Pelaa oppipeliä

LIDL – Paikallisen ruoan portti maailmallekin?

24.01.2018

Lidl on kansainvälinen päivittäistavaraketju, jolla on myymälöitä jo 28 maassa. Suomessa ensimmäiset myymälät avattiin vuonna 2002. Samana vuonna avattiin myös ensimmäiset myymälät Satakuntaan, Porin Herralahteen sekä Raumalle. Satakunnassa on tällä hetkellä kahdeksan Lidl-myymälä. Kaksi Porissa (Herralahti ja Musa), sekä yhdet myymälät Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Raumalla ja Ulvilassa. Vuoden 2017 lopussa Satakunnassa työskentelee noin 150 lidliläistä.

”Lidl-myymälöihin toimitetaan satakuntalaisilta tuotantolaitoksilta runsaasti suosittuja ja monen asiakkaan vakio-ostoskoriin kuuluvia elintarvikkeita, kuten tuorelihaa, leikkeleitä, maitotuotteita, kananmunia, leipää ja leivoksia. Suurin osa tuotteista kuuluu vakiovalikoimaamme, eli tuotteita toimitetaan vuoden jokaisena päivänä Lidl-myymälöihin ympäri Suomen, Sodankylästä Hankoon”, kertoo Katja Kuikka Lidlin viestinnästä. ”Esimerkiksi tällä hetkellä Pohjolan Meijeri -merkillä myytävä rasvaton piimä, rasvaton laktoositon maitojuoma ja kuohukerma ovat peräisin porilaiselta Osuuskunta Satamaidolta. Lisäksi Satakunnassa valmistetaan joitakin sesonkituotteita, kuten Deluxe Runebergin torttuja ja blinejä”, Katja jatkaa.

Lidlin kokemusten mukaan kuluttajat ovat tällä hetkellä hyvin tietoisia ruoan terveysvaikutuksista. Tämä näkyy muun muassa erilaisina erikoisruokavaliona. Samoin ruokaketjun läpinäkyvyys ja eläinten hyvinvointi ovat kasvavia teemoja ruokakaupassa. Katja Kuikan mukaan Satakunnassa tuotetaankin jo nyt tälle markkinalle sopivia tuotteita, kuten laktoosittomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, ulkokanan kananmunia ja runsaskuituisia leipätuotteita.

Lidl ostaa tuotteita pääsääntöisesti kaikkiin Suomen yli 170 myymälään ja he hakevat jatkuvasti tavarantoimittajikseen suomalaisia toimijoita, jotka pystyvät tarjoamaan hyviä ja laadukkaita tuotteita.Yhteistyökumppanit valitaan ensisijaisesti laadun perusteella. Valmistajan täytyy pystyä valmistamaan Lidlin laatustandardit täyttäviä tuotteita. Tämän jälkeen huomioidaan tavarantoimittajan kyky taata tarvittava volyymi”, Katja Kuikka painottaa. ”Tosin pienemmälläkin tuotantomäärällä tuote voidaan ottaa myyntiin esimerkiksi erätuotteena”, Katja täsmentää.

Kansainvälisenä kauppaketjuna Lidlillä on mahdollisuus esitellä omia, kotimaisten tavarantoimittajien tuotteita ulkomaisille kollegoilleen. He päättävät sitten omilla tahoillaan, onko tuotteella mahdollisuutta menestyä kyseisen maan markkinoilla. ”Suomalaisilla tuotteilla on jo useita onnistumistarinoita: esimerkiksi vuonna 2016 20 suomalaisen tavarantoimittajan tuotteita on myyty 23 Euroopan maassa”, Katja kertoo.

Vuonna 2017 Lidl järjesti 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Viedään Suomi-ruoka maailmalle -kilpailun kotimaisille elintarvikealan toimijoille. Kilpailuun ilmoittautui lähes 100 suomalaista tavarantoimittajaa, joiden joukosta asiantuntijaraati valitsi 11 finalistia. Finalistit esittäytyivät Finlandia-talossa pidetyillä vientimessuilla ja raati valitsi voittajaksi Helsingin Myllyn kauratuorepuuron. Lisätietoa finalisteista ja voittajasta löytyy tästä tiedotteesta.

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Satakunnan Osuuskauppa – 100 vuotta ruokakauppaa

24.01.2018

Satakunnan Osuuskauppa lyhyesti

Satakunnan Osuuskauppa on yksi Suomen 20 itsenäisestä alueosuuskaupasta. Koko valtakunnallisen S-ryhmän muodostavat alueosuuskaupat sekä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat. Satakunnan Osuuskaupalla oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 68 819 asiakasomistajaa.

Satakunnan Osuuskaupan ensimmäinen myymälä avattiin vuonna 1917 Poriin ja osuuskauppa juhlikin viime vuonna satavuotista juhlavuottaan. Tällä hetkellä Satakunnan Osuuskaupalla toimii alueella yhteensä 24 elintarvikekaupan myymälää.

Satakunnan Osuuskaupan työllistävä vaikutus alueella on merkittävä. Satakunnan Osuuskaupan toimialajohtajan Jussi Kaartisen mukaan koko Satakunnan Osuuskauppa työllistää täällä 1250 henkeä, ja kesäaikaan luku vielä hieman suurenee. Satakunnan Osuuskauppa onkin suurin yksityinen työnantaja maakunnassa.

Satakunta on ruokakeidas

Työllistävän vaikutuksen lisäksi myös lähiruoalla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus maakunnassa. Kaartisen mukaan Satakunnan Osuuskaupan elintarvikekauppojen lähiruoan myynti oli viime vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. ”Luku kasvoi aikaisempaan verrattuna seitsemällä prosentilla”, Kaartinen kertoo.

Kaartinen uskookin lähiruoan sekä kotimaisen ruoan arvostuksen yhä nousevan lähitulevaisuudessa. ”Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta ja turvallisuutta, missä lähiruoalla ja kotimaisella ruoalla on tärkeä asema”, Kaartinen täsmentää.

Kaartinen näkee maakunnan omilla tuotteilla olevan potentiaalia niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. ”Maakunnan elintarviketuotteilla on Satakunnan Osuuskaupan kauppojen valikoimassa jo tällä hetkellä vahva rooli. Satakunta on ruokakeidas, ja sitä pitää mahdollisimman hyvin hyödyntää”, Kaartinen taustoittaa. ”Haluamme korostaa satakuntalaisen lähiruoan ilosanomaa ja kun vain pysymme kilpailussa mukana, on maakunnan tuotteilla potentiaalia myös valtakunnallisesti. Ja onhan osalla maakunnan tuotteista jo valtakunnallisesti merkittävä asema”, Kaartinen tarkentaa.

Alueen tuottajilla on mahdollisuus tarjota tuotteitaan Satakunnan Osuuskaupan yksittäisille elintarvikekaupoille, joten toimitusvarmuutta ei tarvitse olla kaikkiin alueen kauppoihin. ”Esimerkiksi pienimmät Satakunnan vihannesviljelijät toimittavat meillä tuotteitaan suoraan yksittäisille kaupoille”, Kaartinen kertoo. 

Heidi Tattinen
Pyhäjärvi-instituutti

Laskiaisen perinne: Satakuntalainen hernekeitto

24.01.2018

Helmikuun ja etenkin laskiaisen herkkuihin on perinteisesti lukeutunut hernekeitto. Satakuntalaiseen tapaan hernekeitto valmistetaan paikallisista raaka-aineista. Eurassa sijaitsevan Haapamäen tilan hernekeittoreseptin lihan voi valita oman maun mukaan tai halutessaan tehdä keiton myös täysin kasvisversiona.

Hernekeiton ohje
Tarja Ala-Hakula, Haapamäen tila, Eura

  • 2l vettä
  • 500g satakuntalaisia kuivattuja herneitä
  • 100g pekonikuutioita
  • 150g possunsuikaleita
  • suolaa
  1. Laita herneet likoamaan illalla runsaaseen veteen. Anna liota yön yli.
  2. Huuhtele herneet lävikön läpi. Mittaa kattilaan vesi, lihat ja herneet. Anna kiehua runsas puoli tuntia.
  3. Lisää lopuksi suola. 

Lihana voi käyttää jauhelihaa, peuranlihaa, potkaa, savukinkkua tai muuta lihaa. Voit myös tehdä kasviskeiton ja laittaa joukkoon porkkanaa, sipulia, valkosipulia. Keittoaika riippuu paljon siitä, minkälaisen keiton haluaa. Pitkään haudutettaessa herneet soseutuvat ja keitto muuttuu soseeksi.

Hernekeiton maku ja kypsyminen johtuvat herneen laadusta ja lajikkeesta.

Villilän Kartanoon uusi yrittjäjä

23.01.2018

Nakkilassa sijaitseva Villilän Kartano sai uuden emännän Sani Aartelan tammikuussa. Kartano ja Kulttuurikeskus tarjoavat muun muassa teatteria, musiikkia ja elokuvaa. 

Kartanolta löytyy ihanteelliset puitteet monenlaisille juhlille. Kartanon laaja piha-alue ja monipuolinen ohjelmapalvelutarjonta takaavat onnistuneet tapahtumat myös yrityksille. 

Kartano hakee yhteistyökumppaneita ja vierailukohteita sekä aktiviteetteja myös ympäri Satakuntaa. Aartelan mukaan kartanon kokki perustaa ruokafilosofiansa kotimaisuuteen, ja lähituottajien palveluita halutaan hyödyntää tulevaisuudessa etenevissä määrin. 

Villilän Kartanosta ja Kulttuurikeskuksesta on tulossa myös päivävierailukohde, ja kartanon halutaan tulevan tutuksi myös nakkilalaisille! 

Yhteystiedot villilankartano@gmail.com, p. 050 3207088, Kati

SIKSES PARASTA VUOSI 2017!

20.12.2017

Vuosi 2017 on ollut satakuntalaisen ruokaketjun juhlaa. Me Sikses parasta -työryhmän jäsenet olemme siitä onnellisessa asemassa, että voimme tehdä työtä yhdessä ammattitaitoisten, suurella kunnioituksella omiin laatutuotteisiinsa suhtautuvien ruokaketjun eri toimijoiden kanssa. Monissa vuoden tapahtumissa, erityisesti Suomi100 – ja Syödään yhdessä -teemojen alla, on ollut mukana laaja joukko toimijoita, alkutuottajia ja yrittäjiä. Siitä suuri kiitos kaikille!

Tapahtumissa olemme olleet vuoden aikana eri puolilla Satakuntaa. Erityisenä teemana tapahtumissa meillä oli satakuntalaisen ruokaketjun tunnettuuden lisäämisen lisäksi Mikä on mielestäsi Sikses parasta? -äänestys, jossa yhdeksässä eri kategoriassa pystyi jokainen antamaan äänensä. Kesän tapahtumat avasivat Panelian iltatori juhannusviikolla ja sen jälkeen olimme mukana muun muassa SuomiAreenalla yhteistyössä MTK Satakunnan kanssa, Herkkusuiden iltatorilla ja 100 syytä lähiruoalle -tapahtumassa Porissa. Elokuussa syötiin yhdessä elokuvaa katsellen Raumalla, Huittisissa tavattiin ja syötiin yhdessä puistossa ja lauantaina 26.8. olimme samanaikaisesti kolmessa eri Syödään yhdessä -tapahtumassa Porissa, Merikarvialla ja Kankaanpäässä. Lähiruokatietoutta on myös levitetty maakunnan eri oppilaitoksissa tuleville ruoka-alan ammattilaisille.

Syksyn isoimmat tapahtumat olivat Makujen Satakunta eduskunnassa ja Sikses parasta Gaala. Satakuntalainen ruoka hurmasi kansanedustajat syyskuussa. Yhteistyössä tapahtuman ideoijan kansanedustaja Jari Myllykosken ja Satakuntaliiton kanssa Satakunnan monipuolinen ruokaketju esittäytyi ensin päivällä eduskunnan lähetystöjen tilassa tuote-esittelyin sekä maistatuksin ja illalla eduskunnan Nahkiaisillallisella. Palaute molempien tapahtumien osallistujilta oli pelkästään huikean positiivista – kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että Satakunta on Suomen monipuolisin ruokamaakunta! Kiitokset vielä kaikille yrittäjille ja tuottajille, jotka olitte mukana tapahtuman toteuttamisessa.

Sikses parasta Gaalassa juhlavieraat pääsivät nauttimaan hyvästä satakuntalaisesta ruoasta hyvässä seurassa. Juhlapuhujina olivat maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen. Gaalassa myös julkistettiin uusi, Satakunnan ruokaketjua esittelevä video, jota kuvattiin kesällä eri puolilla Satakuntaa. Gaalassa myös palkittiin äänestyksen voittajat.

Vuoden 2018 toimet ovat nyt suunnitteilla. Me kerromme niistä tulevissa uutiskirjeissämme ja me tietysti otamme mielellämme vastaan teiltä toimijoilta uusia ideoita siitä, miten voimme entistä paremmin tehdä tunnetuksi satakuntalaisia huipputuotteita ja -osaamisia sekä toisaalta tuoda uusinta tietoa toimijoiden käyttöön. Olkaa rohkeasti yhteydessä meihin!

 Joulu on ilon ja hyvän ruoan juhlaa. Satakuntalainen juhlava joulupöytä on mahdollista kattaa maakunnan omilla herkuilla, niin lihoilla, kaloilla, juureksilla, kasviksilla, marjoilla, juomilla kuin leivillä. Jokaisella on omat suosikkinsa ja kuten huomaatte Sikses -työryhmän esiin nostamista, omista joulupöydän ehdottomista suosikeista, niin makuasioista ei kannata kiistellä:

Lopuksi haluaisin toivottaa kaikkien Sikses parasta -toimijoiden ja työryhmän puolesta Hyvää Joulua ja menestyksekästä Uutta vuotta 2018!

 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Jouluherkkuja Prassen konditoriasta

20.12.2017

Prassen konditorian ovesta sisään astuttaessa sieraimiin leijailee jouluisten herkkujen tuoksu. Vuoden kiireisimpänä aikana, joulun alla leipomossa käy kova vilinä. Raumalainen konditoria on perustettu vuoden 2005 lopulla – juuri ennen joulusesonkia, kertoo yrittäjä Johanna Uusitalo. Myöhemmin Prassen konditoria on avannut myös oman kahvilansa Vanhan Rauman ytimeen.

Muutamia pikkusuolaisia lukuun ottamatta Prassen konditoria keskittyy pääasiassa makeisiin kakkuihin ja leivoksiin. Leipää ei siis juurikaan valmisteta. Johanna Uusitalo painottaa aitojen makujen tärkeyttä: hyvän maun takaamiseksi muun muassa suklaiden on oltava aitoja, ja hyydykkeet on tehtävä aidoista marjoista ja hedelmistä.  Suurin osa työstä tehdään siis itse käsin.

Konditoriatuotteita voi ostaa Raumalta Prassen omasta kahvilasta ja konditorian myymälästä. Nettisivujen kautta pääsee verkkokauppaan, josta herkkuja voi tilata Raumalle, Poriin tai Turkuun. Tuotteita on Rauman lisäksi myynnissä Porin, Turun ja Tampereen muutamissa kahviloissa, Porin ja Tampereen Sokos Herkuissa sekä Turun ja Tampereen Stockmann Herkuissa.

Jouluisin suosituimpia tuotteita ovat muun muassa perinteiset käpy- ja halkokakut. Lisäksi konditorian myymälässä on myynnissä muun muassa erilaisia joulupipareita ja muita perinteisiä jouluherkkuja. 
 - Näiden lisäksi joka vuosi pyritään keksimään jotain uutta, Johanna Uusitalo kertoo. Tämän joulun uutuusherkkuja ovat kinuskinen karpalokakku, omenainen glögikakku sekä puolukkakakku.

Aino Kahala
Harjoittelija
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: