Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Kehtaako enää syödä - ajatuksia tulevaisuuden ruoasta

31.10.2019

Porin yliopistokeskuksen tutkijoita ja tutkimusta tutuksi tekevä TiedeAreena-yleisötapahtuma järjestetään joka vuosi syyskuun viimeisenä perjantaina Porin päivänä. TiedeAreenan ohjelmistossa on joka vuosi jotain vanhaa ja jotain uutta, mutta ohjelmaa pyritään järjestämään monipuolisesti eri kohderyhmille.

Tänä vuonna aamun ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin Satakunnan Kansan uutispäällikkö Kaisa Ylhäisen johdolla otsikolla Kehtaako enää syödä - ajatuksia tulevaisuuden ruoasta. Panelisteina toimivat:

  • Tarja Honkala (tuotteista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja, Apetit Oyj)
  • Sari Koivisto (yrittäjä, Yrttipaja)
  • Marko Jori (kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti)
  • Jari Kaivo-oja (tutkimusjohtaja, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus)

Keskusteluissa todettiin, että ihmiset syövät jatkossakin, mutta ruoka-ala pirstaloituu ja kuluttajien valinnat vaikuttavat jättämäämme hiilijalanjälkeen.

Ilmastokeskusteluissa helposti syyllistetään kuluttajia ja se aiheuttaa ilmastoahdistusta. Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä raskaammaksi ja lihansyönti on kasvanut pitkään. Nyt suuntaa pitäisi kääntää taas kohti kevyempään ja lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossa. Muutos vie pitkään eikä se tapahdu hetkessä, joten muutos on aloitettava lapsista ja nuorista.

Keskustelua käytiin myös luomutuotannon roolista ratkaista ruokatuotannon haasteita ja siitä, mitä Suomessa viljellään jatkossa, voisiko Suomi olla tulevaisuudessa vaikkapa varteenotettava viininviljelijämaa?

Videot keskusteluista voit katsoa täältä.

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke vieraili Satakunnassa 14.10.

30.10.2019

Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuksissa eri puolilla Suomea tarkastellaan pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistä lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Tilaisuuksiin kootaan yhteen ruoka-alan toimijoita keskustelemaan kehittämistyöstä ja vaihtamaan kuulumisia valtakunnallisesta ja alueellisesta toiminnasta. Valtakunnallisen Ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämän tilaisuuden tavoite on tiivistää toimijoiden yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa.

Satakunnan tilaisuudessa Porissa järjestetyssä tilaisuudessa Päivi Töyli, Aura Lamminparras ja Juha Rutanen kertoivat vuorollaan ruokasektorin koordinaatiohankkeen kuulumiset lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden tiimoilta. Maakuntatasolla Anna Kari esitteli Suomi syö Satakunnasta -hankkeen. Tuuli Pirttikoski esitteli vuorollaan Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun -hankkeen. Luomukulutukselle ja -tuotannolle on hyvät mahdollisuudet Satakunnassa! Satakuntalaisen ruokaketjun näkyvyyttä pidettiin tuoreena ja innostavana. Lisäksi Soile Vahela ja Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulusta esittelivät Ruokamatkailu- ja hyvinvointihanketta.

Kaikessa ruokaketjun kehittämistyössä tavoitteena on yhteistyö eri toimijoiden kesken. Satakunnan ELY-keskuksen maaseutuyksiköstä Timo Pukkila esitteli rahoituksia saaneita hankkeita ja korosti, että työtä on tehty suuresti ruokasektorilla. Pukkila kuitenkin kehotti toimijoita pohtimaan tulevaisuutta ja miten kehittämistyön on sulauduttava muutoksiin. Tilaisuudessa kuultiin myös Foodwest Oy:n toiminnasta sekä Ruokaviraston pk-neuvonta- ja vientihankkeesta.

Tilaisuuden päätteeksi keskustelussa nousi erityisesti esille eri hankkeiden välinen yhteistyö ja yhdessä tekeminen, ruokaketjun logistiikan parantaminen ja lähiruoan saavutettavuuden parantaminen sekä vientinäkymät. Satakunnassa on valtavasti hyvää ja eväät uuden luomiselle ruokaketjun kaikissa vaiheissa!

Katso päivän esitykset.

Kuntien ja koulujen lähiruokapäivässä oli mukana lähes kaikki Satakunnan kunnat

30.10.2019

Suuressa osassa Satakunnan kuntia kouluruoka oli lähiruokaa 16.10.2019. Lautasille päätyi keittoa, lihakastiketta, porkkananappeja, kaalilaatikkoa. Lähiruokapäivän avulla haluamme korostaa kouluruoan merkitystä ja maakuntamme puhtaiden ja laadukkaiden raaka-aineiden ja tuotteiden arvostusta. Toivomme, että paikallisia raaka-aineita ja tuotteita hyödynnetään tulevaisuudessa yhä enemmän!

Nakkilassa tarjolla oli kaallilaatikkoa.

Ulvilassa nautittiin lihakeittoa lähiantimista.

Harjavallassa koululaisten lautasilta löytyi porkkananappeja.

 

 

Päivä näkyi myös mukavasti somessa.

 Saimme terveisiä Kankaanpäästä: "Oppilaat pitivät, kuoripäällisiä perunoita meillä tarjotaan harvemmin. Perunat tulevat meille aina Jämijärveltä, tuoretuotteet pyrimme tilaamaan Satakunnasta. Lihat yleensä joudumme tilaamaan muualta Suomesta, kun läheltä ei saa kypsänä mikä on todella oleellinen asia näin suurella ruoan valmistusmäärällä. Kiitos tempauksen järjestämisestä, mukava olla mukana!"

Kiitos kunnat, keittiöt, opetushenkilökunta sekä oppilaat, että olitte mukana lähiruokapäivässä! Ensi vuonna uudelleen!

 

 

Prisman lähiruokapäivillä oli esillä runsas joukko satakuntalaisia tuottajia tuotteineen

26.10.2019

Vuosittain järjestettävistä Porin Prismojen Lähiruokapäivistä on muodostunut perinne. Lähiruokapäivissä oli jälleen runsaasti väkeä ostoksilla. Maakunnan makujen maistattaminen on hyvä tapa tavoittaa kuluttajia.

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hankkeen pisteellä pohdittiin tänä vuonna, onko Satamaidon meijeri Ulvilassa ja onko tyrni Satakunnan maakuntakasvi? Molempiin oikea vastaus on Kyllä. Vastauksia tuli kaikkiaan Mikkolan ja Länsi-Porin Prismoissa kahden päivän aikana huikeat ~885 kappaletta. Vastaajien kesken onnetar arpoi Porin Prismojen lahjoittamat lahjakortit. Onnea Tuuli N., Aleksi H., Hessu ja Pekka T.!

Syyskuun lopulla vietettyinä Lähiruokapäivinä 26.-27.9.2019, Porin molemmissa Prismoissa oli esillä monipuolisesti ruoantuottajia ympäri Satakuntaa maistattamassa ja myymässä herkullisia tuotteitaan. Lähiruokapäivät saivat tänäkin vuonna valtavasti kiitosta tuottajilta ja asiakkailta. Kiitos myös kaikille uusille uutiskirjetilaajille!

 

Lähde mukaan Lähiruokapäivien makumatkalle ja katso video tästä!

 

Siksesin pisteellä arvailtiin Satakunta-aiheisia kysymyksiä.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

SMK:ssa tiedetään, että lähiruoka on laaduntae, johon voi luottaa

26.10.2019

Sikapitäjän Makkara & Kaljassa pyritään tarjoamaan alle 90 kilometrin säteellä tuotettua lähiruokaa. Yrittäjälle paikallisuus ja suomalaisuus ovat tärkeitä asioita. Lähiruoka takaa laadun, mutta sillä on myös moraalinen ja eettinen merkitys elinkeinojen säilyttäjänä sekä puhtaan ruoan ja hyvinvoivien eläinten puolesta.

Ravintoloitsija Tuula Ranta-Raunio kehottaa tuottajia olemaan hereillä ja tarjoamaan rohkeasti tuotteitaan ravintoloille. Nyt SMK:ssa alkaa olla ruoka-asiat kunnossa, mutta esimerkiksi panimoyhteistyötä voisi olla tarjolla, hän vinkkasi.

Tuula Ranta-Raunio luottaa paikallisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin.

Uudehkossa Huittislaisessa ravintolassa puhutaan makkaraa ja vietetään lähiruokafestivaaleja joka viikonloppu. Ruokalistalla ehdottomaksi suosikiksi on noussut Kivikylän nyhtöpossusta tehty juustokuorrutteinen nyhtöpossuleipä. Ranta-Raunio suosittelee yleensä listalta ryynäripannua puolukkahillolla eli Huittisten mustaa. Ravintolassa järjestetään myös erilaisia teemailtoja ja kokeillaan mielellään kaikkea uutta.

–Viimeksi oli lihapullia, jotka olivat todella hyviä. Välillä teemme ruokia esimerkiksi itämaisella tvistillä. Myös noin kerran kuukaudessa järjestetyt Pippuripihvi-illat ovat olleet todella suosittuja. Kiva saada asiakkaalta palautetta, että tekisi mieli nuolla lautanen puhtaaksi, yrittäjä hymyilee.

Ruokalista Sikapitäjän Makkara & Kaljassa pidetään tarkoituksella kapeana, jotta pystytään panostamaan laatuun. Sikojen lisäksi Huittisissa tuotetaan myös paljon broilerinlihaa, joten tulevaisuudessa SMK-leipää tulee saamaan nyhtöpossun lisäksi broilerista.

Sikapitäjän Makkara & Kalja haluaa tarjota hyviä asiakaskokemuksia, joka pitää sisällään laajan olutvalikoiman, hyvää ruokaa ja kiireettömiä hetkiä hyvässä seurassa. Ranta-Raunio korostaa, että asiakas on aina ykkönen. Asiakaskunta heillä koostuu lähinnä aikuisista. Yrityksessä mukaillaan tietynlaista junttikulttuuria pysyen kuitenkin ajassa ja trendeissä mukana.

 

Vieraillessani juttukeikalla pääsin maistamaan erittäin herkullista Viski-kahvi jäätelöä. SMK:ssa pääsee herkuttelemaan
myös salmari- ja hunaja-rommi -jäätelöillä. Tuula Ranta-Raunio kehui niiden sopivan erittäin hyvin jälkiruoaksi
voimakkaiden makkaroiden jälkeen.

Vuonna 1957 Huittisissa Risto Rytin kadulla ovensa avasi Suomen Maanviljelijäin Kauppa eli SMK. Tänä vuonna SMK syntyi uudelleen, kun Sikapitäjän Makkara & Kalja avasi ovensa. Se oli monen tekijän summa. Kaikki alkoi huulen heitosta, mutta ajatus oman ravintolan perustamisesta jäi kytemään huittislaissyntyisen kiinteistönomistajan Tuula Ranta-Raunion mieleen.

Kotiseuturakas ja talousaskareista pitävä Ranta-Raunio mietti paikallista ravintolatarjontaa sekä rakennuksen historiaa, jota halusi hyödyntää.

–Huittinen on Suomen sikaisin pitäjä ja täällä on hyvää makkaraa. Viime vuonna Huittisissa tuotettiin 12,5 miljoonaa kiloa sianlihaa. Se on enemmän kuin missään muussa kunnassa. Olut taas on uusi viini, jolla hifistellään, hän kuvasi tarinaa nimen takana.

Tulevaisuudessa Sikapitäjän Makkara & Kaljan on tarkoitus laajentua. Ensi keväälle on suunnitteilla kokoustilat, josta on jo piirrokset olemassa. Ranta-Raunio on vitsaillut myös panimon perustamisesta samaan rakennukseen, mutta se on vasta ajatuksen tasolla – hän kuitenkin muistuttaa, että koskaan ei tiedä, mikä muuttuu todeksi.

Kesälle on suunnitteilla koko kylän sikajuhlat, jossa ruoka ja yhteisöllisyys olisivat pääosissa. Myöskään avajaisia ei olla vielä ehditty järjestää ja Ranta-Raunio mietti niitä pidettäväksi laajennuksen jälkeen.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Kurpitsaherkkuja syksyyn

25.10.2019

 

KURPITSASOSEKEITTO

4 annosta

700 g keltaista kurpitsaa
1 sipuli
20 g voita
4 dl vettä
1 tl suolaa
mustapippuria
4 dl maitoa
200 g sulatejuustoa
persiljaa,
rypsiöljyä

Kuori, poista siemenet ja kuutioi kurpitsa. Hienonna sipuli. Kuullota kurpitsaa ja sipulia voissa noin 5 min. Lisää vesi, suola ja pippuri.
Keitä kannen alla noin 15 min.,kunnes kurpitsa on kypsää. Soseuta sauvasekoittimella.
Lisää maito ja sulatejuusto. Kuumenna, kunnes keitto on kuumaa ja juusto on sulanut. Soseuta uudelleen kuohkeaksi.
Hienonna persilja ja sekoita se öljyyn. Annostele lautasille ja koristele persiljaöljyllä.
Tarjoile keitto satakuntalaisen kakon kera.

KURPITSAMANNAPUURO

3 litran kattilaan

2,5 l kurpitsalohkoja
tilkka vettä
6 dl täysmaitoa
1,5 dl mannasuurimoita
4-5 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Lisää kurpitsalohkoja kattilaan. Lisää tilkka vettä. Keitä 45 minuuttia.
Lisää maito. Lisää mannasuurimot vähitellen kiehuvaan maitoon.
Keitä välillä sekoitellen 30 min.
Enemmän vispaamalla saat vispipuuron.

 

 

 

 

Sivut: