Pelaa oppipeliä

Kahvila Piparminttu

20.12.2017

Viihtyisä miljöö, lämminhenkinen palvelu sekä toinen toistaan herkullisemmat makeat ja suolaiset leivonnaiset houkuttelevat pysähtymään hetkeksi ja nauttimaan kahvilan ilmapiiristä.

Ajatus Huittisten keskustassa sijaitsevaan kahvila Piparminttuun syntyi yrittäjä Anna Kankareen mielessä halusta saada aikaan makuelämyksiä. Koulutustausta (kokki ja tradenomi) edesauttaa nuoren yrittäjän arkea, mutta taito loihtia mitä upeampia kakkuluomuksia on tullut perintönä hänen äidiltään. Kankare on erittäin luova ja taitava käsistään. Kolmevuotisen yrittäjätaipaleensa aikana Kankare on hurahtanut kakkuihin. Hän kertoo, että eri asiakasryhmillä suosikkikakut ovat erilaiset. Lapsille halutaan sokerimassalla kuorrutettuja kakkuja, vanhemmat taas suosivat juusto- ja hyydykekakkuja unohtamatta perinteisiä täytekakkuja.

Piparmintun suosituin tuote on sesongin mukaan vaihtuvat kakut. Joulun alla vitriinistä löytyy muun muassa ihastuttava piparminttukakku. Joululeivonnaiset sekä laatikot valmistuvat Kankareen käsissä vankalla ammattitaidolla. Suosituin joulutuote on laatikot. Lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikot valmistuvat tilauksesta joulunalusviikolla. Makeista leivonnaisista suosituimpia jouluherkkuja ovat perinteiset piparit sekä lusikkaleivät. Myös glögikakulle on ollut kysyntää. Tänä vuonna Kankare valmisti myyntiin piparkakkutaikinaa kiireisten kotileipurien avuksi. Maku on kotoisampi kuin teollisissa valmisteissa.

Piparmintun keittiössä käytetään aitoja ja laadukkaita raaka-aineita. Voi ja kerma kuuluvat leivonnaisiin ja maitotuotteet ovat laktoosittomia. Marjat, kuten mansikat ja mustikat, tulevat leipomoon lähialueilta. -Haluaisin itse käydä poimimassa marjat ja sienet, mutta arki on niin kiireistä, että en ehdi. Onneksi on apukäsiä, Kankare sanoo. Kahvila työllistää Kankareen lisäksi tarpeen tullen kiireapulaisia. Piparmintussa on arkisin tarjolla keitto- ja salaattilounasta. Myös lounasruoissa käytetään lähellä tuotettuja raaka-aineita saatavuuden mukaan.


Raejuustotäytteiset sämpylät ovat suosittuja tilaustuotteita.

Nuori yrittäjä ymmärtää levon tärkeyden

-Väsyneenä ajatustyö on raskasta, jolloin ei synny uusia ideoita. Joulun jälkeen lomailen, jonka jälkeen olen taas täynnä uutta puhtia, Kankare kertoo. Leipuri on innokas kokeilemaan uusia reseptejä ja soveltaa niitä omaan tyyliinsä. -Maku ratkaisee tässäkin asiassa, hän jatkaa. Sekä leivonnaisten että lounaskeittojen reseptiikkaan hän hakee ideoita netistä ja matkoilta.


Kinuski-omena panna cotta leipurin omalla twistillä.

Seuraa kahvila Piparminttua Facebookissa ja Instagramissa – sosiaalisessa mediassa upea kakkugalleria!

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Julkiset keittiöt innostuivat kasviproteiinista

20.12.2017

Kasvisruokaohjeisiin haettiin uusia ideoita Porissa ja Kankaanpäässä

Satakuntalaisille julkisille ruokapalveluille järjestettiin kaksi kasviproteiinitestaustilaisuutta Porissa ja Kankaanpäässä. Marraskuun lopun tilaisuuksissa oli mukana liki 40 innostunutta keittiöammattilaista. Ohjelmassa oli ammattikeittiöille kehitettyjen uusien kasvisruokaohjeiden testausta ja tavoitteena edistää maistuvien ja ravitsevien kasvisruokien tarjontaa.

Uudet raaka-aineet ja ohjeet vaativat kokeilua, ennen kuin niitä tehdään ja tarjoillaan ammattikeittiömittakaavassa. Uudella reseptiikalla tehdään tunnetuksi erilaisia kasviproteiinin lähteitä. Nyt on mahdollista käyttää entistä enemmän kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita. Näitä ovat mm. härkäpapu, herne, hamppu, kvinoa ja täysjyväviljat maitotuotteiden lisäksi. Vuorokautinen proteiinin tarve 60 kiloisella ihmisellä on 66 - 78 g. Kouluaterialla proteiinia pitäisi saada 17 - 20 g. Tilaisuudessa kuultiin, kuinka esimerkiksi hernerouheen tai härkäpapuvalmisteen lisäyksillä saadaan merkittäviä vaikutus annosten proteiinipitoisuuksiin.

Kokeilussa oli kymmenkunta uutta reseptiä. Testauspäivien vetäjä, EkoCentria, on kehittänyt ne maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana. Reseptit löytyvät vakioituna 100 hengelle ja ravintosisältöineen EkoCentria sivuilta. Ne löytyvät myös Jamix-tuotannonohjausjärjestelmästä ja Ekoruokakoneesta. Testauksissa valmistettiin 5 - 10 hengen annoksia.

EkoCentrian Sari Väänänen (vas.) ja Anu Arolaakso vetivät tilaisuudet. Helsingin Myllyn Tommi Lönnqvist demonstroi sämpylöiden kylmäleivontaa.

Tilaisuuksissa oli yrityksiä esittelemässä tuotteitaan. Suomen Viljavan Kirsi Kaikkonen esitteli Kokemäellä ilmaluokituksella tehtyjä härkäpapujauhoja. Hienommassa jauheessa proteiinipitoisuus on 60 % ja karkeammassakin 20 %. Myös rouheita on tarjolla. Härkäpapujauhoja ja -rouheita voi käyttää pyöryköihin, pihveihin, laatikoihin ja leivontaan. Ne soveltuvat munattomaan ja korppujauhottomaan valmistukseen, sillä niiden nesteensidontakyky on erinomainen. Viljava pystyy tekemään jauhot ja rouheet myös gluteenittomina. Jauhoja on saatavilla 20 kilon säkeissä.

Finnamylin Heli Nurkkala esitteli perunasuurimon monipuolista käyttöä riisin korvaajana ja erikoisruokavaliotuotteena. Suurimoilla korvataan esimerkiksi riisi puurossa ja riisipiirakoissa sekä käytetään monissa muissakin suolaisissa ruuissa monipuolisesti. Erilaisiin makumaitoihin keitettynä helmipuurosta saa aikaan useita jälkiruokavaihtoja. Porissa oli esillä puurobaari.

Tarhanpaikan Jussi Salo esitteli paikallista hunajaa. Kaikkia kolmen yrityksen tuotteita käytettiin testauksissa.

Sämpylöiden kylmäleivonnassa tehdään edellisenä päivänä löysä taikina valmiiksi. Taikina säilytetään jääkaapissa yön yli ja leivotaan seuraava päivänä.

Tilaisuuksissa syntyi maukkaita tuotoksia. Kaikki uudet reseptit löytyvät täältä.


Jaana Laurila, Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Anna Kari, ProAgria Länsi-Suomi

Minkälainen juhlija, sellainen kakku!

20.12.2017

Historiallisesti arvokkaassa Postelli-talossa Kankaanpään keskustassa toimii kahvila-konditoria Postelli. Leipuri Elina Kivikosken leipomossa valmistuu pikkuleipiä, suolaisia ja makeita piirakoita sekä toinen toistaan upeampia fantasiakakkuja ja kermakakkuja.

Kaupunkilaisten olohuone

 Postelli-talo rakennettiin 1930-luvun alussa postitaloksi. Tiilirunkoinen rakennus oli vuosia tyhjillään, kunnes 1990-luvun loppupuolella Kankaanpään ydinkeskustan kehittämishanke käynnisti niin kutsutun Postitaloprojektin. Projektin päätteeksi Kankaanpäässä juhlistettiin uudistetun postitalon avajaisia ja kahvila-konditoria Postellin myymälän ja kahvion avajaisia. Elina Kivikoski on toiminut yrittäjänä Postellissa vuodesta 2009 asti. Leipurin lisäksi kahvilassa työskentelee yksi työntekijä.

 Postelli on tunnelmallinen paikka, jossa vietetään paljon yksityistilaisuuksia ja juhlia. Arkipäivisin tarjolla on lounasta. Kivikosken mukaan Postellin suosituin leivonnainen on britatorttu.

– Leivonnainen valmistetaan gluteenittomana ja laktoosittomana, joten se käy kaikille herkuttelijoille. Ehkäpä sen suosio piilee siinä, Kivikoski pohtii. Kaiken kaikkiaan makeiden ja suolaisten tuotteiden menekki on kahvila-konditoria Postellissa yhtä tasaista.

Joulukuu ja toukokuu tilausleivonnaisten sesonkikuukaudet

 Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on näkynyt Postellin tilauskirjassa koko vuoden ajan. Kivikosken mukaan tänä vuonna leivonnaisissa on korostunut sinivalkoisuus. Teemanmukaiset siniristiset sokerilaatat ovat koristaneet niin leivonnaisia kuin täytekakkujakin.

 Nyt joulusesonki on kuumimmillaan ja leipomossa valmistuu mitä hienoimpia jouluisia pikkuleipiä. Joulupöytiin tilataan lisäksi paljon limppua ja saaristolaisleipää.
– Kodeissa jouluvalmisteluihin kuuluu vaalean leivän leipominen, joten esimerkiksi perinteinen satakuntalainen kakko ei niinkään näy leipomossa tilausbuumina, Kivikoski kertoo.

Leipomoalalla uudistumisesta puhutaan paljon ja alan trendejä on seurattava intensiivisesti. Elina Kivikoski kertoo, että tuotekehityksessä tärkeää on pitää silmät ja korvat auki.
– Internet on hyvä kanava. Seuraan alan sivustoja ja sovellan reseptejä omaan toimintaan sopivaksi. Kokeilunhalu tuottaa onnistuneita tuotteita, Kivikoski paljastaa. Hän kertoo myös lukevansa alan lehtiä. Kahvila-konditoria Postellissa tuotteet leivotaan asiakkaan toiveiden mukaan. Pienen leipomon etu on juuri asiakaslähtöinen toimintatapa.

 Seuraa kahvila-konditoria Postellia Facebookissa ja Instagramissa!

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Porissa WinNovassa voi kouluttautua elintarvikealan leipuri-kondiittoriksi

20.12.2017

Leipuri-kondiittorien perustutkinto on kolmevuotinen koulutus, jossa opiskelijat opiskelevat alan perusteita ensin koulussa. Hygieniapassit suoritetaan ja otetaan haltuun koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Koulun leipomossa leivotaan monipuolisesti tuotteita koulun kahvioon. Työssäoppimaan mennään heti ensimmäisen vuoden keväällä.

Opinnoissaan leipuri-kondiittorit suorittavat kolme pakollista tutkinnon osaa ja kaksi valinnaista. Koulutusta suunnitellaan opiskelijan yksilöllisistä tarpeista ja aikaisempi osaaminen huomioiden. Opintopolut voivat olla hyvinkin erilaisia. Työelämäjaksoilla pyritään hakemaan monipuolista työkokemusta useista erilaisista työpaikoista.

Usein opiskelijat pääsevät osa-aika työhön opintojensa aikana tai kesätyöhön. Oman alan työt nopeuttavat opintojen suorittamista.  Leipuri-kondiittorin perustutkinto antaa laaja-alaisen koulutuksen elintarvikealan osaajaksi ja siten työpaikkakin voi löytyä kaupan paistopisteeltä, leipomoista, elintarviketeollisuudesta tai ammattikeittiöistä.

Tiedätkö, mitä ylöslyöjä tekee?

Ylöslyöjä työskentelee taikinan parissa. Ylöslyöjä voi olla koulutukseltaan leipuri, kondiittori tai muu elintarvikealan ammattilainen. Nykyään ylöslyöjän apuna on erilaisia koneita, joita hän käyttää. Pienemmissä leipomoissa ylöslyönti tapahtuu yleensä käsin. Silloin leipuri tai ylöslyöjä muotoilee kohonneesta taikinasta halutunlaisen tuotteen.

Johanna Hankimaa-Khezami
Elintarvikealan opettaja
WinNova, Pori

Kunnia satakuntalaisille leipomoille!

20.12.2017

Leivällä ja leipomisella on suomalaisten makumuistoissa merkittävä rooli. Eipä siis ihme, että 100-vuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä! Myös satakuntalainen ruokaperinne kulminoituu leipään ja leivonnaisiin. Leipomotoiminta ylläpitää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta, sillä normaalin kasvukauden jälkeen valtaosa leipomoteollisuuden raaka-aineista on peräisin kotimaisilta viljapelloilta.

Elintarvikealan työllistävin alatoimiala on leipomoala. Leipomoteollisuuden pääosan muodostavat pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus. Tämän sektorin tuotteita ovat tuoreet leivät, sämpylät, tuoreet leivonnaiset (pullat, kakut, leivokset ja tortut sekä paistopisteet). Leipomoala työllistää valtakunnallisesti suoraan yli 8000 henkilöä – välillisesti määrä on moninkertainen. Leipomoita on Suomessa noin 700.  Satakunnassa leipomoteollisuudessa työskentelee suoraan reilut 350 ammattilaista ja myös täällä välillisesti määrä on merkittävä. Toimipaikkoja leipomoteollisuudessa maakunnassamme on lähes 50. Työllisyyden kannalta paikallisten leipomoiden säilyminen on tärkeää maakuntatasolla.

Leipomoala on perheyritysvaltaista

Leipomoalalle ovat ominaisia muutamat valtakunnallisesti toimivat teolliset prosessiohjatut leipomot, alueelliset leipomot sekä pienet, paikalliset pienleipomot ja konditoriat. Keskisuurten leipomoiden mittapuulla Satakuntaa ei tohdi missään nimessä väheksyä. Keskisuurille leipomoyrityksille on tyypillistä, että ne toimivat alueellisesti ja paikallisesti, mutta niiden tuotteita on saatavilla myös valtakunnallisesti. Satakuntalaisista leipomoista Porin Leipä ja Ullan Pakari ovat tällä mittapuulla keskisuuria. Päivittäistavarakaupassa lähileipomoiden leipä on yhä kysytympää, sillä kuluttajat arvostavat lähiruokaa ja käsityöläishenkeä. Myös yritysten ja tuotteiden tarinat kiinnostavat. Kuluttajat arvostavat leivässä ja leivonnaisissa tuoreutta. Tämän myötä alan kehityskeskusteluissa esiin on noussut entistä vahvemmin päiväleivonta. Kaiken kaikkiaan uudistuminen ja nykyteknologian käyttö alalla on tällä hetkellä alalla ensisijaista.

Leipomoyritykset ovat perustaneet monia yhteisiä markkinointiyhtiöitä sekä yhteistyöverkostoja, sillä alati kiristynyt kilpailutilanne edellyttää yhteistyön lisäämistä. Yksi tällainen yhteistyöverkosto on Iloiset Leipurit, johon kuuluu seitsemän leipomoa. Verkosto on laaja – yritykset sijaitsevat Espoossa, Tampereen seudulla, Porissa ja Raumalla. Satakunnasta verkostossa mukana ovat Jauhopojat Oy, Ullan Pakari sekä Kontion Konditoria Oy. Iloiset leipurit -verkoston käytännön toimintaan kuuluu vahvasti benchmarking, yritysvierailut sekä alan messumatkat. Verkoston kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa myymälä-kahviloiden kehittäminen sekä raaka-ainekehitystyö.  Alan ammattilaisia kiinnostaa paljon myös erilaiset leipomoteollisuuden kone- ja laite-esittelyt.

Uudistuminen tärkeää

Alan yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän toimintaympäristön tuntemista, kokonaisuuksien hallintaa ja arvoketjuosaamista. Osaamistarpeissa korostuvat asiakasymmärrys sekä tuotekehitys- ja tuotteistusosaaminen. Digitaalisuuden hyödyntäminen lisää asiakasvuorovaikutusta. On odotettavissa, että teknologia valtaa käsityövaltaista alaa tulevaisuudessa. Satakunnassa leipomoalalla vientiä ei ole, joskin keskisuurissa leipomoissa vientipotentiaalia ja -halukkuutta kyllä löytyy. Kotimainen kysyntä on leipomoteollisuuden kivijalka!

 Leipomossa valmistuu monia tuotteita:

• Leivät
• Sämpylät
• Pullapitkot
• Pullat, munkit ja viinerit
• Kakut
• Tortut
• Piirakat
• Leivokset
• Pikkuleivät

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

 

Porin seudun leipomot ja joulun hittituotteet!

20.12.2017

Porissahan on leipomoita. Isoista pieniin ja kaikkea siltä väliltä. Kävimme kuulostelemassa, mitä kaikkea vuoden kiireisimmän sesongin aikana leivotaan.

Porin Leipä & Sarpi, avainasiakaspäällikkö Niko Kärki kertoi, että joulu tuo myös vipinää leipomoon. Ruokaleivistä jouluna suosiotaan tietysti nostavat jouluiset limput, tumma ja vaalea. Toki muukin leipä menee hyvin kaupaksi. Limppujen suosio nousee erityisesti jouluviikolla, kun koteihin varataan leipää joulunpyhiksi. Makeammista eli konditoriatuotteista perinteinen joulutorttu ja puolikuun muotoinen joulutorttu ovat hyvin suosittuja. Jälkimmäisessä on vielä oikein kermavoitaikina eli maun täytyy olla hyvä. Lisäksi kauppoihin menee joulukakkuja, kuten käpykakkuja. Vähän harvinaisempi jouluherkku on possukakku, joita menee tilauksesta aina muutamia.

Mäkilän leipomo, Wili Mäkilä. Joulun menekkituotteisiin kuuluvat joululimppu, saaristolaisleipä ja Cian-siemenleipä, joka uutuutena on kiinnostava. Jouluun ostetaan säilyvää leipää, kuten saaristolaisleipää. Konditoria tuotteista jouluun kuuluu kakut ja tortut. Jouluiset maut löytyvät kakuista, kuten piparimoussekakusta. Uutuutena on ”hybridileivos” pipari-luumutorttu. Samalla haukkauksella syödään torttu ja pipari. 

Ullan Pakari, Riitta Mäensivu. Ullan Pakarissa tehdään samaa valikoimaa vuoden ympäri. Takuuvarmasti myyvät kaurajuntta, Ullan ruis ja pitkälimppu. Pitkälimppu onkin erityinen siitä, että sitä leivotaan vain Porissa.

Penttilän kotileipomo, Anne Granholm. Pieni mutta pippurinen Penttilän kotileipomo valmistaa myymäläänsä ruokaleipiä, kakkoa ja saaristolaisleipää. Päätuotteina leipomosta lähtevät Satakunnan alueen kauppoihin kuivakakkuja ja pikkuleipiä. Joulu on tärkein sesonki. Penttilän kotileipomon Talonpojanleipä on tänä vuonna erityinen Suomi 100 -tuote, jota saa S-ryhmän kaupoista Satakunnassa.

Porissa ja lähialueella on runsaasti muitakin leipomoita, kuten esimerkiksi Pekan Parhaat, Jauhopojat, John’s Bakery ja Annan Marenkileipomo. Kannattaa tutustua!

Anna Kari
ProAgria Länsi-Suomi

Sivut: