Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Kivikylän Kotipalvaamon tekijät ovat aitoja ja ahkeria ruokaketjun makutaitelijoita

23.06.2020

Koronasta huolimatta kauppojen hyllyt ja pihojen grillit täyttyvät tänä kesänä perinteiseen tapaan.

Kuluneen kevään aikana suomalaisten arvostus kotimaista ja paikallista elintarviketuotantoa kohtaan on noussut entistä enemmän. Tämä on näkynyt Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n tehtaiden tuotannossa.

– Kevät on ollut kiireinen. Tuotannon kokonaismäärää koronavirusepidemia ei ole horjuttanut. Vähittäiskaupassa on kompensoitu se mitä on saatettu food service -sektorilla menettää. Makkaroissa on selkeää kasvua, kertoo Huittisten tuotantolaitoksen (ja Hullulenkin) tehdaspäällikkö Tero Martikainen.

Suomessa elintarvikealan yritykset ovat varautuneet monenlaisiin poikkeaviin tilanteisiin. Yrityksillä on käytössä riskianalyysit niitä varten tarkat toimintasuunnitelmat.

Koronavirusepidemia ei ole vaikuttanut Kivikylän tuotantoketjuun ja yrityksen kaikki kolme tehdasta ovat toimineet suhteellisen normaalisti kevään ajan. Toki tuotantolaitoksilla varauduttiin erilaisin järjestelyin epidemian puhkeamiseen, mutta Satakunnan tartuntaluvut ovat pysyneet maltillisina, eikä aihetta paniikkiin ole ollut. – Tilannetta luonnollisesti seurataan tarkasti. Tärkeintä on pitää tuotantoketju turvallisena ja henkilöstö terveenä, mutta pitää osata myös ennakoida, Kivikylän HR-päällikkö Matti Vaimala muistuttaa.

Kivikylän Kotipalvaamo työllistää Raumalla, Säkylässä ja Huittisissa noin 330 työntekijää. Tänä vuonna yritys työllistää likimain 100 kesätyöntekijää erilaisiin työtehtäviin. Vaimala huomauttaa, että lisäkäsien tarve kuitenkin muuttuu pitkin kesää. Kaikki kesätyöntekijät eivät suinkaan sijoitu tuotannon puolelle, vaan töitä riittää myös muun muassa tuotantolaitoksien kunnossapidossa ja myynnin puolella. Ensimmäiset kesätyöntekijät tulevat taloon jo huhtikuun alussa ja kesäsesonki jatkuu elokuun loppuun.

Kesän tarinantekijät

Yksi tämän kesän kivikyläläisistä on Linda Kukola. Hän on jo nuoresta iästään huolimatta vanha tekijä, sillä alkanut kesäpesti on harjavaltalaiselle jo neljäs. Kukola opiskelee Turussa fysiikkaa.

– Hain kesätöitä Kivikylästä kuin vanhasta tottumuksesta. Opiskelut ovat vielä sen verran alkutaipaleella, että alan töitä on erittäin vaikea saada, erityisesti tänä keväänä, Kukola kertoo. Työympäristö ei ole juurikaan vuosien mittaan muuttunut, joten tehtaan saappaisiin on helppo hypätä. – Kivikylässä parasta on hyvä työilmapiiri. Arvostan myös molemminpuolista joustamista, Kukola kiteyttää.



Linda Kukola kertoo, että työskentely elintarvikealalla on vahvistanut hänen ajatuksiaan ruokaketjusta.

– Tämä on mainio näköalapaikka alalle. Olen vuosien saatossa ymmärtänyt laadukkaan lähiruoan merkityksen ja se tietenkin ohjaa myös omia kulutustottumuksiani.  Ei ole poissuljettua, että fysiikan opinnot veisivät elintarvikealalle – mahdollisuuksia kun on monia!
– Aika näyttää, Kukola hymyilee.

Kivikylän Hullulenkin lihamyymälässä asiakkaita palvelee 26-vuotias huittislainen Vilja Kirra. Hän opiskelee kotitaloustiedettä Itä-Suomen yliopistossa. – Kesätyö tehtaanmyymälän myyntitehtävissä on oiva lisäoppi opintojani silmällä pitäen. Lihat ovat tulleet tutuksi, Kirra kertoo.

Kesätyö on Kirran ensimmäinen myynnin asiakaspalvelutehtävissä, joskin hänen aiempi ammattinsa sairaanhoitajanakin on asiakaspalvelua. – Sosiaalisuus on tämän työn suola, Kirra iloitsee. Myös hän kertoo kivikyläläisten mahtavasta työilmapiiristä. - Täällä voi rohkeasti kysyä apua, ketään ei jätetä ulkopuoliseksi.



Ruokaketju on tullut nuorelle naiselle tutuksi jo kotoa, sillä Kirran kotitilalla kasvatetaan kananpoikia. Opintojensa myötä Kirra on ollut tutustumassa kotitalousopettajan työhön.

– Mielestäni nuorten on todella tärkeää tietää, mistä ruoka tulee, hän linjaa. Esimerkiksi Huittisissa yläkoululaisten kotitaloustunneilla käydään läpi raaka-aineiden alkuperiä. Myös kouluruokailussa tuodaan mahdollisimman hyvin esiin paikallisuus ja kotimaisuus.

Kirran haaveena on ollut jo lukiosta asti kotitalousopettajan työt. Opintojen jälkeen hänelle on luontevaa tulla takaisin ja eritoten tuoda osaamisensa Satakuntaan. – Huoli alan tulevaisuuden tekijöistä maakunnassamme ei ole tuulesta temmattua. Osaamista pitää saada Satakuntaan myös tulevaisuudessa, jotta pysymme jatkossakin vahvana elintarviketuotantomaakuntana, HR-päällikkö Vaimala toteaa.



Kivikylällä on vahva osaaminen lihapyörykkämarkkinoilla. Palvarin Lihapyörykkä on ollut monien raatien ylivoimainen suosikki jo vuosien ajan. Kivikylän tämän vuoden uutuustuote on kanafileepyörykät. Pyörykät valmistetaan Säkylän ”Kotkottitehtaalla”.

-Siipikarjan lihan kulutus kasvaa alati. Kanafileepyörykät vastaavat tähän trendiin, tehdaspäällikkö Martikainen linjaa. Kuvassa Kivikylän kesän uutuustuotetta Kot&Go esittelee Vilja Kirra.


Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Yrittäjät esiin!

11.05.2020

Vallitseva poikkeustila on korostanut maan omavaraisuuden tärkeyttä. Kotimaisten ruokatuottajien ja yrittäjien ansiosta meillä on aina tuoretta ruokaa tarjolla. Esimerkiksi Satakunnassa tilat myös työllistävät ja palkkaavat työntekijöitä etenkin sesonkiajaksi apuun.

Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot. Nostamme esiin yrittäjiä, jotka ylläpitävät ja vievät ruokaketjuamme eteenpäin. Tutustu yrityksiin!

Leipomo Jauhopojat Oy

Kuuselan lintutila

Kolvaan kala

Kaunismäen tila

Satamuna Oy

Lintikon puutarha

Ali-Unkin lammastila

NAMS tomaatit

Tiloilla viljellään kesäksi monia herkkuja, mutta sesonkikausi kysyy työkäsiä

08.05.2020

Viljojen kylvö on parasta aikaa täydessä vauhdissa kylmästä säästä huolimatta! Kasveista esimerkiksi sokerijuurikas ja härkäpapu ovat jo maassa, sillä ne vaativat pitkän kasvukauden.  Viime vuonna Okra-maatalousmessuilla pisteellämme oli Kesäherkku-äänestys, jossa vaihtoehtona oli valita eniten mieleisekseen silli, uudet perunat tai grillimakkara. Tuloksia laskiessa peruna voitti kilpailun selkeällä enemmistöllä.

Harjavaltalainen viljelijä Ilkka Horppa toteaa varhaiskaalin päässeen mullan alle jo pääsiäisenä, eikä viileä sää ole sille haitaksi. Toisin on äänestysvoittaja perunan kohdalla. Se on hallanarka ja vaatii kasvaakseen lämpimiä päiviä.

Merja Peltonen Eurasta Tuomisen tilalta komppaa ja sanoo perunan tilanteesta samaa. Peltonen mainitsee hymyillen muistakin kesäherkuista:

”Kasvihuoneen alla kypsyvät tuotteet ovat saatavilla jo aikaisemmin. Kesäksi tulee herkuteltavaksi myös mansikkaa ja vadelmaa.”

KESÄKSI TÖIHIN HERKKUJEN KESKELLE

Horppa toteaa työllistävänsä kesän aikana tekijöitä tilallaan. Peltonen nostaa esille poikkeustilanteen aiheuttaman työvoimapulan alalla:

”Kesäksi tarvitaan työntekijöitä. Olemme miettineet, että tarjoaisimme asiakkaille mahdollisuuden tulla itse poimimaan haluamiansa tuotteita käyttöönsä. Sesonkiaikana tämä voisi toimia.”

Maataloudessa työkäsiä kysytään ja Peltonen vinkkaa iloisesti kesätyömahdollisuudesta:

”Kannattaa soittaa kesätyötarpeesta tai tulla vaikka käymään. Kyllä täällä tekemistä riittää!”

Muuttunut tilanne toi valikoimaan lahjakassit äidille ja siirsi myyntiä verkkoon

06.05.2020

Kuvassa Jauhopoikien yrittäjä Sanna Granroth. Kuva: Jauhopojat Oy

Porilaisen Jauhopojat Oy:n tuotteiden takana on yrittäjä Sanna Granroth. Leipomossa valmistetaan uunituoreita tuotteita perinteitä kunnioittaen. Granroth kertoo vallitsevan poikkeustilan vaikuttaneen toimintaan tietäen pitkää päivää yrittäjälle, mutta tuonut mukanaan myös uusia ideoita.

 Nopeasti epidemian alettua Jauhopojat perustivat verkkokaupan, jota ei ennen poikkeustilaa ollut. Granroth toteaa ajan näyttävän, mutta myynti verkossa on mahdollisesti tullut jäädäkseen. Verkkokauppa on yrittäjän mukaan tasannut leipomon myyntitilannetta. Tuotteet kuljetetaan Porin lähialueella suoraan uunista lämpiminä asiakkaille:

”Ajattelimme tarjota mahdollisuuden tilata tuotteita suoraan kotiin. Ihmiset ovat alkaneet löytämään verkkokauppaamme ja ottaneet sen hyvin vastaan. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, että heitä palvellaan uudella tavalla olojen muuttuessa.”

TILAA ÄIDILLE MAKEA YLLÄTYS OVEN TAAKSE

Leipomokahvilan ollessa kiinni take away -myynnin rooli on korostunut ja työpäiviin tullut pakkaustyötä tavallista enemmän. Granroth kertoo, miten ajattelutapaa on pitänyt muuttaa ja asioita miettiä toiselta kannalta. Näin on tullut uusia tapoja toimia, jotka ovat osoittautuneet hyviksi:

”Keksimme palvella asiakkaita paremmin tarjoamalla valmiita tuotepaketteja. Kuten vappuna ja pääsiäisenä oli omat teemapakettinsa, on äitienpäiväksikin kehitetty omansa. Hintaan sisältyy asiakkaan päättämän makuinen kermakakku, konjakkipikkuleipiä ja kahvin kaveriksi suklaamurukakku.”

Granroth vinkkaa Jauhopoikien toimituspalvelusta. Omalle äidille voi tilata lahjakassin haluamallaan tervehdyksellä hänen kotiovelleen, jos on itse estynyt menemästä paikalle.

SOSIAALISEN MEDIAN KANAVIEN ROOLI KASVANUT

Vaikka leipomoille tärkeät juhlapäivät ovat olleet hiljaisempia, ovat vakiasiakkaat käyneet myymälässä ja uudetkin kasvot löytäneet tiensä Jauhopojille. Granroth kertoo juuri nettikaupan myötä ja sosiaalisen median kanaviin panostamalla heidän tavoittaneen hyvin uusia ihmisiä:

”Monet asiakkaat ovatkin myymälässä poiketessaan sanoneet, etteivät ole ennen käyneet, mutta todenneet olevan mukavaa löytää uusi paikka!”

Jauhopoikien yrittäjä katsoo tulevaan positiivisin mielin ja uskoo, että kyllä tästä selvitään. Hän kertoo pyörittelevänsä ajatuksia siitä, miten viedä yritystä uudelle tasolle. Granroth pitää seuraajia jännityksessä, eikä vielä paljasta mitä on tulossa. Hän kuitenkin toteaa hymyillen, että kannattaa pitää leipomon somekanavia silmällä!

 

Kaisa Uusi-Kraapo

ProAgria Länsi-Suomi

”Suosimalla lähiruokaa tietää missä tuote on tuotettu ja tuottaja on kasvoillaan vastuussa sen turvallisuudesta sekä laadusta"

29.04.2020

Tavallisesti Kuuselan lintutilalla on järjestetty tapahtumia ennen pääsiäistä, avoimien pihojen aikaan kesäkuussa, Osta tilalta! -päivänä syyskuussa ja ennen joulua. Tällä hetkellä korona tekee hallaa myös tilatapahtumien järjestämiselle. Viime vuonna Osta tilalta! -päivässä tunnistettiin muun muassa eri lintujen munia.

Kuuselan lintutilalla Jämijärvellä kasvatetaan ankkoja, kalkkunoita, viiriäisiä, fasaaneita ja kaneja. Linnut kasvatetaan luonnonläheisesti. Ne laiduntavat kesäisin ja talvella saavat olla isoissa karsinoissa. Linnut ruokitaan kauralla, heinällä ja kotimaisella valkuaisrehulla ilman gmo soijaa tai kalajauhoa.

–Chorizo-makkara ja kalkkunarosvopaisti ovat saaneet erityisen suosion asiakkaiden keskuudessa ja olleet todella tykättyjä. Kaneista kaikki menevät mitä tuotetaan. En tiedä paljonko sitä pitäisi olla, että sitä riittäisi vastaamaan kaikkeen kysyntään, Kuuselan lintutilan isäntä Timo Sorvali kertoi.

Viime marraskuussa (2019) Kuuselan lintutilalle saatiin pienet tilat, jossa lintuja ja kaneja voidaan myös itse teurastaa. Sen ansiosta asiakkaille pystytään tarjoamaan täysin tuoretta lihaa juuri silloin kun asiakas haluaa.

Kuluttajamyynti toimii poikkeustilassakin

– Korona-ajan kuluttajamyynti on lähtenyt hyvin käyntiin ja tilapuoti on avoinna sopimuksen mukaan. Asiakkaiden toiveiden mukaan pyritään järjestämään lisäksi kotiinkuljetuksia ja Reko-ruokarinkejä kierretään laajalla alueella Etelä-Pohjanmaalta Uudellemaalle asti. Olen saanut myös yhteydenottoja, joissa tuotteita on toivottu eri Rekoihin.

Tilalla toimii tilapuoti, joka on nyt koronatilanteessa auki sopimuksen mukaan. Tilan isäntä Timo Sorvali
kasvattaa lintuja kuudetta vuotta.

Sorvalin vanhempi poika auttaa mahdollisuuksien mukaan Reko-jaoissa. Lisäksi tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, joka vastaa lähes täysin lintujen hoidosta. Isäntä naurahti, että työntekijä ei mielellään edes päästä häntä enää hoitamaan lintuja, vaan Sorvalille on jäänyt myynnin ja markkinoinnin tehtävät.

–Ravintoloihin on mennyt ankkoja, kalkkunoita ja viirisiäisiä, mutta koronatilanteen vuoksi ravintolatoiminnat ovat nyt jäissä. Ravintolakysyntä on noussut pari viime vuotta hyvällä tahdilla, mutta korona tuli nyt todella huonoon väliin, hän harmitteli.

Fasaania ravintoloihin ei ole mennyt, sillä sen kasvatus tilalla oli viime vuonna melko pienimuotoista ja tänäkin vuonna Sorvali kertoi munia menneen niin paljon, että saa nähdä paljonko lintuja kasvaa.

–Tuntuu, että nyt poikkeusaikana kotimainen ruoka on saanut kuluttajissa enemmän arvostusta. Ihmisillä on enemmän aikaa kokata ja toteuttaa haaveita. Esimerkiksi harrastelintuja on otettu nyt tavallista enemmän. Myös Reko- ja suoramyynti ovat kasvaneet. Siitosmunia menee entiseen tapaan. Sorvali kehottaa suosimaan kotimaista lähiruokaa.

– Silloin tietää missä tuote on tuotettu ja tuottaja on omilla kasvoillaan vastuussa tuotteen turvallisuudesta ja laadusta.

Yrittäjiä hän kannustaa kokeilemaan suoramyyntiä, vaikka tuntuisi helpommalta, että teurastamo hakee lihan tai meijeri maidon, mutta myös suoramyynnissä on omat hyvät puolensa.

Pitkän linjan yrittäjä aloitti lintutilan viisi vuotta sitten

Timo Sorvali on toiminut yrittäjänä noin 30 vuotta. Navetan jäätyä tyhjäksi tilalle piti keksiä jotain. Lintutila sai alkunsa viisi vuotta sitten muutamasta viiriäisestä. Myöhemmin tuli kalkkunoita, joita rakennuksessa on joskus ennenkin ollut.

– Alkuun lintuja kasvatettiin harrastusmielessä, mutta kysynnän kasvaessa siihen koitettiin vastata ja nyt pari viimeistä vuotta on yritetty ihan tosissaan. Saa nähdä mitä koronan jälkeen tapahtuu, kun ravintolohin menevä liha on järkeistänyt toimintaa paljon.

Onnistumisina isäntä kokee ravintolakauppojen saamisen sekä Jämin rahtipalvin kanssa kehitetyt chorizot ja rosvopaistit. Haasteita on tuonut muun muassa byrokratia. Myös jalkatyötä on jouduttu tekemään paljon ja reseptejä jaettu ruokaringeissä, että linnuille on saatu jalansijaa suomalaisten ruokapöydissä. Sorvali jakaa myös omia kokkailujaan sosiaaliseen mediaan ja vinkkaa, että myös Googlettamalla löytää hyvin reseptejä, jos haluaa kokeilla jotakin.

Senni Valiola

Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Kalastajana pääsee lähelle luontoa

27.04.2020


Yrittäjä Jouni Aaltonen nauttii työn luonnonläheisyydestä.

Säkylässä sijaitsevan Kolvaan Kalan toiminnan takana on yrittäjä Jouni Aaltonen. Hänen työpäivänsä rakentuvat ammattikalastuksesta, kalojen ja täplärapujen jalostuksesta sekä tuotteiden myynnistä omassa myymälässä Säkylän kalasatamassa. Aaltonen kertoo heidän tuotteitaan olevan saatavilla monia eri kanavia pitkin:

”Tuotteista osa, kuten savusilakat ja täpläravut, menevät valtakunnalliseen jakeluun kalatukkujen kautta. Osa myydään teollisuuteen sekä suoraan kuluttajille.”

Kovalla työllä lisäarvoa tuotteille

Ajan myötä yrityksen toiminta on laajentunut, kun asiakkaat ovat toivoneet valikoimiin uusia tuotteita. Aaltoselta kysyttäessä yrittämiseen lähdön syytä hän vastaa naurahtaen:

”Omaa tyhmyyttäni varmaan! Keskeisimpänä syynä oli ehkä halu saada lisäarvoa oman kalastuksen tuotteille. Vaikka välillä tuntuu, ettei olisi kannattanut, on yrittäjänä kuitenkin ollut mielekästä. Joskus sitä aina kaipaa kalastajan vuosikelloa ja työn luonnonläheisyyttä. Jalostusyrittäjänä pitää kalastuksen lisäksi olla vuorokauden ympäri mukana toiminnassa.”

Onnistumisia järven rannalla

Aaltonen toteaa pohdinnan jälkeen isoimpana yksittäisenä onnistumisena olleen vähempiarvoisten kalojen taloudellisesti kannattava hyödyntäminen ja samalla paikallisen kalastuksen tukeminen. Yrittäjä iloitsee myös silakan savustuksen onnistumisesta ja vieläpä järven rannalla.

Luonnonkalan jalostajan isoin haaste on Aaltosen mukaan raaka-aineen tasainen saanti ympärivuotisesti. Hän toteaa samoin myös työvoiman tarpeesta kausiluonteisessa yritystoiminnassa.

Haasteista huolimatta Aaltonen antaa yrittäjiksi aikoville oivaltavan vinkin:

”Usko omaan ideaan ja osaamiseen, mutta toisella korvalla kannattaa kuunnella neuvoja, vaikka niihin ei heti uskoisikaan.”

 

Kaisa Uusi-Kraapo

ProAgria Länsi-Suomi

 

Sivut: