Pelaa oppipeliä

Fudgeherkkuja Noormarkusta

28.11.2017

Kun Alajärven tila vuonna 2012 lanseerasi markkinoille vuohenmaidosta valmistetut fudget, niin harva olisi uskonut niiden menestystarinaan. Mutta onneksi vielä nykyäänkin tuotteen maulla, laadulla ja hyvillä raaka-aineilla voidaan luoda asiakkaille sellaisia makuelämyksiä, että hän on valmis niitä myös jatkossa ostamaan.

”Oman tilan vuohenmaidosta valmistimme alkuvuosina fudget ja toffeet”, kertoo Ida Alajärvi. Idan mukaan erilaisia makuvaihtoehtoja löytyy kaikkiaan yli 100, mutta käytännössä heillä on normaalissa tuotannossa 20–30 erilaista fudgea. Alajärven tilan tuotteita myydään ympäri Suomea lähes 50 jälleenmyyjän kautta ja lisääntynyt myynti toi yritykselle haasteita vuohenmaidon riittävyyden osalta. ”Tuotannollisista syistä siirryimmekin kesällä 2017 käyttämään luomumaitoa. Lisäksi käytämme suomalaista eli satakuntalaista sokeria ja paikallisen meijerin voita.”, Ida toteaa ja jatkaa ”Luomumaidon jatkuvan saatavuuden avulla voimme turvata tasaisen tuotannon ja panostukset jatkuvaan tuotekehitykseen.”

Alajärven herkullisia tuotteita on tällä hetkellä saatavilla jälleenmyyjien lisäksi yrityksen verkkokaupasta sekä erilaisissa tapahtumissa eri puolilla Satakuntaa. ”Viime viikonloppuna Tampereen Käsityömessuilla erityisesti irtomyynnissä olleiden fudgejen menekki oli niin hyvä, että molempina öinä piti tehdä lisää tuotteita”, Ida toteaa iloisesti huokaisten. 

Loppuvuoden sesonkituote on Idan mukaan Glögifudge, joka maistuu piparkakulta sisältämättä kuitenkaan gluteiinia. Joulumyyntiin tehdään myös vanhojen asiakkaiden toiveesta toffeeta. Ensi kesän tapahtumia varten tilan isännällä Asko Alajärvellä on työn alla uusi myyntivaunu, jossa Idan mukaan toivottavasti on kesällä viileämpää ja talvella lämpimämpää myydä tuotteita asiakkaille.

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Mmmm. Move over, eggs. Bacon just got a new best friend – fudge!” – Homer Simpson

Sucros Oy on tärkeä perusraaka-aineen tuottaja Suomessa

28.11.2017

 Satakunnassa, Säkylässä sijaitsee Suomen ainoa juurikassokeritehdas Sucros Oy. Alkujaan tehdas oli nimeltään Lännen Sokeri. Tehdas perustettiin vuonna 1951, ja sen ensimmäinen tuotantokausi käynnistettiin vuoden 1953 syksyllä. Silloin sokeritehdas oli yksi monien muiden joukossa, eivätkä sopimusviljelijöiden juurikaspinta-alatkaan olleet läheskään yhtä suuria kuin nykyisin. Tällä hetkellä tehdas on sekä pohjoismaisen Nordic Sugarin että Apetitin omistuksessa. 

    - Tehdas on kasvanut ja kehittynyt huimasti, ja kasvupotentiaalia löytyisi edelleen, tehdaspäällikkö Veli-Pekka Salonen tuumii.

Sopimusviljelijöitä Sucroksella on tänä vuonna noin 700, ja keskimääräinen juurikaspinta-ala tiloilla on 16,5 hehtaaria. Yhteensä viljelijöillä on 11 800 hehtaaria sokerijuurikaspinta-alaa. Sopimusviljelijät sijoittuvat keskimäärin 92 kilometrin päähän tehtaalta. Tuotantokauden aikana tehdas vastaanottaa päivittäin 250-300 rekkakuormallista sokerijuurikkaita. Kiloina yksi juurikaskuorma painaa keskimäärin 42 tonnia. Sucros työllistää tällä hetkellä 82 vakituista työntekijää. 

    - Jokaisella työntekijällä täällä on kaksi ammattia: tuotantokauden aikana toimitaan prosessinohjaajina ja -operaattoreina, ja muulloin muun muassa kunnossapidon puolella, Salonen kertoo.

 Lisäksi tehdas työllistää tuotantokauden ajaksi noin 30 kausityöntekijää. Tehtaalla prosessoidaan vuorokaudessa noin 8000 tonnia juurikasta, josta saadaan 1200 tonnia sokeria jatkojalostettavaksi. Kampanjaksi kutsuttu tuotantokausi kestää parhaimmillaan noin 90 vuorokautta, mutta tänä vuonna tuotantokauden pituudeksi jää noin 60 vuorokautta. 

    - Ei tämän vuoden juurikassato pieni ollut, mutta resurssien puolesta se olisi saanut olla isompikin, Salonen toteaa.

 Tämän syksyn tuotanto aloitettiin 3.10. ja Salonen arvioi, että vuoden viimeisten juurikkaiden prosessointi aloitetaan todennäköisesti joulukuun alkupuolella. Tuotantokaudella valmistusprosessin aikana pyritään ottamaan juureen varastoitunut sokeri pois juurikkaan solukosta. Sitten sokeripitoinen osa uutetaan, jolloin saadaan sokeri irti. Juurikkaasta uutettu sokeri puhdistetaan haihduttamalla ylimääräinen vesi pois. Kun vettä on saatu haihdutettua, aletaan sokeria kiteyttämään. Lopputuloksena on kidesokeri, josta osa menee suoraan asiakkaille esimerkiksi elintarviketuottajille, osa Kirkkonummelle pakattavaksi kuluttajapakkauksiin ja osa suoraan tehtaan siiloon. Sivutuotteena sokerijuurikkaasta saadaan muun muassa kuitua, joka menee rehun jalostukseen.

EU:n määrittelemien tuotantokiintiöiden poistuttua on tänä vuonna ensimmäinen tuotantokausi, kun voidaan valmistaa kiintiövapaata sokeria. Salonen näkee muutoksen sekä mahdollisuutena että haasteena. Sucros tuottaa noin 46 prosenttia sokeria koko Suomen kulutuksesta, eli potentiaalia laajentamiseen löytyisi. Salonen kuitenkin pohtii, että kilpailu on nyt vapaata Euroopassa, eli se tulee myös kovenemaan. Suomessa markkinatilanne on kuitenkin hyvä, sillä suomalaiset arvostavat kotimaista sokeria, ja ovat siitä ylpeitä.

Sucros on Salosen mukaan tärkeä perusraaka-aineen tuottaja elintarviketeollisuudelle. 

    - Sokerilla on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta kaiken kaikkiaan se on kuitenkin tärkeä perusraaka-aine, jota saatetaan pitää liiankin itsestäänselvyytenä, kertoo Salonen.

 Ihmisten kulutustottumuksien muuttuessa sokerin käyttö on vähentynyt. Esimerkiksi kotona valmistetut leivonnaiset, mehut ja hillot eivät ole enää niin yleisiä kuin ennen. Myöskin esimerkiksi palasokerin käyttö kahvin kanssa on harvinaisempaa. Kuitenkin sokeria kuluu edelleen, ja sitä on yllättävänkin monessa tuotteessa. Se sisältää paljon luonnon puhdasta energiaa, ja muun muassa on erinomainen säilöntäaine.

    - Suomalaisten pitäisi tukea kotimaista elintarviketuotantoa, ja kannustaa toisiamme käyttämään puhtaita, suomalaisia elintarvikkeita. Ostopäätöksillä pystyy vaikuttamaan siihen, että on saatavilla kotimaisia elintarvikkeita, Salonen toteaa lopuksi.

 

Aino Kahala
Harjoittelija
Pyhäjärvi-instituutti

Satakunta – sienituotannon ykkösmaakunta pohjoismaissa

03.11.2017

Euran Kiukaisissa sijaitsee Suomen, ja koko Pohjoismaiden suurin sienimö Mykora Oy. Vuonna 1988 perustettu Mykora tuottaa ja myy Champ–tuotemerkillä vuosittain yli 1,5 miljoonaa kiloa herkkusieniä, mikä on lähes 100 % koko Suomen herkkusienituotannosta.

Kasvatetuista sienistä noin 85 % on valkoisia ja 15 % ruskeita herkkusieniä. Yritys työllistää yli 60 henkilöä ja sesonkiaikana kesällä työntekijämäärä nousee yli 80:een, jolloin tuotanto- ja laatuvastaavan Kaisa Heponevan mukaan on haasteellista löytää riittävää määrää uusia työntekijöitä.

Herkkusienten kasvatus tapahtuu erityisissä kasvatushuoneissa, joita Mykoralla on yhteensä 16. Yhdessä huoneessa on 12 kasvatushyllyä ja kokonaiskasvatuspinta-ala Mykoralla on noin 8 500 m2. Herkkusienten kasvatusprosessi alkaa kasvatus-alustan valmistuksesta. Alustan raaka-aineina ovat vehnän ja rukiin olki, broilerin lanta, kipsi ja vesi, jotka sekoitetaan ja annetaan kompostoitua reilu kaksi viikkoa. Kompostoinnin jälkeen seuraa pastörointi, joka kestää noin yhden viikon. Pastöroinnin jälkeen alkaa idätysvaihe, jolloin alustaan siirretään sienirihmasto. Idätystunnelissa alusta viettää kaksi viikkoa, jonka jälkeen tapahtuu siirto kasvatushuoneisiin. Hyllyjen täytön yhteydessä alustan päälle laitetaan n. 5 cm kerros turvetta, mikä varmistaa sen, että kasvatusalustaan alkaa muodostua nuppeja eli herkkusieniä.

-          Kasvatuksen onnistuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja lämpötilojen, kosteuden ja CO2 –pitoisuuden säätelyä”, kertoo Kaisa Heponeva.

-           Jos kasvatushuone täytetään perjantaina, niin ensimmäiseen satoon menee noin kaksi viikkoa. Yhdestä kasvatusalustaerästä saa kolme satoa ja koko viljelykierto kestää noin 70 vuorokautta, Kaisa jatkaa: Kierron jälkeen jokainen kasvatushuone höyrytetään yli 70 °C ja tämän jälkeen kasvatusalustat ovat hyvää maanparannusainetta käytettäväksi lähialueen pelloilla. Tyhjennetyt kasvatushuoneet pestään ja desinfioidaan huolellisesti ennen uuden alustaerän saapumista.

Herkkusienet poimitaan mahdollisim-man hellävaraisesti käsin, sillä Kaisa Heponevan mukaan sienet ovat herkkiä koville käsittelyille.

-          Vähittäiskauppoihin meneekin sieniä enemmän rasioituna, jolloin niitä ei pääse kukaan myyntiaikana koskettelemaan ja laatu pysyy pidempään hyvänä. Kaisa kertoo.

Nyt voimakkaassa kasvussa oleva vegebuumi näkyy myös sienten kulutuksessa.

-          Ruskeiden herkkusienten ja erityisesti portobellojen kulutus on tänä vuonna kasvanut niin, että niiden osuus voi tänä vuonna nousta jo yli 20%, Kaisa toteaa iloisena.

Kysyttäessä miksi kannattaa syödä herkkusieniä, niin Kaisaa vastaa, että herkkusienet ovat puhdas kotimainen tuote, jolla saa vatsan kevyesti täyteen ja ne korostavat muiden raaka-aineiden makuominaisuuksia.

 

 

Kaisa Heponeva esittelee kauniin valkoisia herkkusieniä.

Sikses parhaat palkittiin 6.10.2017

06.10.2017

Mikä on mielestä Sikses parasta –äänestyksen voittajat palkittiin 6.10.2017 vuoden maukkaimmassa lähiruokagaalassa Nakkilan Villilän vintillä. Äänestys toteutettiin kuluneen kesän aikana Satakunnasta – Sikses parasta –hankkeen toteuttamana ja äänestää pystyi niin netissä kuin lukuisissa kesän lähiruokatapahtumissa ympäri Satakunnan. Pääosassa olivat satakuntalaiset tuottajat, yritykset ja monipuoliset raaka-aineet sekä satakuntalaisen ruoantuotannon aidot maut, alkuperä ja monipuolisuus. Ennen kaikkea taustalla huokui ylpeys laadukkaista raaka-aineista, jalosteista ja yritysten kasvusta. Uudet ideat, rohkeus, tarinat ja sydän tekemisen taustalla ovat tulleet jäädäkseen ja saaneet jalansijaa satakuntalaisessa ruokatuotanto-osaamisessa.

Mikä on mielestäsi Sikses parasta –äänestyksessä oli yhdeksän eri kategoriaa ja äänestäjiä oli yhteensä noin 250 henkilöä. Äänestäjät koostuivat pääosin satakuntalaisista, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset äänestäjät olivat halunneet vaikuttaa ja kertoa suosikkinsa. Vastauskentät olivat vapaita ja hienointa olikin huomata, miten laaja kirjo vastauksista syntyi kattaen yrityksiä, tuottajia, ravintoloita, kauppiaita ja tuotteita koko Satakunnan alueelta.

 

Äänestystulokset:

1.     Vuoden satakuntalainen lähiruoka: NAMS tomaatit

2.     Vuoden satakuntalainen alkutuottaja: Tenhon tila

3.     Vuoden satakuntalainen pienjalostaja: Kurkkumestarit Oy

4.     Vuoden satakuntalainen lähiruokatulokas: NAMS tomaatit

5.     Vuoden satakuntalainen REKO-tuottaja: Matti Peltomaa

6.     Vuoden satakuntalainen lähiruokakauppias: K-Supermarket Lautturi, Jaakko Kauppinen

7.     Vuoden satakuntalainen lähiruokaravintola: Ravintola Wanha WPK

8.     Vuoden satakuntalainen lähiruokateko: NAMS tomaatit

9.     Vuoden satakuntalainen lähiruokaan liittyvä, jokin muu, mikä: Satamaito

 

 

Palkituille luovutettiin kunniakirja ja kukat Sikses parasta gaalassa. Gaala oli kunnianosoitus koko satakuntalaiselle ruokaketjulle aina pellosta pöytään asti. 

Sivut: