Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Ihantolan lammastilan yrittäjät arvostavat verkostoja

28.08.2019

Kesä alkaa vaihtua syksyksi, mutta Ihantolan lammastilan lampaat laiduntavat vielä tyytyväisinä Kokemäenjoen rannassa Huittisissa. Tilalla tuotetaan pääasiassa karitsanlihaa ja lampaantaljoja.
–Taljoja on nähtävillä päärakennuksen yläkerrassa ja lihaakin asiakkaat ovat erittäin tervetulleita hakemaan suoraan tilalta, vaikka varsinainen tilamyymälä onkin vasta suunnitteilla. Käymme mahdollisimman paljon myös lähialueiden Reko-ruokaringeissä, isäntäpari Sakari Tuomola ja Veera Hongisto kertovat.

Kuluttajat ostavat laajasti kaikenlaisia osia lampaasta. Karetta ostetaan paljon grilliin, viulua pääsiäispöytään ja haudutettavia lihoja talven pataruokiin. Tuomolan tämän hetken suosikki on nyhtökaritsa, mitä kannattaa valmistaa niskasta, lavasta tai potkasta.

Pariskunta on positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin ja rohkeasti monet osaavat valmistaa lammasta. Myös tutustuttamis- ja maistatustyötä tehdään ja menekki on sen myötä nousussa.

Tuomola ja Hongisto kannustavat ihmisiä maistamaan ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia tuotteita ja tietävät, että hyvälaatuista lihaa on tavallisen kotikokinkin vaikea pilata. He neuvovat, että jauhelihasta on helppo aloittaa ja paistomittari tuo rauhaa lihojen kokkaamiseen.
– Takareittä ajatellaan yleensä uunituotteena, mutta siitä tulee nopeasti myös grillissä todella hyvää ja mureaa, Tuomola vinkkaa.

Ihantolan lammastilalla viljellään myös viljoja lampaiden ruoaksi ja elokuun alkupuolella oli tuloillaan ensimmäiset langat vihdoin sopivalta tuntuvan kehrääjän löydyttyä. Lampaita on mahdollista vuokrata kesälampaiksi ja osa lampaista lähti kuun alussa maisemanhoitotyöhön Turkuun kaupunkilaisten iloksi.

Tuomola ja Hongisto käyvät mieluusti myös lähialueiden tapahtumissa. Kesäisin he valmistavat kävijöille Liha-aitta Vahekosken suunnittelemalla yrttisellä braatvurstilla täytettyä hotdogia, jossa maustettu nakki saa vastapainoksi herkullisen sämpylän ja coleslaw-salaattia. Joulumarkkinoilta sen sijaan voi löytää tilan pehmeän ja aidon lampaantaljan talvi-iltoja lämmittämään.
– Viime kesänä Lauhan Lähiruokafestivaalit olivat ensimmäinen tapahtumamme. Saimme sieltä runsaan kävijämäärän myötä hyvää kokemusta ja muiden lähiyrittäjien kanssa oli hyvä yhteishenki. Tällaiset tapahtumat ovat kaupungin lisäksi tärkeitä myös tuottajille. Sopivissa tapahtumissa lähialueilla kävisimme mieluusti useamminkin, Hongisto pohtii.

Ravintolat ovat tärkeä myyntikanava lammastilalle, koska kysyntää on tasaisesti ympäri vuoden.
– Muilla asiakkailla kysyntä painottuu väkisinkin sesonkeihin, Tuomola mainitsee.

Hongisto ja Tuomola ovat tyytyväisiä, että he ovat löytäneet yhteistyökumppaneita, jotka arvostavat samoja asioita, kuten lähiruokaa ja -tuottajia.
–Yhteistyökumppanit ja lähituottajat ovat tärkeä asia. He tekevät työstä entistäkin mielenkiintoisempaa. Lampolassa työskentely on melko yksinäistä, joten ihmisten kanssa oleminen on piristävää. Maatalous on iso osa Huittista ja tilan kautta on päässyt tutustumaan muihin huittislaisiin, Tuomola iloitsee.

Ihantolan lammastilalla on ollut apuna pari maatalousopiskelijaa, joista toinen tuli tilalle harjoitteluun. Heistä on lähtenyt rakentumaan tärkeä tukiverkosto.
– Hienoa, että olemme pystyneet tarjoamaan tämän nuorille ja samalla saaneet todella ison avun, Hongisto kiittää.

Ajatus lähti kesälampaista

Vuonna 2017 perustettu Ihantolan lammastila sai alkunsa kesälampaista. Tuomolan sukutila ehti olla tyhjillään noin 25 vuotta ja nyt sitä on herätelty henkiin.
– Puitteet olivat pitkälti valmiina ja odottivat käyttöönottoa. Kaipasimme tänne elämää ja tuli sellainen olo, että paikka on tehty maataloutta varten. Tilakokoa olisi vielä hieman varaa kasvattaa, mutta ennemmin monipuolistamme viljelyä sekä hyödynnämme eläimen entistä monipuolisemmin ja kasvamme yrityksenä sitä kautta, Sakari Tuomola ja Veera Hongisto kertovat.

Pariskunta pitää työtä erittäin monipuolisena ja mielekkäänä, mutta hyvinvoivat eläimet ovat se paras juttu, jos yksi täytyy valita.
– Ne piristävät ja ovat isoin osa arkea. Lampaiden kanssa on mukava työskennellä. Ne ovat helposti lähestyttäviä, eikä niitä tarvitse pelätä. Toiset lampaista kaipaavat erityisesti paijausta, he kertovat ja hymyilevät.
Haasteeksi nuoret tilalliset kokevat sitovuuden, sillä lampaat eivät tunne viikonloppuja tai lomia. Kuivuus on myös iso haaste, jonka puolesta viime kesä oli todella opettavainen.
–Tämä alku on ollut aikamoista opiskelua. Se ei kuitenkaan ehkä ole haaste, mutta vie melkoisesti aikaa. Itse täytyy suunnitella kokonaisuus, mutta se on myös mielenkiintoista.


Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Kolme Osta tilalta! –päivän tuottajan tarinaa

22.08.2019

Mantereen tila, Lempäälä, Pirkanmaa

Ylämaankarjan laidunlihaa tuottava Mantereen tila Lempäälässä on osallistunut vuodesta 2015 lähtien erilaisiin tapahtumapäiviin ja järjestänyt avoimia ovia. Viime vuoden Osta tilalta! –päivänä tilalle saapui noin 300 iloista vierailijaa.

- Maatiloille ei yleensä pääse noin vain vierailemaan, jonka vuoksi Osta tilalta! –päivä ja muut avoimet ovet ovat hienoja mahdollisuuksia päästä tutustumaan tiloihin ja siihen, miten ruoka tuotetaan, kertoo tilan emäntä Niina Mayer.

Osta tilalta! –päivä ja muut tapahtumat tarjoavat myös tiloille matalan kynnyksen kokeilla suoramyyntiä sekä keskitettyä markkinointiapua avoimiin oviin. Päivään osallistumista miettiville tiloille Mayer vinkkaakin, että aluksi voi osallistua vaikkapa testaamalla pelkän kahvion pitämistä tilalla. Tapahtumatoimintaa ja myyntiä voi aina laajentaa seuraavassa tapahtumassa. Ennen kaikkea tapahtumapäivän järjestäminen omalla tilalla on palkitsevaa, sillä vierailijat ovat iloisia ja kiitollisia vierailusta. Avoimissa ovissa pääsee antamaan paljon.

- Päivän aikana kannattaa ehdottomasti käydä vierailemassa tiloilla! Kivalle matkailupäivälle voi lähteä perheen kanssa tai yksinkin, kaikille löytyy jotakin! Ja mikä parasta, saa ostaa hyvää ruokaa suoraan tiloilta, Mayer hehkuttaa.

Herrakunnan Lammas Pertteli, Varsinais-Suomi

Perttelin Isohiidessä sijaitseva Herrakunnan Lammas tuottaa maatiaiskaritsan- ja vasikanlihaa sekä kiertää omalla myymäläautolla Uudellamaalla ja lähialueilla. Osta tilalta! –päivään tila on osallistunut kaikkina vuosina, eli vuodesta 2016 saakka.

- Osta tilalta! –päivät ovat olleet todella suosittuja meillä, varsinkin kun lähistöltä löytyy monta muutakin osallistuvaa tilaa. Esimerkiksi omat asiakkaat Helsingistä ja Forssasta lähtevät mielellään liikkeelle tutustumaan tilaan juuri tapahtumapäivänä, kertoo tilan emäntä Sari Jaakola.

Osallistuville tiloille Jaakola vinkkaa, että oman alueen muita tiloja kannattaakin kysyä ahkerasti mukaan tapahtumapäivään tai omalle tilalle myymään tuotteitaan tai palveluitaan. Syyskuinen lauantai on monelle vierailijalle mukava päivä vierailla useassa kohteessa lähellä toisiaan. Aito maaseutuelämys rakennetaan Osta tilalta! –päivää varten hyvällä ajoituksella teurastuksen, leikkuun ja pakkauksen osalta, jotta myynnissä on sopiva määrä erilaisia tuoretuotteita. Perussiivousta enempää ei tilalla myöskään puunata, sillä kävijät tulevat kokemaan aitoa maaseutua ja elämää tiloilla.

- Suomalaisten tuottajien on hyvä pitää vähän melua itsestään ja esitellä tuotteitaan kuluttajille. Päivä onkin erinomainen hetki tulla tutustumaan suomalaiseen kotieläintuotantoon, sillä tuottajat esittelevät sitä mielellään, Jaakola toteaa.

Ollikkalan sikatila Vihti, Uusimaa

Vuoden 2018 Osta tilalta! –päivä onnistui Ollikkalan sikatilalla Vihdissä erinomaisesti. Päivän aikana kiinnostuneet kävijät pääsivät kurkistamaan miltä sikalassa oikein näyttää. Samana päivänä alkoi joulukinkkujen ennakkomyynti, mutta kaikki tapahtumapäivään varattu liha myytiin jo ensimmäisen tunnin aikana.

- Ihmismäärä oli meille positiivinen yllätys. Vaikka keli oli huono, kävijät löysivät meille ja olivat kiinnostuneita kyselemään tilan toiminnasta, Veera Ollikkala kertoo.

Tiloja ja maaseutuyrittäjiä kuten Ollikkalan sikatilaa voi seurata nykyään enenevissä määrin netistä, mutta on aivan eri asia päästä juttelemaan tilallisten kanssa ja tutustua toimintaan paikan päällä. Osta tilalta! –päivänä tilalla järjestettiin myös opastuksia tilan ympäristöön ja muihin eläimiin.

- Kannustan osallistumaan Osta tilalta! –päivään. Meiltä kysytään paljon, saisiko tilalla vierailla, mutta avoimia ovia ei ole aina mahdollista järjestää. Päivä on erittäin hyvä kohta vierailla tiloilla, Ollikkala kehottaa.

Päivä antaa myös maaseutuyrittäjille mahdollisuuden tavata kuluttajia. Tilan ovien avaaminen luo luottamusta ja ennen kaikkea antaa paremman mielikuvan tilan toiminnasta.

Ilmoittaudu myyjäksi Osta tilalta -päivään 14.9.

22.08.2019

Ilmoittaudu nyt mukaan! Voit myös koota myyntipaikkasi yhteyteen muita toimijoita ja jakaa päivän työtaakkaa. Tilamyynnin yhteyteen sopii käsityöläiset ja heidän tuotteena, näin voit tarjota vierailijoille ihanan elämyksen maaseudun rauhassa. Ilmoittaudu myyjäksi tästä.

Kuka voi ilmoittautua Osta tilalta! -päivään myyjäksi?

Tuottajat voivat järjestää Osta tilalta! -tapahtuman omilla tai naapureidensa tiloilla ja myydä omia tuotteitaan. Myös esimerkiksi kotipuutarhurit, mehiläistarhaajat tai kalastajat voivat ilmoittautua myyjiksi ja myydä tuotteita omilta pihoiltaan. Tapahtumaan voi ilmoittautua, vaikkei yleensä myisikään tuotteita suoraan kuluttajille.

Samana päivänä järjestettävän Makumatka maalle -päivän yritykset voivat myös jättää ilmoituksen Osta tilalta! -karttaan ja tarjota erilaisia elämyksiä aktiviteettien, opastettujen ohjelmien ja retkien, ruuanlaiton tai avoimien ovien merkeissä.

Voit myydä oman tilasi tuotteita, puutarhasi satoa tai muita omia tuotteitasi. Valtakunnallinen Osta tilalta!-päivä on tarkoitettu lähinnä raaka-aineiden ja ruokatuotteiden myymiseen, mutta myös muita tilalla tuotettuja tuotteita voi myydä, kuten villalankoja.

Päivää varten voi myös suunnitella pienen kahvilan tai muita elämyksiä kävijöille.

Tutustu Osta tilalta -päivään aiemmin osallistuneiden tuottajien tarinoihin.

 

Osta tilalta! –päivä 14.9.2019 kutsuu maaseudulle elämyksien ja lähiruoan pariin

22.08.2019

Lähellä tuotettua lihaa ja kasviksia, ternimaitoa, viiriäisen munia, villalankoja ja vaikka mitä muuta! Suoraan tilalta ostettavien tuotteiden lisäksi valtakunnallinen tapahtumapäivä tarjoaa roppakaupalla elämyksiä ja aitoa tutustumista suomalaiseen maaseutuelämään.

Valtakunnallinen Osta tilalta! –päivä järjestetään neljättä kertaa 14. syyskuuta. Päivä juhlistaa kotimaista ruuantuotantoa ja maaseudun tilat avaavat taas ovensa tuhansille maaseutuelämysten ystäville, jotka kiertävät maaseudulla ja kotipuutarhoissa tutustumassa tiloihin ja tekemässä herkullisia ostoksia.

Osa tiloista tarjoaa kävijöille tilaesittelyjä ja hauskaa maaseututekemistä kuten perunannostoa, eläinten ja koneiden ihastelua, kahvittelua, latotansseja ja poniratsastusta. Samana päivänä järjestetään yhteistyössä myös Makumatka maalle –teemapäivä, joka kutsuu tutustumaan maaseudun matkailuyrityksiin.

Tapahtumaan osallistuvat tilat löytyvät osoitteesta ostatilalta.fi. Samassa osoitteessa yrittäjät voivat ilmoittaa tilansa, puutarhansa tai muun maaseutukohteensa mukaan päivän järjestäjiksi.

Viimeisimmät uutiset tapahtumapäivästä saa myös näppärästi seuraamalla @ostatilalta Facebookissa tai Instagramissa. Tiloilla koettuja elämyksiä pääsee jakamaan myös osallistumalla #elämystilalla –kuvakilpailuun 20. syyskuuta asti. Lisätietoja.

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ruokasektorin koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Lisätietoja:
Ellinoora Havaste, Ruokasektorin koordinaatiohanke
+358 50 357 9203, elelha@utu.fi

Ruoka-ala kasvuun -tilaisuus Porissa

22.08.2019

ma 14.10. klo 12:30 - 16:00    

Tervetuloa ruoka-alan kehittäjät, hankerahoittajat, sidosryhmät, yrittäjät ja muut toimijat Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuteen Poriin!

Ruoka-ala kasvuun -tilaisuudessa tarkastellaan pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistä lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Tilaisuudessa esitellään ruoka-alan ajankohtaista toimintaa ja keskustellaan kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksista. Valtakunnallisen Ruokasektorin koordinaatio ja Suomi Syö Satakunnasta -hankkeiden järjestämän tilaisuuden tavoite on tiivistää toimijoiden yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa.

Paikka:       Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, Pori

Aika:           14.10.2019 klo 12.30 – 16, iltapäiväkahvit noin klo 14

Ohjelma

Lähiruoka, luomu ja luonnontuotteet – valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Keskustelua ja eri toimijoiden lyhyitä puheenvuoroja mm.

- Päivi Töyli, Marja-Riitta Kottila ja Juha Rutanen, Ruokasektorin koordinaatiohanke
- Suomi Syö Satakunnasta- Sikses parasta lähiruokaa, Anna Kari, ProAgria Länsi-Suomi
- Ruokamatkailu- ja hyvinvointi, Soile Vahela ja Jaana Ruoho SAMK
- Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun, Tuuli Pirttikoski, Satafood Kehittämisyhdistys ry
- Ruoka-alan kehittäminen Satakunnassa, Timo Pukkila, Satakunnan ELY-keskus
- Yrittäjäpuheenvuorot

Tauko

Superhyvä, Eeva-Liisa Häkli, Foodwest Oy

Ruokaviraston pk-neuvonta- ja vientihanke, Ruokavirasto

Keskustelua & miten tästä jatkamme?



Ilmoittautumiset 9.10.2019 mennessä. Ilmoittaudu täälllä.

 
Lisätietoja: Päivi Töyli, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Turun yliopiston Brahea-keskus, paivi.toyli@utu.fi, 040 189 1929 ja Anna Kari, Suomi syö Satakunnasta, ProAgria Länsi-Suomi, anna.kari@maajakotitalousnaiset.fi, 050 555 8440

Monipuolisesti vihanneksia Siskosten Vihannestilalta

16.08.2019

Siskosten Vihannestila sijaitsee Oripään ja Säkylän rajalla. Nimensä mukaisesti tilaa emännöivät Siskokset Santra ja Sofia Lähteenmäki. Vihanneksia tilalla on viljellyt jo heidän isänsä isä 60-luvun alusta lähtien, ja silloin pääkasveina olivat punajuuri ja porkkana. Papan jälkeen vihannestilaa jatkoi siskosten isä, ja vuonna 2015 tehtiin sukupolvenvaihdos ja siskokset siirtyivät tilan pitäjiksi.

- Virallinen sukupolvenvaihdos tehtiin 2015, ja samalla nimi muuttui Siskosten Vihannestilaksi. Paljon kauemmin olemme kuitenkin olleet aktiivisesti mukana auttamassa, Santra tarkentaa.

Nykyisin tilalla viljellään monipuolisesti vihanneksia. Pääkasveina ovat kesäkurpitsa, jäävuorisalaatti, kyssäkaali, sipuli, valkosipuli, avomaankurkku ja tilli. Vihannekset menevät tukun kautta kuluttajamyyntiin ympäri Suomea.


Tilaa emännöivät siskokset Santra (vas.) ja Sofia Lähteenmäki.

Vaikka Santra ja Sofia ovat lapsesta asti olleet mukana tilan toimissa, ei silti ole aina ollut selvää, että he tilan emänniksi ryhtyisivät. Kysyttäessä onko jo pienestä pitäen ollut tiedossa, että siskot ryhtyvät pitämään tilaa, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: ”Ei.” Kummallekaan ei oikein ole selvää, miten ovat tähän päätyneet.

- Tämä sitten tuntui eniten oikealta ja omalta jutulta loppujen lopuksi, Sofia toteaa hetken emmittyään.

Vanhemmiten siskokset saivat enemmän tilalla vastuuta, ja isä antoi tyttärilleen vapauksia toteuttaa asioita ja tehdä päätöksiä omalla tavallaan sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta.

- Ei isä koskaan tähän painostanut jäämään, vaan päinvastoin aina sanoi, että jos yhtään tuntuu, ettei tämä ole oma juttu niin ei tarvitse olla mukana tässä, Santra muistelee.


Siskokset ovat olleet mukana tilan touhuissa lapsuudesta asti.

Tilan emännöinnin ja vihannesviljelyn haasteina ovat vaihteleva sää, sekä hyvän työvoiman saaminen maaseudulle.

- Tila on sen verran kaukana mistään isommista paikoista, että välillä on haasteena saada hyvää työvoimaa tänne maaseudulle, Santra tiivistää.

Tilalla on tällä hetkellä noin sata kausityöntekijää. Suurin osa työvoimasta tulee Ukrainasta, ja loppuosa työntekijöistä on suomalaisia. Vaikka työvoiman saaminen ei ole helppoa siskokset ovat onnistuneet saamaan hyviä työntekijöitä tilalleen.

Siskokset pitävät lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa suuressa arvossa. He pitävät tärkeänä arvona sitä, että saa tehdä puhtaan kotimaisen ruuan, ja sitä kautta ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen töitä joka päivä. Tilalla pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kasvinsuojeluaineita. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös luonnonmukaisia aineita.

- Minulla on kaksi tytärtä, ja äitinä pidän tärkeänä, ettei lapsia tarvitse myrkkyjen takia kieltää syömästä suoraan pellosta. Haluan tietää, mistä heille annettava ruoka on peräisin, Sofia kertoo.


Tilalla tuotetaan muun muassa sipuleita, jäävuorisalaattia, kesäkurpitsaa ja lanttua.

Santra ja Sofia saavat toisistaan turvaa silloin, kun vastaan tulee haasteita ja ongelmia.

- Ei tässä yksinään viihtyisi. Kun eteen tulee ongelma tai haaste, on mukavaa, kun sitä voidaan yhdessä pähkäillä. Lisäksi jos itsellä on huono päivä, niin aina on vierellä sisko tukena ja turvana, Santra hymyilee.

Siskot hymyilevät toisilleen ja ovat aidosti iloisia siitä, että yhdessä ovat vastuussa tilan pyörittämisestä.

- Tai sisko, jolle voi kiukutella, vitsailee Sofia, ja kumpikin purskahtaa nauruun.

 

Aino Kahala, Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: