Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Kauttuan Ruukinpuiston taidelauantaille ruokatoimijaksi

29.05.2019

Haluaisitko osallistua Kauttuan Ruukinpuistossa järjestettävään Taidelauantaihin 6.7.2019 klo 11-14, ideoimalla ja toteuttamalla "Taidemenun" tapahtuman kävijöille?

Tapahtuman teemana on ilmastonmuutos, luonto ja ympärsitö. Hienoa olisi, jos ideoisit menun teemaan liittyen. Mahdollisimman paljon tuoreita, kotimaisia lähiruoka-aineita menun pohjana käyttäen. Tapahtumaan sopii rento street food-meininki. Menun tulisi olla yksinkertainen, helposti tarjoiltava syötävä. Annoksen hinta olisi noin 10-20 euroa.

Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa alueen heinäkuun taiteilijoiden esittelyä, luovuuspolku ja taide pop-up. Tapahtuman järjestää Galleriapuoti Aistinjyvä yhdessä taiteilijoiden, sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Mikäli kiinnostuit, otathan pikaisesti yhteyttä ja kysele lisätietoja!

Tiedustelut: aistiunelmaa@gmail.com tai 045 238 3121, Kirsi Järvinen

Lounais-Suomalaista ruokaturvallisuusosaamista Vietnamiin

29.05.2019

Pyhäjärvi-instituutti ja Turun yliopisto (Brahea ja FFF) ovat kuluneiden kahden vuoden aikana esitelleet ruokaturvallisuusosaamistamme vietnamilaisille toimijoille heidän toiveestaan. PJI on esitellyt sitä jo vuonna 2016 sekä viranomaisille, että kaupan ja jalostuksen toimijoille. Yhteistyön valmisteluun haettiin ja saatiin ulkoasiainministeriön Finnpartnership -liikekumppanuusohjelmasta. Keväällä 2018 kävimme esittelemässä suomalaista ruokaturvallisuusjärjestelmää paikallisille ruokaturvallisuusvirastoille ja ministeriöille sekä Hanoissa että Ho Chi Minhissä (ent. Saigon) ja näiden pohjalta löydettiin paikallinen toimija, jonka kanssa kävimme neuvottelemassa liiketoimintayhteistyöstä Saigonissa huhtikuussa 2019. Syksyn 2019 aikana tullaan sopimaan jatkotoimista ja niiden yksityiskohdista sekä eri sisältökokonaisuuksista.

Fastfoodia kadunvarressa.

Miksi Vietnam?

Vietnam on yksi Aasian nopeimmin kasvavista talouksista. Pinta-alaltaan maa on suunnilleen Suomen kokoinen, mutta siellä asuu yli 95 miljoonaa asukasta. Vietnam on hyvin maatalousvaltainen maa ja yli 80% valtion maa-alasta on maatalouskäytössä. Tärkein viljelykasvi on riisi, mutta myös bataattia ja kassavaa on perinteisesti viljelty paljon. Tilakoot ovat hyvin pieniä, erityisesti riisiviljelmät ovat yleensä noin yhden hehtaarin kokoisia. Tuotantoeläimistä yleisin on sika ja pienimmillään kasvatusmäärä kerrallaan on kaksi possua (toinen viedään skootterilla myyntiin, ja toinen syödään itse). Lisäksi maassa tuotetaan paljon siipikarjaa ja nautoja (vesipuhveleita). Eteläisessä Vietnamissa on suuria kalojen ja äyriäisten kasvatuslaitoksia ja näitä myös viedään paljon ulkomaille. Ulkomailla opiskelleet nuoret ovat viime vuosina perustaneet uusia hedelmätiloja ja useimmat niistä pyrkivät myös siirtämään tuotantonsa luomuksi. Voimakas talouskasvu ja paikallisessa mittakaavassa paremmat palkat teollisuudessa ovat synnyttäneet nuorten voimakasta muuttoa kaupunkeihin. Tämä tuo samalla suuria haasteita perinteiselle maataloudelle, jossa kaikki työ tehdään pääosin käsin eikä vesipuhvelia ole vielä voitu korvata traktorilla.

Toisaalta palkkatason kasvu luo uusia tarpeita jalostetuimmille elintarvikkeille. Tämä yhdistettynä koulutustason kasvuun ja tietoisuuteen ruoan laatu- ja ravitsemustekijöistä tuo uusia haasteita paikallisille elintarvikeketjuille. Vietnamilaisessa kulttuurissa lapset ja heidän hyvinvointinsa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien maksimointi nostetaan kaiken muun edelle. Kaupunkien parempituloiset nuoret vanhemmat haluavat lapsilleen turvallisempia ja terveellisempiä tuotteita.

Pho-keittoa katukeittiöstä.

Suurimmat haasteet

Ehkä suurin haaste tällä hetkellä löytyy alkutuotannosta. Perinteinen tapa viljellä ruokaa perheelle ja/tai kyläyhteisölle on muutoksessa. Satoa, ja myytävää lopputuotetta, pitää saada lisää. Ja kun valvontaketju ei pysy perässä, halpojen kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön määrä ilman käytön oikeaa osaamista ja valvontaa kasvaa hallitsemattomasti. Vuonna 2017 kasvinsuojeluaineiden tuonti Vietnamiin kasvoi vuoteen 2016 verrattuna yli 36%. On arvioitu, että käyttö tulee keskimäärin kasvamaan lähes 7% vuosivauhtia. Toinen suuri haaste on koko elintarvikeketjun muutos. Suuressa osassa maata ruokaraaka-aineet ostetaan päivittäin, juuri ennen käyttöä. Eli kylmäketjulle ja kotona olevalle jääkaapille ei ole ollut tarvetta. Tuotannon tehostuminen, valmistusmäärien ja varastointitarpeen kasvu yhdistettynä kaupungistumiskehitykseen tulee tuomaan ruokaturvallisuudelle uusia haasteita. Myös kuluttajavalistuksen merkitys tulee kasvamaan. Koko ruokaketjun ja sen valvonnan läpinäkyvyys osana maan muuttuvia olosuhteita tulee olemaan keskeinen haaste, ja samalla mahdollisuus, lähitulevaisuudessa.

Marko Jori

Ahvenrullia ja fenkolia uunissa

07.05.2019

Moni huippukokki pitää ahvenen hienovaraista makua suuressa arvossa. Tämä on helppo ymmärtää vaikka nauttiessa näistä kepeän eleganteista, italialaiseen tapaan uunissa fenkolin, tomaatin ja valkoviinin kanssa kypsyneistä ahvenrullista.

500–600 g ahvenfileitä
suolaa ja pippuria
200 g (pakaste)pinaattia
2 rkl oliiviöljyä
2 fenkolia
rasiallinen kirsikkatomaatteja
1 valkosipulin kynsi
1–2 kpl (buffalo)mozzarellaa
2 dl kuivaa valkoviiniä

Leikkaa fenkolit suikaleiksi. Puhko kirsikkatomaatteihin veitsen kärjellä muutama reikä. Murskaa valkosipulin kynsi.

Kuullota aineksia oliiviöljyssä paistinpannussa kymmenisen minuuttia. Lisää suolaa ja pippuria.

Lado ahvenfileet leivinpaperille. Suolaa ja pippuroi kevyesti.

Käännä ja tee sama toiselle puolelle. Lisää jokaiselle fileelle nokare hienonnettua pinaattia (pakastepinaatti käy tähän mainiosti) ja kääri rullalle.

Kaada fenkoli-tomaattiseos uunivuoan pohjalle. Lado
kalarullat päälle. Revi valutettu mozzarella ruuan päälle.

Lorauta vuokaan vielä viini ja kypsennä 160 °C uunissa noin 20 minuuttia, kunnes kala on kypsää. Voit tehdä ruuan myös pikkusiiasta. Pidennä kypsymisaikaa kalan koon mukaan.

Nauti ruoka sellaisenaan tai esimerkiksi tuorepastan kera.

TIESITKÖ, ETTÄ
 
Satakunnasta saadaan niin makean veden kalaa kuin merikalaa. Satakunta on tunnettu perinteisesti siiasta ja muikusta, mutta nykyään ahven on yhä tärkeämpi kauppakala. Ahven onkin tehnyt viime vuosina nousun ylenkatsotusta mökkikalasta arvostetuksi gourmet-raaka-aineeksi.

Euroja yhteistyöhön -tilaisuudet jatkuvat

18.04.2019

Voisiko Sinun yrityksesi hyötyä yhteistyöstä ja tukieuroista? Mitä mahdollisuuksia yritysryhmähanke voisi Sinulle tarjota? Lähde sinäkin tutustumaan yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksiin ja pohtimaan mitä kaikkea se voi antaa juuri sinun yrityksellesi!

Maaseuturahaston rahoitusta käytetään erityisesti hankkeisiin, joiden toimenpiteet kohdistuvat suoraan yrityksiin. Tavoitteena on parantaa maaseutuyritysten kilpailukykyä, uudistaa tuotteita ja prosesseja sekä lisätä yritysten osaamista ja eri toimialojen välistä yhteistyötä. Tukea kohdistetaan ensisijaisesti yritysryhmähankkeisiin, koulutushankkeisiin sekä yhteistyöhankkeisiin, joiden rahoitukseen myös yritykset itse osallistuvat. Julkisen tuen osuus hankkeissa voi olla 60 - 90 % hankkeen luonteen mukaan.

Kohderyhmä: Satakunnan maaseutualueiden yrittäjät ja erityisesti ruoka-alan toimijat

Lue lisää yritysryhmistä tästä.

Tulevat tilaisuudet

Torstaina 9.5. klo 17-19 Rauma Villa Tallbo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma

Torstaina 16.5. klo 14-17 ProAgrian Porin toimisto, Itsenäisyydenkatu 35 a, 28130 Pori

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Huhtikuun uutiskirje 4/2019

18.04.2019

Tästä voit lukea huhtikuun uutiskirjeemme 4/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Pääsiäinen on kevään suurin ruokajuhla

17.04.2019

Ruokajuhlapäivät ovat vakiintuneet pitkäperjantaihin ja pääsiäissunnuntaihin. Tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan noin 46 % suomalaisista syö pitkäperjantaina tavallista vapaapäivää juhlavammin. Pääsiäissunnuntaina juhlavamman aterian syö 51 % suomalaisista. Pääsiäisen ateriat nautitaan useimmiten yksin tai ydinperheen voimin.

Karitsa on edelleen pääsiäisen juhlapöydän ylivoimainen ykkönen. Luomukaritsa on nosteessa ja tänä vuonna sitä myydään jopa 15 % edellisvuotta enemmän. Lampaan- ja karitsanlihan ohella juhlapöytiin nousee nyt paljon myös lähikalaa. Pääsiäisen kalaruoat voivat olla perinteisiä pääsiäisruokia täydentäviä ruokalajeja, mutta kala voi yhtä lailla olla myös juhlapöydän pääruoka. Tänä pääsiäisenä (lähi)kala onkin noussut perunan kanssa karitsanlihan rinnalle juhlapöydän ruokatrendiksi. Vastuullisuus on pop ja tiedostava kuluttaja suosii pääsiäisenäkin lähellä tuotettua ja eettistä ruokaa sekä kuluttaa järjellä. Juhlapyhinä kasviksia syödään sekä pääruokana että lisukkeena. Kevätauringon alla tuoreyrtit antavat lihalle lisämaustetta. Tuoreyrttien, kuten timjami, minttu ja rosmariini, myyntipiikki on juuri pääsiäisen tienoilla.

Pääsiäisenä herkutellaan pashalla ja erilaisilla herkuttelujuustoilla. Sekä lampaan- ja karitsanlihan että juustojen kylkeen sopii mainiosti erilaiset hillot ja hyytelöt. Keskon mukaan pääsiäisenä myydään muuta vuotta enemmän myös kananmunia, rahkaa, kermaa ja makeisia.


Lampaan- ja karitsanlihantuotanto elää sesongeittain – kysyntää riittää

Lammastilojen määrä ylitti sikatilojen määrän

Suomessa on lähes 1400 lammastilaa. Satakunnassa tiloja on 49. Valtakunnallisesti lampaiden määrä väheni hieman edellisvuodesta ja lampaita oli noin 155 000 kappaletta vajaalla 1 400 tilalla. Satakunnassa lampaita oli reilut 5000. Valtakunnan kärkimaakunnat lampaiden määrissä ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Maan suurimmat lammaskunnat ovat Salo ja Somero.

Suurin osa suomalaisesta lampaanlihasta on karitsanlihaa, jolla tarkoitetaan nuoren, alle 1–2 vuoden ikäisen lampaan lihaa. Lampaanlihan kulutus (luullisena liha eli ns. ruholiha) on pysynyt vuosien ajan tasaisena (0,7 kg / hlö). Lampaan- ja karitsanlihan yhteiskulutuksesta noin kolmannes on kotimaista ja kotimaisen lihan kysyntä on kasvussa.  Pelkästään karitsan osalta kulutuksen kotimaisuusaste oli viime vuonna 49,7 %. Tuonnin osuus on noin 50 %, eikä lihaa näin ollen riitä vientiin. Tuontilihaa on tarjolla kaupan hyllyllä huomattavasti enemmän kuin kotimaista.

Kaupan, ammattikeittiöiden ja kuluttajan kannalta saatavuuden ongelmana on tuotannon kausiluonteisuus. Lampaanlihan tuotantoon vaikuttavat saatavuus ja hinta – tuotantoketju reagoi hitaasti ja tuontiliha on keskimäärin halvempaa. Lihan hintaan vaikuttaa myös se, onko karitsa yli vai alle vuoden ikäinen, nimittäin siinä vaiheessa karitsa muuttuu lampaaksi. Samalla myös lihan hinta putoaa. Näin ollen tuottajilla on kiire saada eläimet teuraaksi ennen yhtä ikävuotta. Pääsiäinen tekee kulutukseen piikin, mutta se on tuottajille laiha lohtu. Tuotannon kannattavuus on suuri haaste alalla ja tuottajahintoihin peräänkuulutetaan kasvua. Mikäli karitsanlihan kulutus muuttuisi ympärivuotiseksi, myös tarjonta tasaantuisi. Esimerkiksi MTK:n lammasverkosto tekee uutteraa työtä näiden asioiden hyväksi ja alalla pohditaan ratkaisuja tuotannon tasaamiseksi koko vuodelle. Yksi karitsanlihan pullonkaula on myös markkinointi. Se jää yleensä pienten harteille, eikä resursseja organisoituun markkinointiin ole.

Alalla kuhistaan tällä hetkellä teurasruuhkasta. Viime syksyn ja talven aikana teurastamoihin on tullut tavallista enemmän eläimiä, sillä viime kesän huono rehusato verotti lammastiloja. Samaan aikaan lihan kulutus on pysynyt suhteellisen stabiilina, jonka seurauksena on ollut teurasruuhkia. Lampolat ovat varautuneet heinäpulaan ja teurasruuhkaan astuttamalla uuhia tavallista vähemmän ja tavallista myöhemmin. Teurastamot eivät voi ottaa vastaan enempää eläimiä, kuin mitä sitä saadaan eteenpäin lihatukkuihin ja jalostettavaksi. Ilmiselvää on myös, että joulusesongin aikaan lampaanlihalla ei ole kysyntää. Pakkasvarastot ovat täynnä jo pitkälti ennen kevään sesonkiaikaa. Etusijalla ovat sopimustuottajat.

Lähilammas liikkuu suoraan tuottajalta kuluttajalle

Tyypillisesti lampaanlihaa myydään suoraan tuottajilta kuluttajille, mutta myös tukkuihin ja vähittäiskauppoihin myydään yhä enemmän suomalaista lihaa. Lampaanlihan saatavuus voi vaihdella paikkakunnan mukaan. Pakastettu suomalainen liha on useimmiten parhaaseen ajankohtaan syksyllä teurastettua lammasta. Lisäksi on saatavilla vaihtelevasti tuoretta lampaanlihaa. Valtaosa lampaanlihasta on pakasteena, sillä sesonkituote on helpompi pakastettuna. Kotimaista lampaan- ja karitsanlihaa riittää paisteina ja jauhelihana. Arvokkaammat osat saattavat olla kiven takana.


Lampaalla on tärkeä merkitys maiseman- ja ympäristön hoidossa sekä luonnonlaitumien ylläpidossa.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Sivut: