Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

”Ihmisille puhdasta ja parempaa ruokaa – kukot vaihtuivat kaneihin”

25.06.2019

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Aholan tilalla Säkylän Köyliössä viljellään pensasmustikkaa, parsaa, valkosipulia, salottisipulia, retiisiä ja maissia. Ensimmäistä kertaa kokeilussa ovat inkivääri ja vesimeloni. Tilalla kasvaa myös lihakaneja, fasaaneja ja kanoja. Ykkösjuttuna on kuitenkin hevosten heinä, joka on tuonut leivän taloon jo yli kymmenen vuoden ajan.

Aholan tilaa isännöivät Juha ja Kristiina Parkkila. Heillä on selkeä työnjako – emäntä hoitaa eläimet ja isäntä pellot sekä koneet. Heinä työllistää molempia. Tila on Juhan kotitila ja ollut viljeltynä 1600-luvulta asti.

–Hevosten heinää aiomme tehdä niin kauan, kun koneet kestävät. Se on suhteellisen vaivatonta ja pelloille saa käyttöä. Paalikoko on lisäksi ollut asiakkaille mieluinen. Monivuotiset parsa ja mustikka teettävät töitä joka vuosi. Yritämme myös saada nostettua kaninlihantuotantoa, Kristiina pohti tulevaisuuden suunnitelmia.

Kun tilan töistä jää vapaa-aikaa, emäntä ottaa haulikon olalle ja lähtee metsään katsomaan, löytyykö rusakoita tai peltopyitä. Parkkilat ottivat keväällä myös koiranpennun. Pentu on työllistynyt hätistelemällä lintuja pois avomaan viljelmiltä.

 

Aholan tilan emäntä Kristiina Parkkila huolehtii tilan eläimistä.

Aiemmin tilalla toimi hevosten täysihoitotalli, mutta suhdanteiden ja terveyden reistatessa hevoset laitettiin pois. He miettivät, mitä uudehkolle tallille tehtäisiin. Pohdinnan jälkeen tilalle muuttivat ensimmäiset fasaanit. Nyt Aholan tilalla on menossa toinen täysi vuosi kasvatuksessa.

Tipuvaiheessa fasaanit tarvitsevat lämpöä, vettä ja ruokaa. Kun ne pääsevät siivilleen linnut vaativat vettä, ruokaa ja piilopaikkoja. Talvella fasaanit ovat ulkotarhassa.

Parkkilat kasvattavat niitä pääosin koiraharrastajien käyttöön harjoituslinnuiksi. Loput linnut istutetaan luontoon tilan lähettyville ja Köyliönjärven rantaan. Toiveissa on luontaisen kannan kasvattaminen.

 

Aholan tilalla kasvatetaan fasaaneita koirakoiden käyttöön. Loput istutetaan luontoon
tilan lähettyville ja Köyliönjärven rantaan.

Tilalla kasvatetaan myös Orpington-kanoja, mutta ne ovat jääneet keväällä 2018 tulleiden kanien myötä taka-alalle. Ensimmäiset kanipaistit myytiin viime syksynä. Aholan tila on ainoa satakuntalainen tila, jossa tuotetaan kaninlihaa. Muita tuottajia Suomessa on noin kymmenkunta.

–Ajatus kaneihin lähti kukoista. Kun haudotaan kanoja, tulee väkisin myös kukkoja. Kukoilla ei tienaa, vaikka työ on kovaa. Koko ajan mielessä oli tuottaa ihmisille puhdasta ja parempaa ruokaa. Pohdin saisiko kukot jotenkin lihoiksi ja keksin rinnalle kanit, koska ne menisivät samalla ilmoituksella elintarvikevalvontaan, Kristiina naurahtaa.

Hänen mukaansa siipikarjan laittaminen lihoiksi on paljon työläämpää kuin kanien. Nyt heillä on kasvamassa todennäköisesti viimeinen kukkoporukka.

Kanit hyödynnetään kokonaan. Koiraharrastajat ovat innostuneet kuivatuista raakataljoista. Takakäpälät ja töpöt kuivatetaan. Etutassut ja suolisto menevät supiloukkuihin. Lihat ja maksa myydään kuluttajille.

 

Poikasille on tehty tilat entiseen hevostalliin, jossa tytöille ja pojille on omat tilansa.

Emoja Aholan tilalla on tällä hetkellä 14. Uroksia on kaksi. Poikasia on tänä vuonna syntynyt lähes 100.

–Kaikki myydään mitä tuotetaan, joten olemme itse päässeet vain vähän kokeilemaan kaninlihaa. Tein nyhtökania ja jestas miten hyvää! Valmistuskaan ei vaadi ihmeitä ja kani kypsyy melko nopeasti uunissa, tilan emäntä kehuu.

Hän vinkkaa, että nyhtökania voi syödä kylmänä esimerkiksi salaatissa tai lämpimänä pitaleivissä. Itse he söivät sitä riisin kanssa ja lopusta lihasta valmistui herkullinen kastike.

–Maksaa pääsin kerran maistamaan. Se oli taivaallisen hyvää ja ihanan pehmeää. Joskus toivoisi, että syötävää jäisi myös itselle, Kristiina nauraa.

Kaninliha on iso hitti kuluttajien keskuudessa Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Satakuntalaiset ovat vielä varovaisempia kaninlihan kanssa.

 

Peltoa tilalla on kaikkiaan noin 24 hehtaaria. Vihannekset pakataan ja siivotaan tilalla, jonka jälkeen ne laitetaan kylmiöön odottamaan myyntiä.

–Ensimmäiset parsat kypsyivät huhtikuun lopulla. Jos muistaa lannoittaa, siivota rikkakasveja ja juuret säilyvät hengissä, niin parsa voi antaa satoa 30 vuotta, Parkkilat neuvovat.

Lämpimällä ja kostealla säällä parsat kypsyvät todella nopeasti, ja niitä on käytävä katsomassa monta kertaa päivässä. Syksyisin kasvi leikataan maan tasalle.

Heidän suosikkiansa on pekoniin kääritty tuoreparsa ja valkosipulinverso, jotka kypsennetään grillissä.

–Se on loistava iltasnäcksi. Valkosipulitäytepatonkia kylkeen, niin ei sormiruoka siitä parane.

 

Tilan tuotteita on mahdollista ostaa suoraan tilalta tai Reko-ruokaringeistä
Porista, Raumalta ja Turusta.

Pääasiassa tuotteet myydään Reko-ruokaringeissä.

–On kätevää, kun tietää ennakkoon mitä menee ja paljonko, niin osaa varautua. Rekoista asiakkaat saavat varmasti tuoretta. Kaupan kierto on aina hieman pidempi. Hinnoistakaan ei ole valitettu, pariskunta kiittää.

Retiisiä, parsaa ja valkosipulia on tänä vuonna myynnissä myös Säkylän Supermarketissa. Ravintoloihin pienten tuottajien on mahdotonta myydä, koska toimitettavat määrät voivat olla suuria.

–Enemmän vaatii, kun itse markkinoi, mutta se maksaa vaivan. Heinää ei enää tarvitse erityisemmin markkinoida. Lähes kaikki heinänostajat ovat vakioasiakkaita. Tilalla on Facebook-sivut. Ne vaativat päivittämistä, että ihmisten mielenkiinto pysyy yllä. Facebook toimii kuitenkin todella hyvin, eikä muualla tarvitse mainostaa. Nettisivut lopetimme kävijöiden siirtyessä koko ajan enemmän Facebookiin, Kristiina kertoo.

Mukaan Lähiruokapäivään 2019

25.06.2019

Suomi syö Satakunnasta –hanke haastaa 16.10. kaikki satakuntalaiset koulut ja kunnat osallistumaan lähiruokapäivään, jossa on tarkoituksena tarjota kunnan ruokapalvelupisteissä satakuntalaisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa. Mahtavaa, että lähes kaikki Satakunnan kunnat ovat jo ilmoittautuneet mukaan Lähiruokapäivään 2019! Mikäli oma kuntasi ei ole vielä ilmoittautunut, ilmoittauduttehan mahdollisimman pian.

16.5.2019 järjestettiin lähiruokapäivän suunnittelutilaisuus Nakkilassa. Yhtenä haasteena keittiöillä on ollut sopivien lähituottajien löytyminen. Osoitteesta aitojamakuja.fi löytyy kattava listaus eri raaka-aineiden tuottajista. Sivustolta pystyy hakemaan kunnan tai maakunnan tuottajia myös suoraan ammattikeittiöiden tarpeisiin. Myös isommat elintarviketoimijat, kuten Apetit ja Kivikylä, ovat sallittuja käyttää lähiruokapäivänä.

Ohjeet aitoja makuja –sivuston käyttöön:

  1. Mene osoitteeseen https://aitojamakuja.fi
  2. Klikkaa ”Hae yrityksiä”, ja avautuvasta valikosta valitse ”Yrityshaku tuoteryhmittäin”
  3. Avautuvalta sivulta pystyt valitsemaan etsimäsi tuoteryhmän, ja saat näkyviin luettelon kaikista valitun ryhmän toimijoista.
  4. Luettelon yläpuolelle aukeaa lisää rajausvaihtoehtoja. Kannattaa klikata vaihtoehto ”ammattikeittiöille”, ja sen lisäksi rajata alueeksi esimerkiksi oman kuntasi lähikunnat tai Satakunta.

Toisena haasteena suunnittelupalaverissa nousi esille ruoan käsittelyyn kuluvat resurssit, ja siksi erityisesti suurempien keittiöiden olisi saatava tuotteet valmiiksi käsiteltyinä. Asiasta kannattaa keskustella tuottajien kanssa, josko he voisivat auttaa tilanteen kanssa. Koska monet lähituottajat ovat pieniä yrityksiä, kannattaa olla ajoissa liikkeellä, jotta tuottajat osaavat varautua tarpeeksi suuriin eriin.

Toivomme, että kaikki osallistuvat keittiöt toimittaisivat lähiruokapäivän ruokalistansa meille syyskuun puoleen väliin mennessä.

Meihin voi olla yhteydessä missä tahansa lähiruokapäivään liittyvässä asiassa. Aurinkoista kesää ja antoisaa lähiruokapäivän suunnittelua!

 

Ystävällisin terveisin

Suomi syö Satakunnasta -hankkeen työryhmä

Hyönteisruoka vaatii vielä paljon tutustuttamistyötä Suomessa, mutta siihen on kiinnostusta

25.06.2019

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Huittislainen kotisirkkakasvattaja Anne Koivuniemi kertoi Porin Puuvilla Areenalla järjestetyssä Hyönteisruoka-tapahtumassa, että ihmiset suhtautuvat hyönteisruokaan vaihtelevasti. Toisilla on ennakkoluuloja, eivätkä he uskalla maistaa.

–Tutustuttaminen on vielä kaikista suurin työmaa Suomessa. Isot tilaisuudet, kuten Okra, ovat hyviä. Pystyy maistattamaan ja väkeä on paljon liikkeellä.

Koivuniemen yrityksen KarFilecin sirkat menevät pääasiassa Griidylle ja Finsectalle. Tapahtumissa ja suoraan tilalta myynti on vähäisempää. Kasvatus vaatii hyväksytyn kasvatustilan, lämpöä, kosteutta ja kasvipohjaista ruokaa.

 

Anne Koivuniemi (oik.) nauttii mieluiten kuivattuja valkosipulilla
maustettuja sirkkoja. Sirkat menevät hänen mukaansa mainiosti myös
esimerkiksi pannarissa.

Sirkkatuotteita alkaa olla myynnissä K-marketeissa, Prismoissa ja Ruohonjuurikaupoissa. Niitä voi ostaa myös suoraan tuottajilta tai verkkokaupoista. Ne ovat todellista lähellä tuotettua superfoodia. Sirkoissa on runsaasti proteiinia, hyviä rasvahappoja, kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia.

Koivuniemi tuumi, että kotisirkat sopivat erityisesti vanhuksille, lapsille ja urheilijoille.

–Vanhukset eivät yleensä jaksa syödä suuria määriä lihaa. Sirkoista tarvittavat proteiinit saa helposti. Lapsille proteiinin saa kätevästi piilotettua esimerkiksi leipään.

Sirkoista voi tehdä mitä tahansa tai syödä sellaisenaan – tuoreena, kuivattuna, pakasteena, jauhettuna, kokonaisena. Niitä voi lisätä ruoan ja leivosten joukkoon.

–Eivät ne jauhelihaksi taivu, mutta sen korvaajaksi kyllä esimerkiksi makaronilaatikkoon. Proteiinia kuivatuissa sirkoissa on paljon enemmän kuin jauhelihassa, Koivuniemi tiesi.

 

 

Sirkkoja voi syödä sellaisenaan tai jauheena.

Bugs and brands — tutkimus- ja kehityshankkeen järjestämässä tapahtumassa maisteltiin erilaisia sirkkatuotteita ja tutustuttiin hyönteisruokaan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehityshankkeessa pyritään edistämään hyönteistalouteen perustuvaa talouskasvua ja työpaikkoja. Tavoitteena on viedä satakuntalaista osaamista ja tuotteita myös ulkomaille.

Tuotteita olivat esittelemässä huittislainen KarFilec, säkyläläinen Cricket Farming Finland, turkulainen Entis, honkajokinen Grasshopper Brothers ja valtakunnallisesti toimiva Griidy. Hyönteisruoka ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sirkkoja. Esimerkiksi mehiläistarhaajat miettivät jo kuhnurintoukkien hyödyntämistä ravintona.

 

Tämän vuoden tammikuussa aloittaneelle Cricket Farming Finlandille Hyönteisruoka-tapahtuma oli opintomatka.

–Kiva päästä mukaan tällaiseen tapahtumaan. Muilta tuottajilta saa lisäinnostusta ja ajatuksia, miten lähteä kehittämään toimintaa, Teija Mäntyharju iloitsi.

 

–Päivä on mennyt mukavasti. Paljon on käynyt porukkaa pyörimässä ja maistelemassa. Tuntuu, että porilaiset ovat hyvinkin ennakkoluulotonta kansaa, Entiksen Jussi Heikkinen hymyili.

Hän kertoi, että ihmisillä on jonkin verran ennakkoluuloja, mutta myös kiinnostusta hyönteisruokailuun. Hänen mukaansa ruokakulttuurin muuttaminen on ennemmin maraton kuin pikajuoksu, mutta sen muuttaminen on tavoitteena.

 

Porilaiset vaikuttivat olevan melko ennakkoluulotonta kansaa ja suurin
osa tuli rohkeasti maistelemaan sirkkoja ja kiersi kaikki pisteet.

Entiksen tuotteista muun muassa Sirkkistä myydään Prismoissa. Valikoiduista Keskon myymälöistä löytyy lisäksi valkosuklaata ja Heikkisen omaa suosikkia – salmiakkisuklaata. Tuotteissa käytetään suomalaisia ja kanadalaisia sirkkoja, jotka ostetaan pieniltä tuottajilta. Entiksellä on myös verkkokauppa.

– Yritys sai alkunsa kouluprojektista. Yrittäjyyskurssilla osallistuimme viiden hengen porukalla Vuoden nuori yrittäjä -kilpailuun, jonka voitimme. Tuolloin sirkat eivät vielä olleet elintarvikkeita, mutta aloimme yrittää kilpailun jälkeen tosissamme, Heikkinen muisteli.

 

Suomen ensimmäisen sirkkavaunun perustaneet sirkkaveljet Niko Kuronen ja Toni Tolonen lupaavat sirkkabluesia sinunkin pöytääsi. Pääproteiinina vaunun annoksissa ovat sirkat. Esimerkiksi sirkkafalafelissa on noin 10 % sirkkaa. Makunsa se saa tuoreista yrteistä. Vaunusta myydään myös muiden tuottajien kotisirkkatuotteita.

Sirkkavaunu lähtee Kansainvälisen Suurmarkkina kiertueen mukana kiertämään Suomea. Kiertue yltää Rovaniemelle asti. Vaunu tullaan näkemään tulevan kesän aikana esimerkiksi Kauhajoen ruokamessuilla ja FHRA Nitro Nationalsissa. Grasshopper Brothersilla on lisäksi ilmainen kotiinkuljetus Honkajoen ja Kankaanpään alueilla.

–Tuotteet ovat sellaisia, että jos uskaltautuu maistamaan, niin tykkää varmasti. Olen Pohjanmaalta kotoisin, joten ei huonoa uskalla edes tarjota. Vielä kun itse kasvattaa, tietää mitä myy, Kuronen vinkkasi.

Veljeksillä on tulevaisuuden haaveissa myös oma verkkokauppa. Idea omasta sirkkafarmista syntyi saunan lauteilla reilu vuosi sitten.

 

Sirkkafalafel on yksi Grasshopper Brothersin sirkkavaunun tuotteista.

Griidyn tuotteita edustava Antti Reen oli erittäin tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt Hyönteisruoka-tapahtumasta.

–Päivä on mennyt todella kivasti. Mahtava paikka olla näytteilleasettajana. Ihmisiä on yllättävän paljon liikkeellä ja vastaanotto Porissa on ennakkoluulottomampaa kuin vuosi sitten, jolloin viimeksi olin täällä, hän kehui.

Sirkat tulevat pieniltä suomalaisilta tiloilta. Griidy opettaa tuottajia kasvattamisessa, ostaa tuotteet, prosessoi ne sekä myy ja markkinoi valmiit tuotteet kuluttajille ja ammattilaisille.

–Tällä hetkellä ringissä on 27 tuottajaa ja kysynnän mukaan edetään. Tilat ovat pieniä ja kun haluaa myydä isosti, mutta ei kasvattaa, niin tuottajia tarvitaan useampia.

 

Griidy lanseerasi joulukuussa kuivattujen makusirkkojen tuotesarjan, joka
on tulossa myyntiin ainakin Porin Citymarkettiin. Niitä on myynnissä
myös verkkokaupassa. Soija-inkivääri on Antti Reen oma suosikki.

Faunatar Pori esitteli tapahtumassa lemmikkien hyönteisruokia, jotka hiljalleen ovat luikertelemassa myös ihmisten ruokavalioon. Toiset ottavat niitä myös lemmikeiksi, sillä kasvattaminen on todella mielenkiintoista.

Esillä oli ruusukuoriaisia, torakoita, papupiilokkaita, sotilaskärpäsiä, kastematoja, jauhomatoja ja sirkkoja. Myyjä osasi kertoa, että esimerkiksi sotilaskärpäsiä kokeillaan teollisena ruokana myös ihmiselle jossakin päin maailmaa.

Olutpannari ja kuusenkerkkäsiirappi

10.06.2019

Alkukesän herkuksi sopii mainiosti olutpannari ja kuusenkerkkäsiirappi.

OLUTPANNARI:

2 munaa
7 dl täysmaitoa
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kauraleseitä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
50 g voita
1 - 2 dl mallasuutetta tai paikallisesta oluesta kokoon keitettyä seosta

Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää maito. Vatkaa joukkoon kuivat aineet ja sulatettu voi. Anna turvota 15 min.

Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa noin 25 min tai kunnes pannari on kypsää.

Vinkki: lisää taikinaan halutessasi 1-2 tl vaniljasokeria tai ripaus kardemummaa.

 

KUUSENKERKKÄSIIRAPPI:

2,5 - 3 l kuusen vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä
0,5 kg sokeria
n. 0,5 l vettä

Huuhtele kerkät. Peitä kylmällä vedellä niin, että ne juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli.

Keitä kerkkiä liuotusvedessä noin kaksi tuntia sekoittaen koko ajan, ettei seos pala pohjaan.

Siivilöis seos.

Lisää sokeri ja keitä seosta vielä toiset kaksi tuntia sekoittaen kattilan pohjaa myöten.

Seos on nyt siirappimaista ja kovettuu vähitellen. Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin.

Vinkki: Kovaa marmelosta saa lisäämällä hyydytysainetta. Valmiin marmelon väri on punaruskea.

Lähituottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 14.9.2019

07.06.2019

Osta tilalta -päivä kannustaa suomalaisia tuottajia järjestämään avoimien päivän tilallaan tai puutarhassaan. Tarkoitus on tavoittaa uusia ja vanhoja asiakkaita sekä markkinoida omaa tilaa ja tuotteita. Samalla järjestettävä Makumatka Maalle -teemapäivä kutsuu kävijät tutustumaan maaseudun matkailuyritysten tarinoihin.

Vuosittain tapahtumaan osallistuu yli 200 ruoan tuottajaa ja tiloilla vierailee tuhansia kiinnostuneita kuluttajia. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni maaseudun yritys lähtisi mukaan avoimien ovien päivään. Kävijät haluavat tukea paikallista yrittäjää, kuulla tuotetarinoita ja tuntea ruuan alkuperän.

Miten mukaan?

Ruoan ja muiden maaseudun tuotteiden tuottajat, kotipuutarhurit, maaseudun matkailuyritykset ja esimerkiksi kalastajat voivat ilmoittautua mukaan ostatilalta.fi -sivustolla. Tapahtumasivustolta kävijät löytävät helposti kaikki mukaan ilmoittautuneet tilat. Ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja jatkuu tapahtumapäivään 14.9.2019 saakka. Mitä aiemmin päättää osallistua, sitä laajemmin ehtii markkinoida ja valmistautua tapahtumaan. Ensimmäisinä ilmoittautuneita tiloja nostetaan myös Osta tilalta! –Facebook ja Instagram-sivuilla tapahtuman markkinoimiseksi valtakunnallisesti. Sivustolta löytyy monipuolisesti vinkkejä tapahtuman järjestämiseen. ”Osta tilalta! -päivän tuottajat” -Facebook-ryhmässä voi myös vaihtaa ideoita ja ajatuksia muiden tuottajien kanssa.

Kaikki ruoan tuottajat ympäri Suomea voivat järjestää Osta tilalta -tapahtuman tiloillaan. Suosittuja käyntikohteita ovat olleet myös ne, joissa lähinaapuruston tuottajat ovat järjestäneet yhdessä tapahtuman ja keskittäneet markkinointityön. Kotipuutarhuritkin voivat myydä esimerkiksi omia omenoita tai kalastajat saalistaan pihapiireissään. Tapahtumaan voi ilmoittautua, vaikkei yleensä myisikään tuotteita suoraan kuluttajille.

Lisätietoja: Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa

Tuuli Pirttikoski, tuuli.pirttikoski@satafood.net, +358 40 183 9995

 

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ruokasektorin koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Toukokuun uutiskirje 5/2019

05.06.2019

Tästä voit lukea toukokuun uutiskirjeemme 5/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Sivut: