Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Retki kotitalousopettajille ruoan alkuläheteille Pohjois-Satakuntaan

24.09.2020

Satakuntalaisia kotitalousopettajia suuntasi 11.9.2020 kohti Pohjois-Satakuntaa lähiruoan alkulähteille. Retken tarkoituksena oli tarjota uusia ideoita opetukseen sekä verkostoitua.



Ensimmäinen kohde oli Vanhatalo Holstein Siikaisten Otamolla. Vanhatalo Holsteinilla pääsimme herkuttelemaan tuhdilla maitokaakaolla, johon maito oli juuri lypsetty tilan lehmistä ja vain kiehautettu ennen käyttöä. Pihaan saavuttaessa matkalaiset pukivat suoja-asut, kenkäsuojat, hengityssuojaimet ja kertakäyttökäsineet mahdollisten ihmisistä eläimiin tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Sukupolvenvaihdos Vanhatalon tilalla tehtiin vuonna 2017 ja nyt tilaa isännöi 13. sukupolvi, veljekset Heikki ja Juho Vanhatalo. Vanhaemäntä Sari Vanhatalo on edelleen nuorten miesten apuna.

Tilalla eletään noin 120 lypsylehmän arkea. Maitoa tuotetaan Satamaidolle. Lehmien hyvinvointi tilalla on tärkeää ja niiden terveydestä ollaan tarkkoja. Lehmät saavat omaan tahtiin käydä lypsyasemalla ja ruokailla. Uudehko pihatto ja uudistuneet tuotantovälineet helpottavat myös tilallisten arkea.Tilalla vierailleena eläimistä huokui tyytyväisyys. Pihassa näimme igluja, joissa vasikat saavat oleskella ja nauttivat raittiista ilmasta. Näin hengitystiet pysyvät hyvässä kunnossa ja tautipaine pihatossa pienenee.

Vanhatalolla tehdään vahvaa ja pitkäjänteistä jalostustyötä. Eläinaines tulee pääsääntöisesti Kanadasta. Tilalla käytetään tarvittaessa myös omaa sonnia, jos jonkun yksilön kohdalla tiinehtyminen on muuten hankalaa. Tavoitteena on hyvärakenteinen lypsylehmä, joka tuottaa maitoa pitkään ja paljon. Holstein-lehmien ominaisuudet ovat loistavat tähän.

Iloksemme kuulimme, että lehmät nauttivat myös lähiruokaa, joka koostuu säilörehusta ja rypsipuristeesta. Siinäpä hyvinvoinnin salaisuus.




Toisena kohteena vierailimme Jaakkola Potato Farmilla Merikarvialla. Jaakkola Potato Farm viljelee ja jatkojalostaa perunat suurkeittiöille ja ravintoloille. Perunalajikkeita ovat muun muassa Marabel, Melody ja Solist. Koronatilanteen takia kuorimon toiminta on ollut hiljaisempaa ravintolaruokailun vähennyttyä.

Tilalla seurataan perunalajikkeiden kehittymistä. Jaakkolat suosivat viljelykiertoa, mutta heillä on myös peltoja, joissa perunaa on viljelty koko tilan olemassaolon ajan. Ville ja Anna-Kaisa Jaakkola kertoivat myös perunanviljelyn haasteista.

–Vaikka lajike olisi kiinteämaltoinen saattaa kesän kuuma ja sateeton sää muuttaa perunan olemusta jauhoisemmaksi, he toteavat.

Arvo Jaakkola aloitti toiminnan jo 1980-luvulla. Nyt mukana toiminnassa on Arvon poika Ville ja hänen vaimonsa Anna-Kaisa. Kuorimotoimintaa on ollut vuodesta 2010. Jaakkola Potato Farm työllistää noin kymmenen henkilöä.



Tilaesittelyn lomassa saimme nauttia kahvia ja emännän leipomaa perunasuklaakakkua. Pääsimme myös näkemään videota Jaakkola Potato Farmin perunannostosta. Keskustelua tuli paljon perunan käytöstä ja kasvatuksesta. Oletteko koskaan miettineet, kuinka monipuolinen ja muuntautumiskykyinen raaka-aine peruna oikeastaan onkaan?


Tilavierailupäivän päätteeksi nautimme illallista the Merry Monkissa Merikarvialla. The Merry Monk siirtyi Porin Reposaaresta Merikarvialle. Ravintolan toiminnasta ja ensimmäisestä kesästä Merikarvialla kertoi yrittäjä Maija Munkki, joka pyörittää gastropubtyyppistä ravintolaa yhdessä miehensä Paavon kanssa. Innostus konseptiin on lähtöisin Lontoosta, jossa pariskunta on aikoinaan tavannut. Ajatuksena on yhdistää ruoka ja juoma sekä olla muutakin kuin pelkkä pubi.

Tavoitteena on tarjota mahdollisimman laadukasta, tuoretta ja maukasta ruokaa. Perustana ovat puhtaat ja läheltä tulevat raaka-aineet. Hyvän ruoan lisäksi Merry Monkissa on tarjolla muun muassa satakuntalaisia pienpanimotuotteita.

–Haluamme tietää raaka-aineiden alkuperän mahdollisimman tarkasti. Käytämme useita pieniä lähialueen tuottajia. Esimerkiksi kala on aivan vierestä, rannan läheisyydessä sijaitsevasta kalaliikkeestä. Liha ravintolan burgereihin tulee Lähteenmäen tilalta, joka sekin sijaitsee lähellä, Maija kertoi. Kuulimme myös, että Maija oli valinnut Lähteenmäen tilan lihan jo ennen kuin he ehtivät sitä tarjota.



Illallisen yhteydessä meille esittäytyi myös merikarvialainen Lähteenmäen tila ja Milla Ruuhikorpi. Nauttiessamme Talon Open Burgeria, jonka välissä komeili Lähteenmäen tilan lihasta valmistettu naudanpihvi, kertoi Milla Ruuhikorpi tilan toiminnasta, arvoista ja historiasta.

Lähteenmäen tilalta voi ostaa erilaisia naudanlihatuotteita sekä -jalosteita. Tilan lihaa myydään suoramyyntinä tilan toimesta, ravintoloille sekä pieniä määriä ruokakaupoissa.

Teemu ja Milla Ruuhikorven isännöimä Lähteenmäen tila on kulkenut suvussa jo 1860-luvulta ja karjan kasvatuksesta on vuosikymmenten kokemus. Nykymuotoisen Hereford-karjan kasvatus alkoi vuonna 2007 ja tällä hetkellä eläimiä on noin sata kappaletta.

Rotuna Hereford on rauhallinen ja sosiaalinen. Se sopii hyvin maastoon laiduntamaan ja hyödyntää nurmirehun hyvin.  Lähteenmäen tilan eläimistä pidetään huolta koko perheen voimin.  Eläimet kasvavat vapaina kylmäpihatoissa ja suuri osa karjasta laiduntaa Trolssin kylässä. Laiduntaessaan karja on mitä mainiointa perinnebiotoopin hoitoon. Tilan elämää voi seurata Facebookissa.

Kotimatkalla bussissa vallitsi innostunut tunnelma. Ehkä tilavierailusta intoutuneet opettajat miettivät jo syksyn opetustyötä uusin eväin.

Tilavierailupäivän toteuttivat yhteistyössä Suomi Syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke ja MTK-Satakunta.

Anna Kari (ProAgria Länsi-Suom) ja Senni Valiola (Satafood ry)

Kuvat: Essi Jokela

 

 

 

 

Kalatuotteiden innovointia

08.09.2020

Maanantaina 31.8. - 1.9.2020 toteutettiin kalatuotteiden kehitystyöpaja Raisiossa RASEKO Food laboratory:n tiloissa. Paikalla oli parikymmentä ruoka- ja kala-alan ammattilaista yhdessä innovoimassa uusia kalatuotteita keittiömestari Tomi Ahon johdolla.

Keittiömestari Tomi Aho

Kalaraaka-aineina olivat lahna, särki, hauki, silakka ja kirjolohen sydän sekä maksa. Uusia tuotteita innovoitiin neljässä eri ryhmässä ja maanantaina jo aloitettiin esivalmistelut RASEKOn opetuskeittiön tiloissa. Jokainen ryhmä suunnitteli ja valmisti 2-4 erilaista tuotetta, joista yksi piti "säästää" loppumaisteluun ensiesittelyn yhteydessä tapahtuneiden maistelujen sijaan. Jokaisen ryhmän bravuuriuutuus maisteltiin ja arvioitiin Turun yliopiston FFF:n professori Anu Hopian maisteluluennon ja ohjeistusten jälkeen.

 

Lahnakalapuikkoja, punajuurta +pinaattia. Graavattua särkeä.

Oli erittäin ilahduttavaa huomata, että jo kahden iltapäivän aikana saatiin kehiteltyä mitä maukkaimpia kalaherkkuja. Itselleni mieleen jäivät erityisesti kermassa haudutetut kirjolohen sydämet ja kirjolohen maksasta valmistettu maksalaatikko. Myös lahna saatiin maistumaan monissa eri muodoissa niin tahnana, pateena kuin hauen kanssa pihvinä. Meidän ryhmämme bravuuriksi nousi Fish & Roots -annos, jossa oli rosmariinilla maustettua lahna-haukipihviä ja kauden juureksia (peruna, porkkana, palsternakka) sekä kevyesti paprikalla, cayennella ja valkosipulilla maustettu creme fraiche. Pitää jatkossa kokeilla rosmariinia kotonakin.

Lahna-haukipihvi, jossa fenkolia ja pilkottua punajuurta mausteena.

Kirjolohen maksasta tehtyä maksalaatikkoa.

 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Elokuun uutiskirje

28.08.2020

Lue viimeisin uutiskirjeemme tästä: Uutiskirje 8/2020

Aiemmat uutiskirjeet

7/2020

6/2020

5/2020

4/2020

3/2020

2/2020

1/2020

Kaffe ja hyvälist - Vanhan Rauman idylliset kahvilat kutsuvat herkuttelemaan

17.08.2020

Kesäisenä keskiviikkoaamuna Rauman kauppatorilla näkyy useampi vihannes-, marja- ja kukkakauppias. Myyntitiskeillä käy mukavasti asiakkaita ostoksilla, mutta vilkkain kuhina käy kuitenkin torin laidalla olevalla kojulla. Torikahvilan edessä ja ympärillä on useampi pieni porukka munkkikahvit kädessään vaihtamassa kuulumisiaan.

Jaanan Pystökaffeen pitäjä Jaana Valanne kertoo, että pystökaffe torikahvilassa on hyvin perinteinen raumalainen tapa aloittaa päivä, jonka yhteydessä on luontevaa vaihtaa omat ja maailman kuulumiset muiden torivieraiden kanssa.

Pystökaffeessa on näin kesällä kuutena päivänä viikossa tarjolla tuoretta pannukahvia, pullaa ja munkkia. Valanne on pitänyt torikahvilaa samalla konseptilla jo 22 vuotta.

Torikahvila on pystynyt pitämään koko kevään ja kesän ajan luukun auki normaalisti. Torilla asioiminen on koettu keväälläkin helpoksi, kun ostokset voi ottaa mukaansa ja nauttia haluamassaan paikassa väljästi ulkotiloissa.

Torilla on tänä kesänä huomannut selvästi ulkomaisten turistien puuttumisen, mutta toisaalta kotimaan matkailijoita on Raumalla riittänyt.

Myös Tullin Kaffessa ollaan iloisia kotimaan matkailun vaikutuksista kesään.  Hauenguanon aukion laidalla yli 20 vuotta toiminut kahvila-pitopalvelu tarjoilee arkisin omassa keittiössä tehtyjä suolaisia ja makeita herkkuja, sekä lounasta. Kahvilassa paikan päällä tehtyjen ostosten lisäksi leivonnaisia ja ruoka-annoksia saa ostettua tilauksesta.

Tilauslistalta löytyy esimerkiksi raumalaista perinneruokaa lapskoussia, sämpylöitä, piirakoita ja kakkuja. Lapskoussin lisäksi kahvilassa on tarjolla myös muita perinteisiä satakuntalaisia herkkuja, kuten Euran rinkilöitä ja Rauman pipareita.

Leivonnaiset valmistetaan alusta alkaen käsityönä kahvilan keittiössä ja päivittäin aina on tarjolla taatusti tuoreita sämpylöitä ja pullia.

 

Hauenguanolta pienen matkaa torille päin sijaitseva Wanhan Rauman Kaffebar lupaa kaupunkinsa näköistä ja makuista kahvilaa. Äiti-tytär-yrittäjäpari Tiina Willman ja Rosa-Maria Mäkelä perustivat kahvilan yhdessä 5 vuotta sitten.

Alusta asti Wanhan Rauman Kaffebarin hittituotteena on ollut maistuva ja kehuttu munkki, jonka maine on nykyisin kiirinyt jo pitkälle Satakunnan ulkopuolellekin.

Kaikki tarjolla olevat leivokset leivotaan itse kahvilan keittiössä ja kahvilassa suositaan muutenkin lähitoimittajia.

Kahvilan ovi käy tiuhaan tahtiin, ja Willman kertoo lomailijoiden ja kotimaan matkailun ansiosta koko kesän olleen todella kiireistä aikaa.

Maailmalla yhä jylläävä pandemia tietysti huolettaa yrittäjää. Hän toivookin ihmisten muistavan edelleen noudattaa varovaisuutta ja hyvää hygieniaa, vaikka Suomen tilanne toistaiseksi on hyvä, jotta kevään kaltaiseen koko Suomen sulkemiseen ei tarvitsisi enää palata.

 

Vanhan Rauman toisella laidalla sijaitsevan Kontion kahvilan karhut ovat monelle raumalaiselle ja kauempaakin tulevalle tuttu merkki, joka liitetään herkullisiin leivonnaisiin kahvikupillisen kanssa. Paikallisen perheyrityksen leipomo on perustettu vuonna 1973, ja vanhassa Raumassa sijaitseva kahvila avattiin yhdeksän vuotta myöhemmin.

Pitkien perinteiden ansiosta kahvilassa on vakioasiakaskuntaa, joka käy herkuttelemassa vuodenajasta riippumatta, mutta tänä kesänä kotimaan turismin positiivinen vaikutus on huomattu myös Kontion kahvilan kävijämäärissä.

Vanhan Rauman kahvilan sisäpihan paistopisteellä valmistuvat kahvilan hittituotteena pidettävät vaniljamunkit. Muut leivokset tulevat noin kilometrin päässä sijaitsevasta leipomosta.

Kahviloidensa perusteella Vanha Rauma on varsin makea ja maistuva paikka, jossa arvostetaan lähellä tehtyä ja tuoretta tarjottavaa.

 Laura Reuna
Pyhäjärvi-instituutti

KOTIMAINEN JÄRVIKALA MAISTUU SUSHISSAKIN

17.08.2020

Säkylässä Pyhäjärven rannalla sijaitsevassa Beauty Center Harmonian tiloista on keväästä alkaen saattanut noutaa itselleen lajitelman lähellä tuotettua sushia. Matti Metsäpuro valmistaa keväällä varta vasten take away –toimintaa ajatellen remontoidussa keittiössä ennakkotilauksena japanilaislähtöistä ruokalajia.Toistaiseksi muiden töiden aikataulut määrittävät pitkälti Puron sushit -facebook-sivuilla etukäteen ilmoitettujen noutopäivien ajankohdat.

Keväällä huoli työmarkkinoiden tilasta koronan vuoksi sai lähtemään noutoruokayrittäjäksi. Kokeiluluontoisena liikkeelle lähtenyt Puron sushit sai niin hyvän vastaanoton, että Metsäpuro on jatkamassa sitä ainakin nykyisellä tahdilla.

Sushin raaka-aineista siika ja ahven kalastetaan Säkylän Pyhäjärveltä, kuha Pirkanmaalta ja kasvikset ovat lähituottajien kasvattamia. Päämääränä on käyttää tuotteissa mahdollisimman paljon järvikalaa, mutta vielä toistaiseksi Metsäpuro on tehnyt osan susheista myös lohesta.


Kuva: Irina Nurmi

Sushin menekki Säkylässä on Metsäpuron mukaan ollut yllättävänkin hyvä, mutta kokopäiväiseen ravintolatoimintaan se ei yksinään riittäisi. Ennakkoon ilmoitetuilla noutopäivillä ja ajoissa jätetyillä tilauksilla yrittäjä pystyy myös pienentämään hävikin määrää, kun raaka-ainetarve osataan suunnitella etukäteen tarkasti.

Kuluttajia Metsäpuro kannustaa rohkeasti kokeilemaan kaikkea uutta ja erilaista ruokailussa, ravintoloissa hän puolestaan näkisi mielellään muuallakin käytettävän suomalaista kalaa ja erityisesti paikallista järvikalaa.

Käynnissä oleva ravustuskausi työllistää Metsäpuroa tällä hetkellä suuresti, mutta on tuonut myös uusia ajatuksia sushin valmistukseen ja mahdollisesti syksymmällä susheissa maistuu myös Pyhäjärven ravut.

 

Laura Reuna
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: