Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Osta tilalta! –päivä 14.9.2019 kutsuu maaseudulle elämyksien ja lähiruoan pariin

22.08.2019

Lähellä tuotettua lihaa ja kasviksia, ternimaitoa, viiriäisen munia, villalankoja ja vaikka mitä muuta! Suoraan tilalta ostettavien tuotteiden lisäksi valtakunnallinen tapahtumapäivä tarjoaa roppakaupalla elämyksiä ja aitoa tutustumista suomalaiseen maaseutuelämään.

Valtakunnallinen Osta tilalta! –päivä järjestetään neljättä kertaa 14. syyskuuta. Päivä juhlistaa kotimaista ruuantuotantoa ja maaseudun tilat avaavat taas ovensa tuhansille maaseutuelämysten ystäville, jotka kiertävät maaseudulla ja kotipuutarhoissa tutustumassa tiloihin ja tekemässä herkullisia ostoksia.

Osa tiloista tarjoaa kävijöille tilaesittelyjä ja hauskaa maaseututekemistä kuten perunannostoa, eläinten ja koneiden ihastelua, kahvittelua, latotansseja ja poniratsastusta. Samana päivänä järjestetään yhteistyössä myös Makumatka maalle –teemapäivä, joka kutsuu tutustumaan maaseudun matkailuyrityksiin.

Tapahtumaan osallistuvat tilat löytyvät osoitteesta ostatilalta.fi. Samassa osoitteessa yrittäjät voivat ilmoittaa tilansa, puutarhansa tai muun maaseutukohteensa mukaan päivän järjestäjiksi.

Viimeisimmät uutiset tapahtumapäivästä saa myös näppärästi seuraamalla @ostatilalta Facebookissa tai Instagramissa. Tiloilla koettuja elämyksiä pääsee jakamaan myös osallistumalla #elämystilalla –kuvakilpailuun 20. syyskuuta asti. Lisätietoja.

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ruokasektorin koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Lisätietoja:
Ellinoora Havaste, Ruokasektorin koordinaatiohanke
+358 50 357 9203, elelha@utu.fi

Ruoka-ala kasvuun -tilaisuus Porissa

22.08.2019

ma 14.10. klo 12:30 - 16:00    

Tervetuloa ruoka-alan kehittäjät, hankerahoittajat, sidosryhmät, yrittäjät ja muut toimijat Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuteen Poriin!

Ruoka-ala kasvuun -tilaisuudessa tarkastellaan pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistä lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Tilaisuudessa esitellään ruoka-alan ajankohtaista toimintaa ja keskustellaan kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksista. Valtakunnallisen Ruokasektorin koordinaatio ja Suomi Syö Satakunnasta -hankkeiden järjestämän tilaisuuden tavoite on tiivistää toimijoiden yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa.

Paikka:       Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, Pori

Aika:           14.10.2019 klo 12.30 – 16, iltapäiväkahvit noin klo 14

Ohjelma

Lähiruoka, luomu ja luonnontuotteet – valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Keskustelua ja eri toimijoiden lyhyitä puheenvuoroja mm.

- Päivi Töyli, Marja-Riitta Kottila ja Juha Rutanen, Ruokasektorin koordinaatiohanke
- Suomi Syö Satakunnasta- Sikses parasta lähiruokaa, Anna Kari, ProAgria Länsi-Suomi
- Ruokamatkailu- ja hyvinvointi, Soile Vahela ja Jaana Ruoho SAMK
- Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun, Tuuli Pirttikoski, Satafood Kehittämisyhdistys ry
- Ruoka-alan kehittäminen Satakunnassa, Timo Pukkila, Satakunnan ELY-keskus
- Yrittäjäpuheenvuorot

Tauko

Superhyvä, Eeva-Liisa Häkli, Foodwest Oy

Ruokaviraston pk-neuvonta- ja vientihanke, Ruokavirasto

Keskustelua & miten tästä jatkamme?



Ilmoittautumiset 9.10.2019 mennessä. Ilmoittaudu täälllä.

 
Lisätietoja: Päivi Töyli, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Turun yliopiston Brahea-keskus, paivi.toyli@utu.fi, 040 189 1929 ja Anna Kari, Suomi syö Satakunnasta, ProAgria Länsi-Suomi, anna.kari@maajakotitalousnaiset.fi, 050 555 8440

Monipuolisesti vihanneksia Siskosten Vihannestilalta

16.08.2019

Siskosten Vihannestila sijaitsee Oripään ja Säkylän rajalla. Nimensä mukaisesti tilaa emännöivät Siskokset Santra ja Sofia Lähteenmäki. Vihanneksia tilalla on viljellyt jo heidän isänsä isä 60-luvun alusta lähtien, ja silloin pääkasveina olivat punajuuri ja porkkana. Papan jälkeen vihannestilaa jatkoi siskosten isä, ja vuonna 2015 tehtiin sukupolvenvaihdos ja siskokset siirtyivät tilan pitäjiksi.

- Virallinen sukupolvenvaihdos tehtiin 2015, ja samalla nimi muuttui Siskosten Vihannestilaksi. Paljon kauemmin olemme kuitenkin olleet aktiivisesti mukana auttamassa, Santra tarkentaa.

Nykyisin tilalla viljellään monipuolisesti vihanneksia. Pääkasveina ovat kesäkurpitsa, jäävuorisalaatti, kyssäkaali, sipuli, valkosipuli, avomaankurkku ja tilli. Vihannekset menevät tukun kautta kuluttajamyyntiin ympäri Suomea.


Tilaa emännöivät siskokset Santra (vas.) ja Sofia Lähteenmäki.

Vaikka Santra ja Sofia ovat lapsesta asti olleet mukana tilan toimissa, ei silti ole aina ollut selvää, että he tilan emänniksi ryhtyisivät. Kysyttäessä onko jo pienestä pitäen ollut tiedossa, että siskot ryhtyvät pitämään tilaa, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: ”Ei.” Kummallekaan ei oikein ole selvää, miten ovat tähän päätyneet.

- Tämä sitten tuntui eniten oikealta ja omalta jutulta loppujen lopuksi, Sofia toteaa hetken emmittyään.

Vanhemmiten siskokset saivat enemmän tilalla vastuuta, ja isä antoi tyttärilleen vapauksia toteuttaa asioita ja tehdä päätöksiä omalla tavallaan sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta.

- Ei isä koskaan tähän painostanut jäämään, vaan päinvastoin aina sanoi, että jos yhtään tuntuu, ettei tämä ole oma juttu niin ei tarvitse olla mukana tässä, Santra muistelee.


Siskokset ovat olleet mukana tilan touhuissa lapsuudesta asti.

Tilan emännöinnin ja vihannesviljelyn haasteina ovat vaihteleva sää, sekä hyvän työvoiman saaminen maaseudulle.

- Tila on sen verran kaukana mistään isommista paikoista, että välillä on haasteena saada hyvää työvoimaa tänne maaseudulle, Santra tiivistää.

Tilalla on tällä hetkellä noin sata kausityöntekijää. Suurin osa työvoimasta tulee Ukrainasta, ja loppuosa työntekijöistä on suomalaisia. Vaikka työvoiman saaminen ei ole helppoa siskokset ovat onnistuneet saamaan hyviä työntekijöitä tilalleen.

Siskokset pitävät lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa suuressa arvossa. He pitävät tärkeänä arvona sitä, että saa tehdä puhtaan kotimaisen ruuan, ja sitä kautta ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen töitä joka päivä. Tilalla pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kasvinsuojeluaineita. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös luonnonmukaisia aineita.

- Minulla on kaksi tytärtä, ja äitinä pidän tärkeänä, ettei lapsia tarvitse myrkkyjen takia kieltää syömästä suoraan pellosta. Haluan tietää, mistä heille annettava ruoka on peräisin, Sofia kertoo.


Tilalla tuotetaan muun muassa sipuleita, jäävuorisalaattia, kesäkurpitsaa ja lanttua.

Santra ja Sofia saavat toisistaan turvaa silloin, kun vastaan tulee haasteita ja ongelmia.

- Ei tässä yksinään viihtyisi. Kun eteen tulee ongelma tai haaste, on mukavaa, kun sitä voidaan yhdessä pähkäillä. Lisäksi jos itsellä on huono päivä, niin aina on vierellä sisko tukena ja turvana, Santra hymyilee.

Siskot hymyilevät toisilleen ja ovat aidosti iloisia siitä, että yhdessä ovat vastuussa tilan pyörittämisestä.

- Tai sisko, jolle voi kiukutella, vitsailee Sofia, ja kumpikin purskahtaa nauruun.

 

Aino Kahala, Pyhäjärvi-instituutti

Helppo herkku: vadelmaunelma

06.08.2019

Vadelmaa, vaniljakiisseliä ja marenkia. Retroa mutta hävyttömän hyvää. Helppoa mutta maukasta. Kokeile vaikka mökillä – nauti riippukeinussa ja anna kesän tulla kielelle.

Vadelmakiisseli:
200 g vadelmia
4 dl vettä
3/4 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja + 1/2 dl vettä

Vaniljakiisseli:
4 dl maitoa
½ dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria (tai ½ vaniljatanko)
1 rkl maizenaa
marenkia
Koristeeksi: kokonaisia vadelmia,
tomusokeria ja sitruunamelissaa

Mittaa vesi, vadelmat ja sokeri kattilaan. Voit käyttää myös muita marjoja, vaikka mansikoita. Anna seoksen kiehua miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes marjat ovat soseutuneet. Sekoita perunajauhot ja vesi keskenään. Lisää seos ohuena nauhana kuumaan liemeen koko ajan sekoittaen. Anna kiisselin kiehahtaa. Jäähdytä. Mittaa maito, sokerit ja maizena kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Lisää myös tuore vaniljatanko mikäli käytät sitä. Anna kiehua miedolla lämmöllä muutama minuutti. Jäähdytä.

Annostele kiisselit jälkiruokakulhoihin siten, että laitat alimmaiseksi vaniljakiisseliä, sen päälle varovasti vadelmakiisseliä. Voit vuorotella useampiakin kerroksia. Lisää lopuksi päälle murennettua marenkia ja kokonaisia vadelmia. Halutessasi ripottele pinnalle siivilän läpi tomusokeria ja lisää sitruunamelissan lehti.

 

TIESITKÖ, ETTÄ

Kotimaista vadelmaa ei tarvitse tuontimarjojen tavoin pakastettunakaan kiehauttaa ennen käyttöä, vaan voit käyttää sitä huoletta koristeena tai lisukkeena sellaisenaan. Vadelma ei ole muuten aina punainen – Satakunnassa Kokemäellä kasvaa myös keltaisia vadelmia.

Heinäkuun uutiskirje 7/2019

25.07.2019

Tästä voit lukea heinäkuun uutiskirjeemme 7/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Pellon kuvausta yläilmoista: ”Reaaliaikaista informaatiota kustannustehokkaasti”

24.07.2019

Kun katselee eri tiedotuskanavia, huomaa siellä nykyään olevan paljon korkealta otettuja kuvia muiden tavallisten joukossa. Mediassa esiintyvät ilmakuvat on todennäköisesti tallennettu kuvauskopterilla. Ilmakuvauslaitteistojen yleistyminen on tuonut mahdollisuuden hyödyntää niitä myös työkaluna maataloussektorilla.
 
Eurajoella järjestettiin maanantaina 11.7. tilaisuus, jossa kerrottiin kuvauskopterien käytöstä maataloudessa. Tapahtuma oli osa ProAgrian Kuvauskopterit maatalouden työkaluna –hanketta, jonka järjesti hankekoordinaattori Pirkka Herpiö.

Kurssilla syvennyttiin ilmakuvauksen perusteisiin. Illan aikana käytiin läpi käyttökohteita ja laitteistoa sekä niiden käytön mukana tulevia velvoitteita. Tapahtuman tarkoituksena oli kertoa ja opastaa, kuinka harrastelijatasonkin ilmailukuvauslaitteistoa pystyy hyödyntämään.


Kopterin keräämä kuvainformaatio ladataan koneelle, jossa tarkoitukseen
suunnitellun ohjelman avulla voidaan tulkita saatuja tietoja.


Erityisesti peltoviljelyssä ilmakuvauksilla saadaan lisätietoa pellon kasvukyvystä, alueiden satopotentiaalieroista ja tuotantopanosten vaikuttavuudesta. Herpiö antaa käytännön esimerkin:

- Kopterilla näkee esimerkiksi sen, mitkä alueet pellosta pitäisi ruiskuttaa. Ei ole syytä ruiskuttaa koko peltoa, jos ei ole tarvetta. Se säästää aikaa ja on taloudellisesti järkevää.

Herpiö kertoo ilmakuvauksen mahdollistavan kustannustehokkaan tavan kerätä reaaliaikaista informaatiota. Hän sanoo, että saadusta datasta on havaittavissa tarvittavat toimenpiteet oikeassa paikassa kustannustehokkaasti.


Herpiö mainitsee, että mitä enemmän dataa ja mitä isompia lohkoja kopterilla
kuvaa, sitä laadukkaampaa informaatio on.


Tilaisuus oli informatiivinen ja käytännönläheinen. Kurssille oli tervetullut aikaisemmasta tietopohjasta riippumatta. Herpiö kertoi omakohtaisia kokemuksia kuvaustilanteista ja osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Kysymyksiä heräsi esimerkiksi iän ikuisista hukkakauroista ja niiden löytämisestä. Herpiö toteaa hymyillen:

- Kopteri havaitsee ilmasta laajemmat esiintymät, mutta yksittäisiä hukkakauroja kuvista ei näe. Teknologia kehittyy kuitenkin nopeasti, joten ehkä sekin on tulevaisuudessa mahdollista.


Kaisa Uusi-Kraapo, ProAgria Länsi-Suomi

Sivut: