Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Hyönteisruoka vaatii vielä paljon tutustuttamistyötä Suomessa, mutta siihen on kiinnostusta

25.06.2019

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Huittislainen kotisirkkakasvattaja Anne Koivuniemi kertoi Porin Puuvilla Areenalla järjestetyssä Hyönteisruoka-tapahtumassa, että ihmiset suhtautuvat hyönteisruokaan vaihtelevasti. Toisilla on ennakkoluuloja, eivätkä he uskalla maistaa.

–Tutustuttaminen on vielä kaikista suurin työmaa Suomessa. Isot tilaisuudet, kuten Okra, ovat hyviä. Pystyy maistattamaan ja väkeä on paljon liikkeellä.

Koivuniemen yrityksen KarFilecin sirkat menevät pääasiassa Griidylle ja Finsectalle. Tapahtumissa ja suoraan tilalta myynti on vähäisempää. Kasvatus vaatii hyväksytyn kasvatustilan, lämpöä, kosteutta ja kasvipohjaista ruokaa.

 

Anne Koivuniemi (oik.) nauttii mieluiten kuivattuja valkosipulilla
maustettuja sirkkoja. Sirkat menevät hänen mukaansa mainiosti myös
esimerkiksi pannarissa.

Sirkkatuotteita alkaa olla myynnissä K-marketeissa, Prismoissa ja Ruohonjuurikaupoissa. Niitä voi ostaa myös suoraan tuottajilta tai verkkokaupoista. Ne ovat todellista lähellä tuotettua superfoodia. Sirkoissa on runsaasti proteiinia, hyviä rasvahappoja, kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia.

Koivuniemi tuumi, että kotisirkat sopivat erityisesti vanhuksille, lapsille ja urheilijoille.

–Vanhukset eivät yleensä jaksa syödä suuria määriä lihaa. Sirkoista tarvittavat proteiinit saa helposti. Lapsille proteiinin saa kätevästi piilotettua esimerkiksi leipään.

Sirkoista voi tehdä mitä tahansa tai syödä sellaisenaan – tuoreena, kuivattuna, pakasteena, jauhettuna, kokonaisena. Niitä voi lisätä ruoan ja leivosten joukkoon.

–Eivät ne jauhelihaksi taivu, mutta sen korvaajaksi kyllä esimerkiksi makaronilaatikkoon. Proteiinia kuivatuissa sirkoissa on paljon enemmän kuin jauhelihassa, Koivuniemi tiesi.

 

 

Sirkkoja voi syödä sellaisenaan tai jauheena.

Bugs and brands — tutkimus- ja kehityshankkeen järjestämässä tapahtumassa maisteltiin erilaisia sirkkatuotteita ja tutustuttiin hyönteisruokaan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehityshankkeessa pyritään edistämään hyönteistalouteen perustuvaa talouskasvua ja työpaikkoja. Tavoitteena on viedä satakuntalaista osaamista ja tuotteita myös ulkomaille.

Tuotteita olivat esittelemässä huittislainen KarFilec, säkyläläinen Cricket Farming Finland, turkulainen Entis, honkajokinen Grasshopper Brothers ja valtakunnallisesti toimiva Griidy. Hyönteisruoka ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sirkkoja. Esimerkiksi mehiläistarhaajat miettivät jo kuhnurintoukkien hyödyntämistä ravintona.

 

Tämän vuoden tammikuussa aloittaneelle Cricket Farming Finlandille Hyönteisruoka-tapahtuma oli opintomatka.

–Kiva päästä mukaan tällaiseen tapahtumaan. Muilta tuottajilta saa lisäinnostusta ja ajatuksia, miten lähteä kehittämään toimintaa, Teija Mäntyharju iloitsi.

 

–Päivä on mennyt mukavasti. Paljon on käynyt porukkaa pyörimässä ja maistelemassa. Tuntuu, että porilaiset ovat hyvinkin ennakkoluulotonta kansaa, Entiksen Jussi Heikkinen hymyili.

Hän kertoi, että ihmisillä on jonkin verran ennakkoluuloja, mutta myös kiinnostusta hyönteisruokailuun. Hänen mukaansa ruokakulttuurin muuttaminen on ennemmin maraton kuin pikajuoksu, mutta sen muuttaminen on tavoitteena.

 

Porilaiset vaikuttivat olevan melko ennakkoluulotonta kansaa ja suurin
osa tuli rohkeasti maistelemaan sirkkoja ja kiersi kaikki pisteet.

Entiksen tuotteista muun muassa Sirkkistä myydään Prismoissa. Valikoiduista Keskon myymälöistä löytyy lisäksi valkosuklaata ja Heikkisen omaa suosikkia – salmiakkisuklaata. Tuotteissa käytetään suomalaisia ja kanadalaisia sirkkoja, jotka ostetaan pieniltä tuottajilta. Entiksellä on myös verkkokauppa.

– Yritys sai alkunsa kouluprojektista. Yrittäjyyskurssilla osallistuimme viiden hengen porukalla Vuoden nuori yrittäjä -kilpailuun, jonka voitimme. Tuolloin sirkat eivät vielä olleet elintarvikkeita, mutta aloimme yrittää kilpailun jälkeen tosissamme, Heikkinen muisteli.

 

Suomen ensimmäisen sirkkavaunun perustaneet sirkkaveljet Niko Kuronen ja Toni Tolonen lupaavat sirkkabluesia sinunkin pöytääsi. Pääproteiinina vaunun annoksissa ovat sirkat. Esimerkiksi sirkkafalafelissa on noin 10 % sirkkaa. Makunsa se saa tuoreista yrteistä. Vaunusta myydään myös muiden tuottajien kotisirkkatuotteita.

Sirkkavaunu lähtee Kansainvälisen Suurmarkkina kiertueen mukana kiertämään Suomea. Kiertue yltää Rovaniemelle asti. Vaunu tullaan näkemään tulevan kesän aikana esimerkiksi Kauhajoen ruokamessuilla ja FHRA Nitro Nationalsissa. Grasshopper Brothersilla on lisäksi ilmainen kotiinkuljetus Honkajoen ja Kankaanpään alueilla.

–Tuotteet ovat sellaisia, että jos uskaltautuu maistamaan, niin tykkää varmasti. Olen Pohjanmaalta kotoisin, joten ei huonoa uskalla edes tarjota. Vielä kun itse kasvattaa, tietää mitä myy, Kuronen vinkkasi.

Veljeksillä on tulevaisuuden haaveissa myös oma verkkokauppa. Idea omasta sirkkafarmista syntyi saunan lauteilla reilu vuosi sitten.

 

Sirkkafalafel on yksi Grasshopper Brothersin sirkkavaunun tuotteista.

Griidyn tuotteita edustava Antti Reen oli erittäin tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt Hyönteisruoka-tapahtumasta.

–Päivä on mennyt todella kivasti. Mahtava paikka olla näytteilleasettajana. Ihmisiä on yllättävän paljon liikkeellä ja vastaanotto Porissa on ennakkoluulottomampaa kuin vuosi sitten, jolloin viimeksi olin täällä, hän kehui.

Sirkat tulevat pieniltä suomalaisilta tiloilta. Griidy opettaa tuottajia kasvattamisessa, ostaa tuotteet, prosessoi ne sekä myy ja markkinoi valmiit tuotteet kuluttajille ja ammattilaisille.

–Tällä hetkellä ringissä on 27 tuottajaa ja kysynnän mukaan edetään. Tilat ovat pieniä ja kun haluaa myydä isosti, mutta ei kasvattaa, niin tuottajia tarvitaan useampia.

 

Griidy lanseerasi joulukuussa kuivattujen makusirkkojen tuotesarjan, joka
on tulossa myyntiin ainakin Porin Citymarkettiin. Niitä on myynnissä
myös verkkokaupassa. Soija-inkivääri on Antti Reen oma suosikki.

Faunatar Pori esitteli tapahtumassa lemmikkien hyönteisruokia, jotka hiljalleen ovat luikertelemassa myös ihmisten ruokavalioon. Toiset ottavat niitä myös lemmikeiksi, sillä kasvattaminen on todella mielenkiintoista.

Esillä oli ruusukuoriaisia, torakoita, papupiilokkaita, sotilaskärpäsiä, kastematoja, jauhomatoja ja sirkkoja. Myyjä osasi kertoa, että esimerkiksi sotilaskärpäsiä kokeillaan teollisena ruokana myös ihmiselle jossakin päin maailmaa.

Olutpannari ja kuusenkerkkäsiirappi

10.06.2019

Alkukesän herkuksi sopii mainiosti olutpannari ja kuusenkerkkäsiirappi.

OLUTPANNARI:

2 munaa
7 dl täysmaitoa
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kauraleseitä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
50 g voita
1 - 2 dl mallasuutetta tai paikallisesta oluesta kokoon keitettyä seosta

Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää maito. Vatkaa joukkoon kuivat aineet ja sulatettu voi. Anna turvota 15 min.

Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa noin 25 min tai kunnes pannari on kypsää.

Vinkki: lisää taikinaan halutessasi 1-2 tl vaniljasokeria tai ripaus kardemummaa.

 

KUUSENKERKKÄSIIRAPPI:

2,5 - 3 l kuusen vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä
0,5 kg sokeria
n. 0,5 l vettä

Huuhtele kerkät. Peitä kylmällä vedellä niin, että ne juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli.

Keitä kerkkiä liuotusvedessä noin kaksi tuntia sekoittaen koko ajan, ettei seos pala pohjaan.

Siivilöis seos.

Lisää sokeri ja keitä seosta vielä toiset kaksi tuntia sekoittaen kattilan pohjaa myöten.

Seos on nyt siirappimaista ja kovettuu vähitellen. Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin.

Vinkki: Kovaa marmelosta saa lisäämällä hyydytysainetta. Valmiin marmelon väri on punaruskea.

Lähituottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 14.9.2019

07.06.2019

Osta tilalta -päivä kannustaa suomalaisia tuottajia järjestämään avoimien päivän tilallaan tai puutarhassaan. Tarkoitus on tavoittaa uusia ja vanhoja asiakkaita sekä markkinoida omaa tilaa ja tuotteita. Samalla järjestettävä Makumatka Maalle -teemapäivä kutsuu kävijät tutustumaan maaseudun matkailuyritysten tarinoihin.

Vuosittain tapahtumaan osallistuu yli 200 ruoan tuottajaa ja tiloilla vierailee tuhansia kiinnostuneita kuluttajia. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni maaseudun yritys lähtisi mukaan avoimien ovien päivään. Kävijät haluavat tukea paikallista yrittäjää, kuulla tuotetarinoita ja tuntea ruuan alkuperän.

Miten mukaan?

Ruoan ja muiden maaseudun tuotteiden tuottajat, kotipuutarhurit, maaseudun matkailuyritykset ja esimerkiksi kalastajat voivat ilmoittautua mukaan ostatilalta.fi -sivustolla. Tapahtumasivustolta kävijät löytävät helposti kaikki mukaan ilmoittautuneet tilat. Ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja jatkuu tapahtumapäivään 14.9.2019 saakka. Mitä aiemmin päättää osallistua, sitä laajemmin ehtii markkinoida ja valmistautua tapahtumaan. Ensimmäisinä ilmoittautuneita tiloja nostetaan myös Osta tilalta! –Facebook ja Instagram-sivuilla tapahtuman markkinoimiseksi valtakunnallisesti. Sivustolta löytyy monipuolisesti vinkkejä tapahtuman järjestämiseen. ”Osta tilalta! -päivän tuottajat” -Facebook-ryhmässä voi myös vaihtaa ideoita ja ajatuksia muiden tuottajien kanssa.

Kaikki ruoan tuottajat ympäri Suomea voivat järjestää Osta tilalta -tapahtuman tiloillaan. Suosittuja käyntikohteita ovat olleet myös ne, joissa lähinaapuruston tuottajat ovat järjestäneet yhdessä tapahtuman ja keskittäneet markkinointityön. Kotipuutarhuritkin voivat myydä esimerkiksi omia omenoita tai kalastajat saalistaan pihapiireissään. Tapahtumaan voi ilmoittautua, vaikkei yleensä myisikään tuotteita suoraan kuluttajille.

Lisätietoja: Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa

Tuuli Pirttikoski, tuuli.pirttikoski@satafood.net, +358 40 183 9995

 

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ruokasektorin koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Toukokuun uutiskirje 5/2019

05.06.2019

Tästä voit lukea toukokuun uutiskirjeemme 5/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Kauttuan Ruukinpuiston taidelauantaille ruokatoimijaksi

29.05.2019

Haluaisitko osallistua Kauttuan Ruukinpuistossa järjestettävään Taidelauantaihin 6.7.2019 klo 11-14, ideoimalla ja toteuttamalla "Taidemenun" tapahtuman kävijöille?

Tapahtuman teemana on ilmastonmuutos, luonto ja ympärsitö. Hienoa olisi, jos ideoisit menun teemaan liittyen. Mahdollisimman paljon tuoreita, kotimaisia lähiruoka-aineita menun pohjana käyttäen. Tapahtumaan sopii rento street food-meininki. Menun tulisi olla yksinkertainen, helposti tarjoiltava syötävä. Annoksen hinta olisi noin 10-20 euroa.

Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa alueen heinäkuun taiteilijoiden esittelyä, luovuuspolku ja taide pop-up. Tapahtuman järjestää Galleriapuoti Aistinjyvä yhdessä taiteilijoiden, sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Mikäli kiinnostuit, otathan pikaisesti yhteyttä ja kysele lisätietoja!

Tiedustelut: aistiunelmaa@gmail.com tai 045 238 3121, Kirsi Järvinen

Lounais-Suomalaista ruokaturvallisuusosaamista Vietnamiin

29.05.2019

Pyhäjärvi-instituutti ja Turun yliopisto (Brahea ja FFF) ovat kuluneiden kahden vuoden aikana esitelleet ruokaturvallisuusosaamistamme vietnamilaisille toimijoille heidän toiveestaan. PJI on esitellyt sitä jo vuonna 2016 sekä viranomaisille, että kaupan ja jalostuksen toimijoille. Yhteistyön valmisteluun haettiin ja saatiin ulkoasiainministeriön Finnpartnership -liikekumppanuusohjelmasta. Keväällä 2018 kävimme esittelemässä suomalaista ruokaturvallisuusjärjestelmää paikallisille ruokaturvallisuusvirastoille ja ministeriöille sekä Hanoissa että Ho Chi Minhissä (ent. Saigon) ja näiden pohjalta löydettiin paikallinen toimija, jonka kanssa kävimme neuvottelemassa liiketoimintayhteistyöstä Saigonissa huhtikuussa 2019. Syksyn 2019 aikana tullaan sopimaan jatkotoimista ja niiden yksityiskohdista sekä eri sisältökokonaisuuksista.

Fastfoodia kadunvarressa.

Miksi Vietnam?

Vietnam on yksi Aasian nopeimmin kasvavista talouksista. Pinta-alaltaan maa on suunnilleen Suomen kokoinen, mutta siellä asuu yli 95 miljoonaa asukasta. Vietnam on hyvin maatalousvaltainen maa ja yli 80% valtion maa-alasta on maatalouskäytössä. Tärkein viljelykasvi on riisi, mutta myös bataattia ja kassavaa on perinteisesti viljelty paljon. Tilakoot ovat hyvin pieniä, erityisesti riisiviljelmät ovat yleensä noin yhden hehtaarin kokoisia. Tuotantoeläimistä yleisin on sika ja pienimmillään kasvatusmäärä kerrallaan on kaksi possua (toinen viedään skootterilla myyntiin, ja toinen syödään itse). Lisäksi maassa tuotetaan paljon siipikarjaa ja nautoja (vesipuhveleita). Eteläisessä Vietnamissa on suuria kalojen ja äyriäisten kasvatuslaitoksia ja näitä myös viedään paljon ulkomaille. Ulkomailla opiskelleet nuoret ovat viime vuosina perustaneet uusia hedelmätiloja ja useimmat niistä pyrkivät myös siirtämään tuotantonsa luomuksi. Voimakas talouskasvu ja paikallisessa mittakaavassa paremmat palkat teollisuudessa ovat synnyttäneet nuorten voimakasta muuttoa kaupunkeihin. Tämä tuo samalla suuria haasteita perinteiselle maataloudelle, jossa kaikki työ tehdään pääosin käsin eikä vesipuhvelia ole vielä voitu korvata traktorilla.

Toisaalta palkkatason kasvu luo uusia tarpeita jalostetuimmille elintarvikkeille. Tämä yhdistettynä koulutustason kasvuun ja tietoisuuteen ruoan laatu- ja ravitsemustekijöistä tuo uusia haasteita paikallisille elintarvikeketjuille. Vietnamilaisessa kulttuurissa lapset ja heidän hyvinvointinsa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien maksimointi nostetaan kaiken muun edelle. Kaupunkien parempituloiset nuoret vanhemmat haluavat lapsilleen turvallisempia ja terveellisempiä tuotteita.

Pho-keittoa katukeittiöstä.

Suurimmat haasteet

Ehkä suurin haaste tällä hetkellä löytyy alkutuotannosta. Perinteinen tapa viljellä ruokaa perheelle ja/tai kyläyhteisölle on muutoksessa. Satoa, ja myytävää lopputuotetta, pitää saada lisää. Ja kun valvontaketju ei pysy perässä, halpojen kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön määrä ilman käytön oikeaa osaamista ja valvontaa kasvaa hallitsemattomasti. Vuonna 2017 kasvinsuojeluaineiden tuonti Vietnamiin kasvoi vuoteen 2016 verrattuna yli 36%. On arvioitu, että käyttö tulee keskimäärin kasvamaan lähes 7% vuosivauhtia. Toinen suuri haaste on koko elintarvikeketjun muutos. Suuressa osassa maata ruokaraaka-aineet ostetaan päivittäin, juuri ennen käyttöä. Eli kylmäketjulle ja kotona olevalle jääkaapille ei ole ollut tarvetta. Tuotannon tehostuminen, valmistusmäärien ja varastointitarpeen kasvu yhdistettynä kaupungistumiskehitykseen tulee tuomaan ruokaturvallisuudelle uusia haasteita. Myös kuluttajavalistuksen merkitys tulee kasvamaan. Koko ruokaketjun ja sen valvonnan läpinäkyvyys osana maan muuttuvia olosuhteita tulee olemaan keskeinen haaste, ja samalla mahdollisuus, lähitulevaisuudessa.

Marko Jori

Sivut: