Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Rohkeasti yrittäjäksi: ”Tärkeintä on innostus omaan alaan”

18.03.2020

Piia ja Mikko Härkälä pyörittävät Tuiskulassa Härkälän puutarhaa, jossa viljellään kasvihuoneessa ympäri vuoden todellista lähiruokaa. Puutarhassa kasvaa lasin alla tomaattia, kurkkua, erilaisia salaatteja ja joitakin yrttejä. Piia Härkälä kertoo puutarhan asiakkaita olevan vähittäiskaupat ja sitä kautta kuluttajat 60 kilometrin säteellä.

Härkälä toteaa työskennelleensä viimeiset kahdeksan vuotta täyspäiväisesti tarhalla. Sinä aikana puutarha on päässyt esimerkiksi eduskuntaan muiden lähialueen tuottajien kanssa maistattamaan omia tuotteitaan. Härkälä muistelee sen olleen yksi merkittävimmistä kokemuksista uralla. Kokonaisuudessaan hän kokee yritystoiminnassa mukana olemisen palkitsevaksi:

”Yrittäjänä on tavallaan oman itsensä herra. Vaikka välillä on todella pitkiä päiviä ja työ ajoittain stressaavaa, pystyy vaikuttamaan omiin työpäiviinsä ja joustamaan tarvittaessa. Työtä jaksaa kuitenkin tehdä ylpeydellä, kun tietää jakavansa hyvää vointia tuoreita kasviksia viljelemällä. Suuri merkitys on myös hyvillä ja joustavilla työntekijöillä.”

Arvot säilyneet alusta asti

Mikon vanhemmat aloittivat Härkälän puutarhan toiminnan 35 vuotta sitten. Piia Härkälä kokee isoksi onnistumiseksi, että he ovat pystyneet säilyttämään vuosien varrella rakentuneen brändin ja kehittämään sitä. Pysyen ajan hermolla nykyaikaisena yrityksenä.

Härkälä kertoo heidän tuotteidensa erottuvan erityisesti tuoreudella ja puhtaudella:

”Etenkin tuoreus on toiminnassamme isossa roolissa. Parhaimmassa tapauksessa tuotteemme on tunnin jälkeen keräämisestä asiakkaan korissa. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta vihannesten mausta.”

Kuten muillakin aloilla, myös puutarhat laajentuvat ja uudistuvat jatkuvasti. Muutoksia tehdessä on otettava huomioon myös muuttuva ilmasto. Vaikka kilpailu alalla on koventunut ja työ sekä materiaalit kallistuneet, toteaa Härkälä kauppojen pitäneen heidän tuotteensa vankasti valikoimissaan.

Rohkeasti ja innolla omaa uraa luomaan

Härkälä kertoo, että alalla on osattava hahmottaa kokonaisuuksia. On oltava vastuullinen ja huomioitava vaikutukset ympäristöön. Kuten missä tahansa yritystoiminnassa, tarvitaan myös vähän rohkeutta. Härkälä kannustaakin kaikkia lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä, jos se tuntuu omalta:

”Haasteita tulee varmasti eteen, eikä valtio ole tehnyt yrittäjyyttä kovin helpoksi esimerkiksi verotuksella. Suosittelen kuitenkin nuorisoa rohkeasti aloittamaan esimerkiksi kevytyrittäjyydestä, jonka aikana voi turvallisemmin oppia ja kehittyä. Tärkeintä on innostus omaa alaa kohtaan.”

Härkälän puutarhalle on tänäkin vuonna tullut paljon kesätyöhakemuksia. Piia Härkälä toteaa, että varsinkin loppukesään tarvitaan muutama käsipari lisää. Hän kertoo työnkuvan sisältävän tuotteiden pakkaamista, sadon korjausta ja hoitotöitä.

Härkälä kannustaakin hakemaan puutarhalle mukavaan porukkaan kesätöihin ja toteaa naurahtaen:

”Aina on lämmin, eikä ainakaan vilua tarvitse kärsiä!”

Kaisa Uusi-Kraapo


Yrittäjät esiin!

11.03.2020

Satakunnan ruokaketju on Suomen monipuolisin. Korkea osaaminen yhdistettynä parhaisiin makuihin on saanut koko Suomen syömään Satakunnasta. Arvoketju raaka-aineen tuottamisesta ja jalostamisesta aina kuluttajalle saakka vaatii erilaisia, ja erikokoisia yrityksiä. Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot, jonka vision ja työn ansiosta meillä on ruokaa aina tarjolla.

Nostamme esiin yrittäjiä, jotka vievät ruokaketjuamme eteenpäin! Tutustu yrityksiin - lisää esittelyjä luvassa tänä vuonna!

Ammattikalastajat Isokylän nuotta ja Uusi nuotta

 

Satamaito ja Seppälän tila


 

Sikapitäjän makkara ja kalja

 

Hyvää Suomesta -merkki kertoo luotettavasti ruoan alkuperän

26.02.2020

 MAHVA - Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi -hankkeen webinaarissa perehdyttiin Hyvää Suomesta -merkkiin ja kotimaisen ruoan käyttöön julkisissa hankinnoissa.

 Tuttu tuotemerkki tai valmistajan nimi eivät välttämättä kerro koko totuutta ruoan alkuperästä. Hyvää Suomesta -merkki on käytössä noin 330 eri elintarvikevalmistajalla - yhteensä noin 12 000 eri tuotteessa. Merkki on vapaaehtoinen ja tuotekohtainen. Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75-100 % on suomalaista. Tällä hetkellä Hyvää Suomesta -kotimaisuusaste on jopa 95 %!

 Suomalaisuus määritellään ruokaketjussa eri tavoin. Eri alkuperämerkeillä ruokapakkauksissa on omat kriteerinsä, vaikka päällepäin ne näyttävät viestivän samaa asiaa. Alkuperämerkit sisältävät tietyt kriteerit raaka-aineen, kotimaisuuden ja valvonnan näkökulmista. Alkuperää säädellään aina myös lainsäädännöllä.

Kallein ruoka on syömättä jäänyt ruoka

Julkisissa hankinnoissa ruokalistasuunnittelu on kaiken perusta. Elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen avuksi on tehty erilaisia ohjeita, jotka sisältävät vähimmäisvaatimuksia ja kriteereitä. Kotimaisuus ei ole hankintakriteeri, mutta sen voi sisällyttää hankintaan rohkeasti ja luovasti. Nykyisin kaikista tuoteryhmistä löytyy Hyvää Suomesta -tuotteita.

Tutustu eri oppaisiin ja ota ne avuksi julkishankintatyössä!

Lähis-opas - Ekocentria: Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille – perusteluja ja ohjeita hankintoihin

Elintarvikkeiden hankintaopas

Vinkkejä lähi- ja luomuruoan hankintaan

Motiva: Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi

 

 

 

 

 

Yrttituotantoa kehitetään

26.02.2020

Kotimaisten yrttikasvien tuotanto on lisääntynyt, mikäli tarkastellaan Ruokaviraston tilastoja viljelykasveista, joiden tuottamiseen on haettu EU-tukea. Eräiden yrttikasvien, kuten kuminan ja tillin, pinta-aloissa on viime vuosina tapahtunut vain pieniä muutoksia, mutta monen muun avomaayrtin viljelypinta-ala on puolestaan laskenut vuosien 2015-2018 aikana. Vuoden 2019 tilastoista kuitenkin käy ilmi, että vuoteen 2018 verrattuna viljelyala on tuplaantunut! Tilasto ei kerro, mitä yrttejä pinta-alatieto tarkalleen sisältää, vaan siihen on niputettu joukko alle viisivuotisia yrttikasveja. Vuonna 2019 näitä yrttejä viljeltiin Ruokaviraston mukaan noin 39:lla hehtaarilla ja vuonna 2018 noin 14:sta hehtaarilla.

Satakunnassakin yrttituotanto on ottanut tuntuvia kehitysaskelia ja kaupallisesti hyödynnettävien yrttien lajikirjo on viime vuosina kasvanut mukavasti. Esimerkiksi siankärsämöä, nokkosta ja kehäkukkaa on alettu viljellä useamman aarin kokoisilla aloilla. ”Yrttimittakaavassa” tälläiset pinta-alat ovat jo hieno saavutus. Myös luonnonyrttien kaupallinen keruu on kasvanut ja monipuolistunut. Merkittävä asia ulkomaan viennin kannalta on ollut saada Satakuntaan lisää luomusertifioituja keruualueita.

Alkanutta kehityskulkua tukee mm. vuoden alussa startannut Yrttituotannon kehittäminen Satakunnassa -koulutushanke, jonka esittelytilaisuus järjestettiin Pyhäjärvi-instituutissa Kauttualla 13.2.2020. Tilaisuudessa keskusteltiin yrttituotannon nykytoimintaympäristöstä ja pohdittiin miten satakuntalaisten yrttien viljelyä ja jalostusta voidaan kehittää edelleen. Tulevien kolmen vuoden aikana tullaan järjestämään koulutuksia mm. yrttiviljelyn kannattavuuteen ja yrttien jalostukseen liittyen. Yhtenä huomion kohteena on myös yrttiketjun laadunhallinta. Ensimmäiset koulutuspäivät järjestetään keväällä 2020.

Johanna Pihalla

Pyhäjärvi-instituutti

 

Lähiruoka kuuluu satakuntalaisten ammattikeittiöiden jokapäiväiseen käyttöön

24.02.2020

Vastikään julkaistusta Lähiruoka puheissa ja teoissa – julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä -raportista ilmenee, että parhaiten lähiruoan osuutta ovat pystyneet kasvattamaan Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta. Lähiruoalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa omassa maakunnassa tuotettua ruokaa.

Satakunnasta saatiin kyselyyn seitsemän vastausta. Vuonna 2013 vastaavaan kyselyyn saatiin kuusi vastausta. Kyselyihin vastanneiden yhteenlaskettujen elintarvikehankintojen arvot ovat hyvin samaa kokoluokkaa, joten kyselyiden tulokset ovat näiltä osin vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2013 kyselyn perusteella oman maakunnan osuus Satakunnan elintarvikehankinnoista oli noin 28 prosenttia, mikä on nyt uuden kyselyn perusteella lähes 47 prosenttia. Vertailu osoittaa myös kotimaisuusasteen kasvua.

Kolmannes satakuntalaisista vastaajista arvioi, että heidän lähiruokaostonsa ovat lisääntyneet viiden viime vuoden aikana. Tätä selitettiin tarjonnan lisääntymisellä ja yleisellä tahtotilalla lähiruoan määrien kasvattamiseen. Puolet kuitenkin vastasi, että lähiruokaostot ovat pysyneet samoina, sillä tarjonta oli pysynyt samankaltaisena tai hankinnat tehtiin hankintarenkaasta käsin, eikä niihin voinut omasta yksiköstä vaikuttaa.

Eniten lähiruokahankintoja tehdään Satakunnan vastaajien mukaan maitotaloustuotteiden ja leipomotuotteiden osalta. Kalan ja maitotuotteiden osalta oman maakunnan osuus on noussut aiemman kyselyn tilanteesta. Myös peruna mainittiin molemmissa kyselyissä. Merkittävimmiksi ominaisuuksiksi elintarvikehankinnoissa nousivat Satakunnassa ruoan alkuperän helppo jäljitettävyys, elintarviketurvallisuus ja sen hyvä maku. Lähes yhtä tärkeitä olivat budjettiraamit sekä tavarantoimittajan logistiikan toimivuus.

Suurimmiksi esteiksi lähiruokahankinnoille nähtiin Satakunnassa tuotteiden epätasainen tarjonta eri vuodenaikoina, yritysten kehittymättömät tilausjärjestelmät ja epävarmuus tuottajien tavarantoimituskyvystä. Lisäksi pakkausten katsottiin olevan usein huonosti soveltuvia suurkeittiöiden tarpeisiin. Lähituotteiden laatu kuitenkin nähtiin kohtalaisena, mutta yrityksillä ei koettu olevan kovin paljoa yhteistyöhalua kehittää uusia tuotteita suurkeittiöiden kanssa.

Tulevaisuuden trendinä nähtiin, että elintarvikeostoihin vaikuttavat hiilijalanjäljen merkityksen nouseminen, väestörakenteen muutos ja elintarvikkeiden hintakehitys. Suurin osa vastaajista katsoi, että lähiruokahankintoja tulisi lisätä julkiskeittiösektorilla tulevaisuudessa. Ennusteet oman maakunnan ostojen osuudesta eivät kuitenkaan olleet kasvusuuntaisia nykytilanteeseen nähden vaan päinvastoin laskusuuntaisia – tosin tähän ennusteeseen saattaa vaikuttaa, että kaikki eivät osanneet antaa tulevaisuuskysymykseen arviota.



Halu tarjota lähiruokaa on koettu kunnissa ensisijaisen tärkeäksi tekijäksi lähiruokatuotteiden saamisessa valikoimaan. Keinot lähiruoan käytön edistämiseksi koskevat koko ruokaketjua. Myös poliittinen tahtotila on löydyttävä. Kuva: Valokuvaaja Janni H.


Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Vuoden ensimmäinen uutiskirje

31.01.2020

Lue tammikuun uutiskirje tästä.

Sivut: