Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Vahelan luomutilalla kunnioitetaan laatua, hyvää makua ja ruoan eettisyyttä

24.07.2019

Mahdollisimman lähellä luonnollista on Vahelan luomutilan juttu. Tilalla luotetaan luomuun, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Huittisissa sijaitsevan tilan päätuotantosuuntana on ylämaankarja. Ne ovat käytännössä luomua, mutta tilan käyttämä teurastaja ei kuulu luomuvalvontaan, joten lihaa ei myydä luomuna.

–Haluamme hyvän lopun eläimille ja teurastamo sijaitsee lähellä. Se on myös asiakkaille tärkeää. Itse emme eettisistä ja makusyistä ostaisi jauhelihaa enää kaupasta, kun tietää, että itseltä saa laadukasta lihaa ja tietää miten eläin on elänyt. Sitä haluaa tarjota myös lapsilleen, tilan emäntä Jenni Kutila kertoo.


Kutilan perheessä syödään pääosin luomutuotteita. Jauhelihasalaatti on heidän suosikkiruokaansa ylämaankarjasta.
Suomessa naudanlihantuotanto on toimintatavoiltaan maailman kärkiluokkaa, joten sitä voi syödä hyvällä omalla tunnolla.

Jenni ja Jesse Kutila siirtyivät isännöimään tilaa vuonna 2013. Vahelan luomutila on ollut luomuviljelyssä vuodesta 1992 lähtien. Silloin tilalla oli lypsylehmiä, mutta sukupolvenvaihdoksen myötä ne vaihtuivat ylämaankarjaksi.

Tuotteita myydään tilamyymälässä ja Reko-ruokaringeissä. Kutilat arvioivat, että noin 90 % asiakkaista on pääkaupunkiseudulta. Asiakkaita on myös Hämeenlinnan ja Porin Rekoissa.

–Huittisten K-Supermarket Lautturiin lihoja on välillä juhlapyhiksi mennyt, mutta saamme ne kohtalaisen hyvin itsekin myytyä, joten kaupoissa ei tuotteitamme juurikaan ole, Jesse kertoo.

Vahelan Luomutilalta löytyvät omat Instagram ja Facebook-sivut, mutta esimerkiksi lehdissä he ovat mainostaneet todella vähän.

 

Tällä hetkellä Jenni ja Jesse tekevät myös muita töitä tilan töiden ohessa. He tietävät, että jos pienellä tilalla haluaa pärjätä, on erikoistuttava. Etenkin jauhelihat Vahelan Poveri ja Vahelan Puusti sekä Vahelan Puhti makkara ovat saaneet paljon kiitosta asiakkailta.

–Niihin on jauhettu sisäelimiä mukaan. Tarkoituksena on hyödyntää koko eläin. Rasvoja käytetään esimerkiksi paistorasvoina ja luista tehdään luulientä. Haaveissa on ruveta tekemään saippuaa rasvasta ja koruja sarvista, Jenni pohtii.

Jesse jatkoi, että myös taljat voisi hyödyntää, mutta kohdalle ei ole osunut sopivaa henkilöä, joka käsittelisi ylämaankarjan taljaa.

 
Vahelan luomutilalla laiduntaa noin 80-päinen Highland cattle eli ylämaankarjalauma.

Aiemmin kesällä huittislaislähtöiset keittiömestari Pekka Koponen ja viiniasiantuntija Kalle Naatula vierailivat Vahelan luomutilan keittiössä. Koponen loihti upeita annoksia highlandin lihasta ja Naatula valitsi aterioihin sopivat puhtautta kunnioittavat viinit.

–Ajatuksena oli, että kenen tahansa olisi helppo toteuttaa ateriat arkeen tai juhlaan. Sosiaaliseen mediaan on tulossa materiaalia päivästä. Tarkoituksena on, että asiakas saa kotiin viemisiksi reseptejä, mahdollisesti reseptivihon muodossa, Jesse Kutila suunnittelee.

Tilan omaa suosikkia, Koposen suunnittelemaa Vahelan Purkeria on mahdollisuus päästä maistamaan Huittisissa Lauhan Lähiruokafestivaaleilla.


Asiakkaiden on mahdollisuus saada ostosten yhteydessä painettuja reseptejä, jotka sopivat arkeen ja juhlaan.

Vahelan tilalla tuotetaan myös mahdollisimman vähän jalostettuja luomuviljoja ja kokeilussa on erilaisia lajikkeita. Jenni ja Jesse Kutila myyvät Vahelan luomuviljoista jauhettua jauhoa, jota varten pihassa on oma jauhomylly.

–Vähemmän jalostetuissa vanhoissa perinnelajikkeissa on huomattavasti vähemmän gluteenia kuin nykyisissä jalostetummissa lajikkeissa, Jesse tietää.

Tilalla on myös hieman erikoiskasvien tuotantoa. Esimerkiksi viime kesänä pelloilla kasvoi tattaria. Tilan isäntä tuumi, että sitä voisi kylvää vähän myös ensi vuonna. Tänä vuonna kehitettiin Vahelan hiilipölytysnurmi. Pyrkimyksenä on uudistava viljely.

Jenniä taas kiehtoo ajatus oman luomumansikkamaan perustamisesta.

 

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Lauhan Lähiruokafestivaalit ovat kuin isot puutarhajuhlat, johon kaikki ovat tervetulleita

24.07.2019

Lauhan maamiesseuran järjestämät Lähiruokafestivaalit järjestetään Huittisten Lauhassa tänä vuonna toista kertaa. Festareilla kävi viime vuonna noin 5000 hyvän ruoan ystävää. Tapahtumaa järjestämässä oleva Annika Eklöf odottaa hyvillä mielin elokuussa järjestettäviä Lauhan Lähiruokafestivaaleja.

–Suunnitelmat tälle vuodelle alkavat olla selvillä. Asiakaspalautetta on kuunneltu paljon viime vuodelta ja sen mukaan rakennettu tapahtumaa. Tarjolla on paljon monipuolista ruokaa, joiden pääraaka-aineet tulevat lähialueelta. Tuottajatorille tuottajia on tulossa reilusti enemmän kuin viime vuonna, Eklöf iloitsee.

Tuottajia on tulossa paikallisten lisäksi naapurikunnista. Ravintola Myllytupa hoitaa anniskelun, jossa painotetaan myös kotimaisuutta.

–Sponsoreita on lähtenyt mukaan valitettavan huonosti, vaikka he saisivat myös runsaasti näkyvyyttä, Eklöf kummastelee.

 
Viime vuoden tunnelmaa festareilta.

Ohjelmassa on hyvän ruoan lisäksi myös paljon muuta. Perjantai-illan tansseja maalaismaisemassa vauhdittavat tangoprinssi Petri Kiiski & Vastarannan pojat sekä Tytti Pihlajamäki. Lauantaina festivaalikansalle esiintyvät Päättömät, Aura ja Pimeys.

Pelastakaa Lapset Ry järjestää lastentapahtuman, johon on tulossa paljon kivaa ohjelmaa. Lauantaina on myös leikkimielinen festaribingo.

–Portilla saa ruudukon, jossa on erilaisia leikkimielisiä tehtäviä. Esimerkiksi kehu vierasta ihmistä tai maista sirkkoja, Eklöf kertoo.


Edellisellä kerralla festareilla nähtiin lastentapahtumassa myös sirkusta!

Lauantain paneelikeskustelussa keskustellaan suomalaisesta ruoasta sekä maaseudun elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Keskustelussa mukana ovat muun muassa MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen, vuorineuvos ja yritysjohtaja Reijo Karhinen sekä Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Paikallistuntemusta keskusteluun tuovat Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n tehdaspäällikkö Tero Martikainen ja Huittisten elinvoimajohtaja Riikka Peippo.

Festaribussi Huittisten keskustasta kulkee Lauhaan tänäkin vuonna – aikataulut ovat nähtävillä tapahtuman nettisivuilla. Paikalle pääsee myös omalla autolla tai jokea pitkin veneellä.

 

Lauhan Lähiruokafestivaalit

 

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Härkälän puutarhan tilamyymälästä saa omien tuotteiden lisäksi lähituottajien herkkuja

24.07.2019

Härkälän Puutarhassa Köyliön Tuiskulassa kasvatetaan pääasiassa tomaattia, kurkkua, salaattia ja yrttejä. Kokeilumielessä kasvatetaan pienemmissä määrissä myös paprikaa, munakoisoa ja chiliä. Kaikki kasvatetaan kasvihuoneessa ja pinta-alaa on yhteensä noin hehtaarin verran. Puutarhan isäntänä ja emäntänä toimivat Mikko ja Piia Härkälä.

- Lähiruoka on alusta asti ollut meille tärkeä juttu, mutta nyt viime vuosina se on noussut ihmisten keskuudessa esille entistä enemmän, ja sitä on alettu arvostamaan enemmän, Mikko ja Piia kertovat.

Mikon vanhemmat Olli ja Marja-Liisa Härkälä aloittivat kasvihuoneviljelyn vuonna 1985. Osittainen sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2007 ja lopullinen vuonna 2012.

- Jo vanhempani aloittivat Härkälän puutarhan brändin luomisen, ja me olemme jatkaneet sen ylläpitämistä ja kehittämistä, Mikko mainitsee

Monet kylän nuoret saavat kesätyön Härkälästä, joka parhaimmillaan työllistää noin 20 henkilöä.


Puutarhan isäntä Mikko Härkälä kertoo, että lajikevalinnat tehdään hyvän maun, eikä satoisuuden perusteella.

Härkälän herkullisten ja tuoreiden tuotteiden salaisuus koostuu monista tekijöistä.

- Teemme lajikevalinnat makua, emmekä satoisuutta ajatellen. Annamme tomaattien kypsyä varressa kypsäksi asti, jolloin niistä tulee makeampia, sillä tomaatin sokeri muodostuu siihen vasta ihan kypsymisen loppuvaiheessa. Kurkut pakkaamme löysään muoviin, koska se ei altista kurkkua lämmölle samalla tavalla kuin tiiviiseen muoviin pakatessa, ja näin kurkut pysyvät pidempään tuoreina, Piia ja Mikko luettelevat.

Lisäksi tuotteet toimitetaan itse suoraan kauppoihin, ja jakelu sijoittuu 60 km säteelle Härkälästä. Kauimmat toimitukset tehdään Poriin ja Raumalle.

- Meillä on kaksi omaa jakeluautoa, joilla kuljettajamme vievät tuotteemme suorajakeluna kauppoihin, Piia jatkaa.

Lyhyen ja nopean toimitusketjun ansiosta tuote pääsee kuluttajalle mahdollisimman nopeasti ja tuoreus säilyy paremmin, kun tuotteen ei tarvitse kiertää tukun kautta.

 
Yrttejä saa myymälästä ruukkujen lisäksi myös amppeleina.

Piialla on ollut jo monta vuotta ajatuksissa oman tilamyymälän avaaminen, ja vihdoin viime kesänä Mikko ja Piia tekivät päätöksen myymälän perustamisesta.

- Hommia myymälän eteen on tehty aktiivisemmin tämän vuoden alusta lähtien ja nyt vihdoin kaikki on saatu valmiiksi, sanoo Piia.

Tilamyymälä avattiin kesäkuun lopulla, ja on siitä lähtien ollut auki päivittäin klo 9-21. Myymälä toimii itsepalvelutyyppisesti, ja sen lisäksi paikalla on myyjä torstaisin klo 11-16, perjantaisin klo 11-17 ja lauantaisin klo 10-14.

- Hyvää palautetta on tullut paljon, ja asiakkaita käynyt hyvin, Piia hymyilee.


Piia Härkälän mukaan asiakkaita on myymälässä riittänyt ja hyvää palautetta tullut paljon.

Myymälästä saa Härkälän puutarhan tomaattia, kurkkua, salaattia, yrttejä ja paprikaa. Sen lisäksi Piia tekee myytäväksi myös yrttipestoja ja tomaattichili –kastiketta. Omien tuotteiden lisäksi myymälässä on paljon herkkuja lähialueiden tuottajilta.

- Säkylässä sijaitsevalta Siskosten vihannestilalta tulee muun muassa sipulia, porkkanaa, kesäkurpitsaa, kyssäkaalia ja valkosipulia. Läheiseltä Matomäen tilata saamme myyntiin hernettä, perunaa ja auringonkukkia. Pöytyäläisen Myssyfarmin tilata tulee rypsiöljyä, jota käytän myös myymälässä myytävän peston tekoon, Piia luettelee.

Lisäksi myymälään on tulossa myyntiin muun muassa Yrttipajan tuotteita.


Itsetehdyissä yrttipestoissa on muun muassa persiljaa, valkosipulia ja rypsiöljyä.

Nimeä myymälällä ei vielä ole, mutta käynnissä olleen nimikilpailun ansiosta hyviä ehdotuksia on tullut. Myymälässä käydessään asiakas on saanut jättää lapulle nimiehdotuksen, ja nyt näyttää siltä, että nimeksi tulee Härkälän TuorePuoti…


Tilamyymälään pääsee käymään päivittäin klo 9-21, ja siellä myydään monenlaisia tuoreita herkkuja.

Aino Kahala, Pyhäjärvi-instituutti

 

Maistuvia marjoja Saaren luomuosuuskunnasta

24.07.2019

Saaren luomuosuuskunnan tilamyymälään astuessa ilmassa leijailee herkullisen makea marjojen tuoksu. Myynnissä on mansikkaa, vadelmaa, porkkanoita, naurista ja paljon muita tuoreita herkkuja. Kiireinen aika näkyy kesätyöntekijöiden touhuamisesta, mutta tunnelma on kiireestä huolimatta leppoisa ja aurinkoinen.

Saaren luomuosuuskunta sijaitsee Vanha-Ulvilassa, ja osuuskuntaa emännöi ja isännöi Ulla Mäkinen, Susanna Harjunpää sekä Mikko Lahtinen. Pintaa-alaa tilalla on vajaat neljä hehtaaria, ja ensi vuonna ala kasvaa noin kuuteen ja puoleen hehtaariin, kun nyt siirtymävaiheessa oleva peltolohko saadaan luomukäyttöön. Puolet tilan pinta-alasta on marjoja: mansikkaa, pensasmustikkaa, vadelmaa ja mustaherukkaa. Loput alasta on yrttejä, vihanneksia ja perunaa. Tilalla tuotetaan lisäksi erilaisia taimia.

Tila oli aiemmin Nevalaisen luomutila, jossa luomuviljely aloitettiin vuonna 1991. Jo silloin tilalla viljeltiin mansikkaa ja perunaa. Vuoden 2017 alusta lähtien tila on ollut Saaren luomuosuuskunnan hoidossa, ja sitä kutsutaan Saaren luomutilaksi.


Saaren luomuosuuskuntalaiset Mikko Lahtinen, Susanna Harjunpää ja Ulla Mäkinen.

Tilan antimet menevät myyntiin tilamyymälään, Porin kauppahalliin, lähellä oleviin Mikkolan kauppoihin sekä osa myös Helsingin seudun tukkuun. Ulla Mäkisellä on lisäksi oma toiminimi Ullan Uniikki, jonka tuotteet jatkojalostetaan itse tilan tuotteista. Ullan Uniikkia saa ostettua tilamyymälästä ja Porin kauppahallista.

- Keväisin olemme mukana myös REKO-ringeissä, ja meiltä menee sinne taimia. Kesällä kiireen keskellä sinne ei ehdi, mutta syksyisin viemme sinne satokauden antimia ehtimisen mukaan, Mikko sanoo.

Taimia viedään REKO-rinkien lisäksi muun muassa Mikkolan Prisman Kesäpihalle.


Tilamyymälässä myydään monenlaisia herkkuja.

Tila työllistää kesäisin kymmenisen kausityöntekijää. Apukäsiä tarvitaan erityisesti rikkaruohojen hallintaan.

- Suurin haaste ovat rikkaruohot. Tällaisen luomuosuuskunnan pitäminen ei sovi työtä pelkääville, Ulla muistuttaa Susannan ja Mikon nyökytellessä.

Rikkaruohojen lisäksi tänä kesänä on ollut haasteena täyttää tilan perustajan, viljelijä Risto Nevalaisen saappaat. Risto menehtyi viime lokakuussa.

- Viime kesän kuivuudesta ja kuumuudesta kärsi eniten porkkana, mutta punajuuri taas pärjäsi yllättävän hyvin, Mikko muistelee.


Tilamyymälä antaa mahdollisuudet testata erilaisia kasveja pienissä erissä, kertoo Mikko Lahtinen.

Viljelyssä on monenlaista: marjojen lisäksi kasvaa muun muassa basilikaa, tilliä, palkohärkäpapua, naurista, sipulia, perunaa, palsternakkaa, porkkanaa ja punajuurta.

- Täällä viljellään paljon kaikenlaista, ja se tekee työstä kivan monipuolista, Susanna toteaa.

Tilan yhteydessä olevassa tilamyymälässä myydään kaikkea mitä tilalla tuotetaan, ja sen lisäksi myös joitakin lähialueiden tuottajien tuotteita sekä Ullan Uniikin tuotteita.

- Tilamyymälä antaa meille hyvät mahdollisuudet kokeilla erilaisia kasveja. Voimme helposti myydä paljon erilaisia tuotteita pienissäkin erissä, ja katsoa mikä menee kaupaksi. Tänä vuonna esimerkiksi kokeilussa on fenkoli, Mikko kertoo iloisena.

Tilamyymälä on auki arkisin klo 9-18 ja lauantaisin klo 9-14.


Luomuvadelmaa. Tilalla myös itsepoiminta on mahdollista.

 

Aino Kahala, Pyhäjärvi-instituutti

Kesäkuun uutiskirje 6/2019

27.06.2019

Tästä voit lukea kesäkuun uutiskirjeemme 6/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

”Ihmisille puhdasta ja parempaa ruokaa – kukot vaihtuivat kaneihin”

25.06.2019

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Aholan tilalla Säkylän Köyliössä viljellään pensasmustikkaa, parsaa, valkosipulia, salottisipulia, retiisiä ja maissia. Ensimmäistä kertaa kokeilussa ovat inkivääri ja vesimeloni. Tilalla kasvaa myös lihakaneja, fasaaneja ja kanoja. Ykkösjuttuna on kuitenkin hevosten heinä, joka on tuonut leivän taloon jo yli kymmenen vuoden ajan.

Aholan tilaa isännöivät Juha ja Kristiina Parkkila. Heillä on selkeä työnjako – emäntä hoitaa eläimet ja isäntä pellot sekä koneet. Heinä työllistää molempia. Tila on Juhan kotitila ja ollut viljeltynä 1600-luvulta asti.

–Hevosten heinää aiomme tehdä niin kauan, kun koneet kestävät. Se on suhteellisen vaivatonta ja pelloille saa käyttöä. Paalikoko on lisäksi ollut asiakkaille mieluinen. Monivuotiset parsa ja mustikka teettävät töitä joka vuosi. Yritämme myös saada nostettua kaninlihantuotantoa, Kristiina pohti tulevaisuuden suunnitelmia.

Kun tilan töistä jää vapaa-aikaa, emäntä ottaa haulikon olalle ja lähtee metsään katsomaan, löytyykö rusakoita tai peltopyitä. Parkkilat ottivat keväällä myös koiranpennun. Pentu on työllistynyt hätistelemällä lintuja pois avomaan viljelmiltä.

 

Aholan tilan emäntä Kristiina Parkkila huolehtii tilan eläimistä.

Aiemmin tilalla toimi hevosten täysihoitotalli, mutta suhdanteiden ja terveyden reistatessa hevoset laitettiin pois. He miettivät, mitä uudehkolle tallille tehtäisiin. Pohdinnan jälkeen tilalle muuttivat ensimmäiset fasaanit. Nyt Aholan tilalla on menossa toinen täysi vuosi kasvatuksessa.

Tipuvaiheessa fasaanit tarvitsevat lämpöä, vettä ja ruokaa. Kun ne pääsevät siivilleen linnut vaativat vettä, ruokaa ja piilopaikkoja. Talvella fasaanit ovat ulkotarhassa.

Parkkilat kasvattavat niitä pääosin koiraharrastajien käyttöön harjoituslinnuiksi. Loput linnut istutetaan luontoon tilan lähettyville ja Köyliönjärven rantaan. Toiveissa on luontaisen kannan kasvattaminen.

 

Aholan tilalla kasvatetaan fasaaneita koirakoiden käyttöön. Loput istutetaan luontoon
tilan lähettyville ja Köyliönjärven rantaan.

Tilalla kasvatetaan myös Orpington-kanoja, mutta ne ovat jääneet keväällä 2018 tulleiden kanien myötä taka-alalle. Ensimmäiset kanipaistit myytiin viime syksynä. Aholan tila on ainoa satakuntalainen tila, jossa tuotetaan kaninlihaa. Muita tuottajia Suomessa on noin kymmenkunta.

–Ajatus kaneihin lähti kukoista. Kun haudotaan kanoja, tulee väkisin myös kukkoja. Kukoilla ei tienaa, vaikka työ on kovaa. Koko ajan mielessä oli tuottaa ihmisille puhdasta ja parempaa ruokaa. Pohdin saisiko kukot jotenkin lihoiksi ja keksin rinnalle kanit, koska ne menisivät samalla ilmoituksella elintarvikevalvontaan, Kristiina naurahtaa.

Hänen mukaansa siipikarjan laittaminen lihoiksi on paljon työläämpää kuin kanien. Nyt heillä on kasvamassa todennäköisesti viimeinen kukkoporukka.

Kanit hyödynnetään kokonaan. Koiraharrastajat ovat innostuneet kuivatuista raakataljoista. Takakäpälät ja töpöt kuivatetaan. Etutassut ja suolisto menevät supiloukkuihin. Lihat ja maksa myydään kuluttajille.

 

Poikasille on tehty tilat entiseen hevostalliin, jossa tytöille ja pojille on omat tilansa.

Emoja Aholan tilalla on tällä hetkellä 14. Uroksia on kaksi. Poikasia on tänä vuonna syntynyt lähes 100.

–Kaikki myydään mitä tuotetaan, joten olemme itse päässeet vain vähän kokeilemaan kaninlihaa. Tein nyhtökania ja jestas miten hyvää! Valmistuskaan ei vaadi ihmeitä ja kani kypsyy melko nopeasti uunissa, tilan emäntä kehuu.

Hän vinkkaa, että nyhtökania voi syödä kylmänä esimerkiksi salaatissa tai lämpimänä pitaleivissä. Itse he söivät sitä riisin kanssa ja lopusta lihasta valmistui herkullinen kastike.

–Maksaa pääsin kerran maistamaan. Se oli taivaallisen hyvää ja ihanan pehmeää. Joskus toivoisi, että syötävää jäisi myös itselle, Kristiina nauraa.

Kaninliha on iso hitti kuluttajien keskuudessa Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Satakuntalaiset ovat vielä varovaisempia kaninlihan kanssa.

 

Peltoa tilalla on kaikkiaan noin 24 hehtaaria. Vihannekset pakataan ja siivotaan tilalla, jonka jälkeen ne laitetaan kylmiöön odottamaan myyntiä.

–Ensimmäiset parsat kypsyivät huhtikuun lopulla. Jos muistaa lannoittaa, siivota rikkakasveja ja juuret säilyvät hengissä, niin parsa voi antaa satoa 30 vuotta, Parkkilat neuvovat.

Lämpimällä ja kostealla säällä parsat kypsyvät todella nopeasti, ja niitä on käytävä katsomassa monta kertaa päivässä. Syksyisin kasvi leikataan maan tasalle.

Heidän suosikkiansa on pekoniin kääritty tuoreparsa ja valkosipulinverso, jotka kypsennetään grillissä.

–Se on loistava iltasnäcksi. Valkosipulitäytepatonkia kylkeen, niin ei sormiruoka siitä parane.

 

Tilan tuotteita on mahdollista ostaa suoraan tilalta tai Reko-ruokaringeistä
Porista, Raumalta ja Turusta.

Pääasiassa tuotteet myydään Reko-ruokaringeissä.

–On kätevää, kun tietää ennakkoon mitä menee ja paljonko, niin osaa varautua. Rekoista asiakkaat saavat varmasti tuoretta. Kaupan kierto on aina hieman pidempi. Hinnoistakaan ei ole valitettu, pariskunta kiittää.

Retiisiä, parsaa ja valkosipulia on tänä vuonna myynnissä myös Säkylän Supermarketissa. Ravintoloihin pienten tuottajien on mahdotonta myydä, koska toimitettavat määrät voivat olla suuria.

–Enemmän vaatii, kun itse markkinoi, mutta se maksaa vaivan. Heinää ei enää tarvitse erityisemmin markkinoida. Lähes kaikki heinänostajat ovat vakioasiakkaita. Tilalla on Facebook-sivut. Ne vaativat päivittämistä, että ihmisten mielenkiinto pysyy yllä. Facebook toimii kuitenkin todella hyvin, eikä muualla tarvitse mainostaa. Nettisivut lopetimme kävijöiden siirtyessä koko ajan enemmän Facebookiin, Kristiina kertoo.

Sivut: