tonnia. Sucros työllistää tällä hetkellä 82 vakituista työntekijää. 

    - Jokaisella työntekijällä täällä on kaksi ammattia: tuotantokauden aikana toimitaan prosessinohjaajina ja -operaattoreina, ja muulloin muun muassa kunnossapidon puolella, Salonen kertoo.

 Lisäksi tehdas työllistää tuotantokauden ajaksi noin 30 kausityöntekijää. Tehtaalla prosessoidaan vuorokaudessa noin 8000 tonnia juurikasta, josta saadaan 1200 tonnia sokeria jatkojalostettavaksi. Kampanjaksi kutsuttu tuotantokausi kestää parhaimmillaan noin 90 vuorokautta, mutta tänä vuonna tuotantokauden pituudeksi jää noin 60 vuorokautta. 

    - Ei tämän vuoden juurikassato pieni ollut, mutta resurssien puolesta se olisi saanut olla isompikin, Salonen toteaa.

 Tämän syksyn tuotanto aloitettiin 3.10. ja Salonen arvioi, että vuoden viimeisten juurikkaiden prosessointi aloitetaan todennäköisesti joulukuun alkupuolella. Tuotantokaudella valmistusprosessin aikana pyritään ottamaan juureen varastoitunut sokeri pois juurikkaan solukosta. Sitten sokeripitoinen osa uutetaan, jolloin saadaan sokeri irti. Juurikkaasta uutettu sokeri puhdistetaan haihduttamalla ylimääräinen vesi pois. Kun vettä on saatu haihdutettua, aletaan sokeria kiteyttämään. Lopputuloksena on kidesokeri, josta osa menee suoraan asiakkaille esimerkiksi elintarviketuottajille, osa Kirkkonummelle pakattavaksi kuluttajapakkauksiin ja osa suoraan tehtaan siiloon. Sivutuotteena sokerijuurikkaasta saadaan muun muassa kuitua, joka menee rehun jalostukseen.

EU:n määrittelemien tuotantokiintiöiden poistuttua on tänä vuonna ensimmäinen tuotantokausi, kun voidaan valmistaa kiintiövapaata sokeria. Salonen näkee muutoksen sekä mahdollisuutena että haasteena. Sucros tuottaa noin 46 prosenttia sokeria koko Suomen kulutuksesta, eli potentiaalia laajentamiseen löytyisi. Salonen kuitenkin pohtii, että kilpailu on nyt vapaata Euroopassa, eli se tulee myös kovenemaan. Suomessa markkinatilanne on kuitenkin hyvä, sillä suomalaiset arvostavat kotimaista sokeria, ja ovat siitä ylpeitä.

Sucros on Salosen mukaan tärkeä perusraaka-aineen tuottaja elintarviketeollisuudelle. 

    - Sokerilla on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta kaiken kaikkiaan se on kuitenkin tärkeä perusraaka-aine, jota saatetaan pitää liiankin itsestäänselvyytenä, kertoo Salonen.

 Ihmisten kulutustottumuksien muuttuessa sokerin käyttö on vähentynyt. Esimerkiksi kotona valmistetut leivonnaiset, mehut ja hillot eivät ole enää niin yleisiä kuin ennen. Myöskin esimerkiksi palasokerin käyttö kahvin kanssa on harvinaisempaa. Kuitenkin sokeria kuluu edelleen, ja sitä on yllättävänkin monessa tuotteessa. Se sisältää paljon luonnon puhdasta energiaa, ja muun muassa on erinomainen säilöntäaine.

    - Suomalaisten pitäisi tukea kotimaista elintarviketuotantoa, ja kannustaa toisiamme käyttämään puhtaita, suomalaisia elintarvikkeita. Ostopäätöksillä pystyy vaikuttamaan siihen, että on saatavilla kotimaisia elintarvikkeita, Salonen toteaa lopuksi.

 

Aino Kahala
Harjoittelija
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: