Pelaa oppipeliä

Porissa WinNovassa voi kouluttautua elintarvikealan leipuri-kondiittoriksi

20.12.2017

Leipuri-kondiittorien perustutkinto on kolmevuotinen koulutus, jossa opiskelijat opiskelevat alan perusteita ensin koulussa. Hygieniapassit suoritetaan ja otetaan haltuun koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Koulun leipomossa leivotaan monipuolisesti tuotteita koulun kahvioon. Työssäoppimaan mennään heti ensimmäisen vuoden keväällä.

Opinnoissaan leipuri-kondiittorit suorittavat kolme pakollista tutkinnon osaa ja kaksi valinnaista. Koulutusta suunnitellaan opiskelijan yksilöllisistä tarpeista ja aikaisempi osaaminen huomioiden. Opintopolut voivat olla hyvinkin erilaisia. Työelämäjaksoilla pyritään hakemaan monipuolista työkokemusta useista erilaisista työpaikoista.

Usein opiskelijat pääsevät osa-aika työhön opintojensa aikana tai kesätyöhön. Oman alan työt nopeuttavat opintojen suorittamista.  Leipuri-kondiittorin perustutkinto antaa laaja-alaisen koulutuksen elintarvikealan osaajaksi ja siten työpaikkakin voi löytyä kaupan paistopisteeltä, leipomoista, elintarviketeollisuudesta tai ammattikeittiöistä.

Tiedätkö, mitä ylöslyöjä tekee?

Ylöslyöjä työskentelee taikinan parissa. Ylöslyöjä voi olla koulutukseltaan leipuri, kondiittori tai muu elintarvikealan ammattilainen. Nykyään ylöslyöjän apuna on erilaisia koneita, joita hän käyttää. Pienemmissä leipomoissa ylöslyönti tapahtuu yleensä käsin. Silloin leipuri tai ylöslyöjä muotoilee kohonneesta taikinasta halutunlaisen tuotteen.

Johanna Hankimaa-Khezami
Elintarvikealan opettaja
WinNova, Pori

Kunnia satakuntalaisille leipomoille!

20.12.2017

Leivällä ja leipomisella on suomalaisten makumuistoissa merkittävä rooli. Eipä siis ihme, että 100-vuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä! Myös satakuntalainen ruokaperinne kulminoituu leipään ja leivonnaisiin. Leipomotoiminta ylläpitää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta, sillä normaalin kasvukauden jälkeen valtaosa leipomoteollisuuden raaka-aineista on peräisin kotimaisilta viljapelloilta.

Elintarvikealan työllistävin alatoimiala on leipomoala. Leipomoteollisuuden pääosan muodostavat pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus. Tämän sektorin tuotteita ovat tuoreet leivät, sämpylät, tuoreet leivonnaiset (pullat, kakut, leivokset ja tortut sekä paistopisteet). Leipomoala työllistää valtakunnallisesti suoraan yli 8000 henkilöä – välillisesti määrä on moninkertainen. Leipomoita on Suomessa noin 700.  Satakunnassa leipomoteollisuudessa työskentelee suoraan reilut 350 ammattilaista ja myös täällä välillisesti määrä on merkittävä. Toimipaikkoja leipomoteollisuudessa maakunnassamme on lähes 50. Työllisyyden kannalta paikallisten leipomoiden säilyminen on tärkeää maakuntatasolla.

Leipomoala on perheyritysvaltaista

Leipomoalalle ovat ominaisia muutamat valtakunnallisesti toimivat teolliset prosessiohjatut leipomot, alueelliset leipomot sekä pienet, paikalliset pienleipomot ja konditoriat. Keskisuurten leipomoiden mittapuulla Satakuntaa ei tohdi missään nimessä väheksyä. Keskisuurille leipomoyrityksille on tyypillistä, että ne toimivat alueellisesti ja paikallisesti, mutta niiden tuotteita on saatavilla myös valtakunnallisesti. Satakuntalaisista leipomoista Porin Leipä ja Ullan Pakari ovat tällä mittapuulla keskisuuria. Päivittäistavarakaupassa lähileipomoiden leipä on yhä kysytympää, sillä kuluttajat arvostavat lähiruokaa ja käsityöläishenkeä. Myös yritysten ja tuotteiden tarinat kiinnostavat. Kuluttajat arvostavat leivässä ja leivonnaisissa tuoreutta. Tämän myötä alan kehityskeskusteluissa esiin on noussut entistä vahvemmin päiväleivonta. Kaiken kaikkiaan uudistuminen ja nykyteknologian käyttö alalla on tällä hetkellä alalla ensisijaista.

Leipomoyritykset ovat perustaneet monia yhteisiä markkinointiyhtiöitä sekä yhteistyöverkostoja, sillä alati kiristynyt kilpailutilanne edellyttää yhteistyön lisäämistä. Yksi tällainen yhteistyöverkosto on Iloiset Leipurit, johon kuuluu seitsemän leipomoa. Verkosto on laaja – yritykset sijaitsevat Espoossa, Tampereen seudulla, Porissa ja Raumalla. Satakunnasta verkostossa mukana ovat Jauhopojat Oy, Ullan Pakari sekä Kontion Konditoria Oy. Iloiset leipurit -verkoston käytännön toimintaan kuuluu vahvasti benchmarking, yritysvierailut sekä alan messumatkat. Verkoston kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa myymälä-kahviloiden kehittäminen sekä raaka-ainekehitystyö.  Alan ammattilaisia kiinnostaa paljon myös erilaiset leipomoteollisuuden kone- ja laite-esittelyt.

Uudistuminen tärkeää

Alan yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän toimintaympäristön tuntemista, kokonaisuuksien hallintaa ja arvoketjuosaamista. Osaamistarpeissa korostuvat asiakasymmärrys sekä tuotekehitys- ja tuotteistusosaaminen. Digitaalisuuden hyödyntäminen lisää asiakasvuorovaikutusta. On odotettavissa, että teknologia valtaa käsityövaltaista alaa tulevaisuudessa. Satakunnassa leipomoalalla vientiä ei ole, joskin keskisuurissa leipomoissa vientipotentiaalia ja -halukkuutta kyllä löytyy. Kotimainen kysyntä on leipomoteollisuuden kivijalka!

 Leipomossa valmistuu monia tuotteita:

• Leivät
• Sämpylät
• Pullapitkot
• Pullat, munkit ja viinerit
• Kakut
• Tortut
• Piirakat
• Leivokset
• Pikkuleivät

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

 

Porin seudun leipomot ja joulun hittituotteet!

20.12.2017

Porissahan on leipomoita. Isoista pieniin ja kaikkea siltä väliltä. Kävimme kuulostelemassa, mitä kaikkea vuoden kiireisimmän sesongin aikana leivotaan.

Porin Leipä & Sarpi, avainasiakaspäällikkö Niko Kärki kertoi, että joulu tuo myös vipinää leipomoon. Ruokaleivistä jouluna suosiotaan tietysti nostavat jouluiset limput, tumma ja vaalea. Toki muukin leipä menee hyvin kaupaksi. Limppujen suosio nousee erityisesti jouluviikolla, kun koteihin varataan leipää joulunpyhiksi. Makeammista eli konditoriatuotteista perinteinen joulutorttu ja puolikuun muotoinen joulutorttu ovat hyvin suosittuja. Jälkimmäisessä on vielä oikein kermavoitaikina eli maun täytyy olla hyvä. Lisäksi kauppoihin menee joulukakkuja, kuten käpykakkuja. Vähän harvinaisempi jouluherkku on possukakku, joita menee tilauksesta aina muutamia.

Mäkilän leipomo, Wili Mäkilä. Joulun menekkituotteisiin kuuluvat joululimppu, saaristolaisleipä ja Cian-siemenleipä, joka uutuutena on kiinnostava. Jouluun ostetaan säilyvää leipää, kuten saaristolaisleipää. Konditoria tuotteista jouluun kuuluu kakut ja tortut. Jouluiset maut löytyvät kakuista, kuten piparimoussekakusta. Uutuutena on ”hybridileivos” pipari-luumutorttu. Samalla haukkauksella syödään torttu ja pipari. 

Ullan Pakari, Riitta Mäensivu. Ullan Pakarissa tehdään samaa valikoimaa vuoden ympäri. Takuuvarmasti myyvät kaurajuntta, Ullan ruis ja pitkälimppu. Pitkälimppu onkin erityinen siitä, että sitä leivotaan vain Porissa.

Penttilän kotileipomo, Anne Granholm. Pieni mutta pippurinen Penttilän kotileipomo valmistaa myymäläänsä ruokaleipiä, kakkoa ja saaristolaisleipää. Päätuotteina leipomosta lähtevät Satakunnan alueen kauppoihin kuivakakkuja ja pikkuleipiä. Joulu on tärkein sesonki. Penttilän kotileipomon Talonpojanleipä on tänä vuonna erityinen Suomi 100 -tuote, jota saa S-ryhmän kaupoista Satakunnassa.

Porissa ja lähialueella on runsaasti muitakin leipomoita, kuten esimerkiksi Pekan Parhaat, Jauhopojat, John’s Bakery ja Annan Marenkileipomo. Kannattaa tutustua!

Anna Kari
ProAgria Länsi-Suomi

Marraskuun 2017 uutiskirje on ilmestynyt

29.11.2017

Uutiskirjeemme ilme on uudistunut ja marraskuun uutiskirje on nyt luettavissa. Kuukauden teemanamme ovat sokeri sekä makeiset ja uutiskirjeestä löytyy juttua muun muassa Säkylässä sijaitsevasta sokeritehtaasta sekä Kauttuan Makeistamosta.

 

Uutiskirjeen pääset lukemaan tästä. Mukavia ja ennen kaikkea maukkaita lukuhetkiä!

Satakuntalaista lähisokeria taotaan makeisiksi Ruukin hengessä

28.11.2017

Astuminen sisään Makeistamon tiloihin Kauttualla Ruukinpuistossa näin joulun alla on mannaa kaikille aisteille. Makea sokerin tuoksu yhdistettynä piparminttuun tuo joulumieltä pimeään ja sateiseen marraskuuhun. Leveästi hymyilevä sokeriseppä Timo Katila vaivaa lämpöpöydällä sokeritaikinaa kuin mummo aikanaan kakkotaikinaa. Tällä kertaa tehdään asiakkaiden toiveesta perinteisten punavalkoisten Polkagris –keppien sijaan sinivalkoisia tankoja. ”Täytyyhän juhlapöytään tai kuusen oksille saada sinivalkoisia keppejä näin Suomi100 –juhlavuotena!”, Timo toteaa.

Marras-joulukuu on perinteisten karkkien tekijälle kiireistä aikaa. Positiivista kiirettä toivat myös Helsingin Wanhassa satamassa järjestetyt Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit 11.-12.11.2017. ”Messuilla vieraili yli 10 000 ihmistä ja kyllä sieltä saatu positiivinen palaute ja uudet asiakkaat toivat lisää uskoa omaan tekemiseen”, Timo kertoo.

Suomalaisesta, Säkylässä Satakunnassa jalostetusta, sokerista tehtyjen karkkien valmistus alkoi toukokuussa 2015. Tuotteita on tällä hetkellä 20 erilaista ja eri makuja on vielä enemmän. Perinteisten kovien karamellien lisäksi Makeistamo valmistaa erilaisia marmeladeja. Sesongin ykköstuote sokeritankojen lisäksi on Timon kehittelemä Glögimarmeladi, jota saa myös sydämen muotoisena. Glögimarmeladien kanssa on päästy jo vientimarkkinoillekin, sillä ensimmäinen erä lähtee marraskuussa asiakkaalle Göteborgiin Ruotsiin.

Vaikka pääosa tuotteista myydäänkin eri kanavia pitkin suoraan kuluttajille, niin yrityslahjojen myynti on kasvussa. Pakkaukset voidaan varustaa yrityksen omilla logo- ja tervehdystarroilla, jotka saadaan nopeasti ja joustavasti teetettyä paikallisessa Euran Erikoispaperit Oy:ssä. Seuraavaksi tuotekehitystä tullaan suuntaamaan luonnon yrtteihin paikallisen Yrttipajan kanssa.

Sokerin ja karkkien terveellisyyteen liittyen Timolla on selkeä mielipide: ”Vaikka sokeri on luonnon energiaa puhtaimmillaan, niin ei sitä pidä nälkäänsä syödä. Nämä ovat herkkuja!”

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti
 

Luonnon makuja marjoista

28.11.2017

Satakunnassa Eurajoen Auvin kylässä on jalostettu oman puutarhan, ja luonnosta kerättyjä, marjoja jo yli 23 vuotta. ”Yritystoiminta aloitettiin vuonna 1994 Pyhäjärvi-instituutissa järjestetyn elintarvikealan yrittäjäkurssin jälkeen”, Eliisa Pöyhönen muistelee. Pöyhösen Puutarhan ensimmäiset tuotteet olivat erilaisia mehuja, hilloja ja hyytelöitä. ”Osana yrittäjäkurssia saimme myös omissa tuotantotiloissa tapahtuvaa neuvontaa. Leila Mutanen auttoi ja opasti meitä alkuun jalostustoiminnassa. Hän myös suositteli heti erilaisten marmeladien valmistusta”, Eliisa toteaa.

Tällä hetkellä tuotannossa on kaikkiaan 10 erilaista marmeladia, jotka saavat makunsa ja värinsä luonnonmarjoista.  Tyrni-, mustaherukka-, punaherukka-, karpalo-, mustikka-, pihlaja-, puolukka-, aronia-, kurpitsa-sitruuna- ja karhunvatukkamarmeladien lisäksi tähän vuodenaikaan valmistetaan mustaherukka-, punaherukka- ja aroniahyytelöitä. Paikallisten marjaraaka-aineiden ohella tuotteiden toinen pääraaka-aine on suomalainen, Säkylässä valmistettu sokeri.

Pääosa Pöyhösen Puutarhan tuotteista myydään suoraan kuluttajille joko tilalta, myyntitapahtumissa tai tilattuna postitse. Tuotteita on myös myynnissä Eurajoen K-marketissa sekä Rauman Prismassa ja niitä saa myös Rauman REKO -lähiruokaringistä. Tuotteita on ollut myynnissä myös Helsingin Silakkamarkkinoilla jo useampia vuosia. ”Nyt meillä on jo käynnistynyt joulusesonki ja ennen joulua olemme mukana useissa myyntitapahtumissa eri puolilla Satakuntaa”, Eliisa kertoo. Eliisan omalla reseptillä valmistama Joulusinappi on joulupöydän ehdoton tähti.

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: