Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger

Kasvisherkku: paahdettuja punajuuria ja vuohenjuustoa

19.09.2019



Punajuuri on edullinen, maukas, kaunis ja terveellinen. Paljon enempää ei kehtaa raaka-aineelta vaatia! Kypsäksi paahtunut, makeansuolainen punajuuri ja vuohenjuusto muodostavat loistavan makuparin.

Ohje:
1 kg punajuuria
150 g chevre-vuohenjuustoa
1 dl auringonkukan- tai kurpitsansiemeniä
3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
2 tl suolaa
mustapippuria
tuoretta timjamia silputtuna

Pese ja harjaa punajuuret puhtaaksi. Poista kovat kannat ja leikkaa punajuuret neljänneksen lohkoiksi. Laita lohkot kulhoon, lisää öljy, suola ja pippuri. Sekoita. Kaada punajuuret uunivuokaan ja paahda 175 °C uunissa noin 40 minuuttia, kunnes ne ovat miltei kypsiä. Viipaloi päälle chevre-juusto (halutessasi voit käyttää vaihtoehtoisesti homejuustoa) ja kypsennä vielä 5–10 minuuttia. Paahda sillä aikaa käyttämiäsi siemeniä kuivalla paistinpannulla keskilämmöllä muutama minuutti. Ota punajuurivuoka uunista. Ripottele päälle paahdetut siemenet, silputtua tuoretta timjamia sekä halutessasi loraus (oliivi)öljyä.

TIESITKÖ, ETTÄ

Kun syöt punajuurta, se on mitä todennäköisemmin kasvanut Satakunnassa. Suurin osa Suomen punajuurista syödään etikkaliemeen säilöttynä. Myös rosolli on monelle tuttu pito- ja joulupöydistä. Tuoreesta punajuuresta syntyy kuitenkin paljon muutakin. Ei ihme, että tämä mullan alla varttuva punaposki on juuri nyt mitä muodikkain raakaaine aina hienoimpia ravintolakeittiöitä myöden.

Ruokaisa salaatti: satakuntalainen maalaissalaatti

05.09.2019



Ranskalaisen maalaissalaatin suomalaisserkku on satakuntalaisten raaka-aineiden juhlaa. Salaatti valmistuu hetkessä, mutta käy tuoreen leivän kera kunnon ateriasta. Muuntele salaattia makusi mukaan – kokeile vaikka perinteisellä satakuntalaisella savusaunapalvatulla kinkulla!

Salaatti:
1–2 ruukkua roomansalaattia tai rapeaa lehtijääsalaattia
2–3 kpl kovaksi keitettyä kananmunaa
100 g pekonia (tai palvikinkkua)
rasiallinen siitakesieniä (voit käyttää myös muita tuoreita sieniä)
pala makeaa satakuntalaista limppua
sormisuolaa ja mustapippuria myllystä

Kastike:
2 rkl majoneesia
2 rkl maustamatonta jogurttia
(tilkka sitruunamehua)
(valkosipulin kynsi)

Revi salaatti. Keitä ja lohko kananmunat. Leikkaa pekoni ohuiksi siivuiksi ja paista pannulla. Nosta pekonipalat talouspaperin päälle, jotta ne pysyvät rapeina ja ylimääräinen
rasva valuu pois. Kuutioi pala limppua pikkurillin kokoisiksi paloiksi ja paista samalla pannulla pekonin kanssa kunnes leivän palaset saavat rapean pinnan. Nosta krutongit pekonien seuraksi talouspaperin päälle. Puhdista pannu ja paista sienet pikaisesti tulikuumalla pannulla tilkassa öljyä. Ripottele sienille suolaa ja pippuria. Sekoita salaatin kastikkeen ainekset. Sekoita salaatin ainekset, lisää viimeiseksi päälle krutonkeja, kastiketta ja pyöräytä mustapippuria myllystä.

TIESITKÖ, ETTÄ

Satakunta on Suomen merkittävin kasvatettujen sienten tuotantoalue. Kasvatetut sienet löydät kaupasta tuoreina, puhtaina ja käyttövalmiina ympäri vuoden. Paista tuoreet sienet aina nopeasti kuumalla pannulla vähässä rasvassa niin säilytät sienten maun ja rakenteen parhaimpana mahdollisena.

Elokuun uutiskirje on julkaistu

29.08.2019

Elokuun 2019 uutiskirje on julkaistu. Lue kirje tästä.

Lauhan lähiruokafestivaalit saivat paljon kiitosta

28.08.2019

Lauhan Lähiruokafestivaalit järjestettiin tänä vuonna toista kertaa Huittisten Lauhan-kylässä. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda esille suomalaisen ruoan tuotantoa. Kaikkien festivaaleilla myytyjen annosten ja tuotteiden pohjana oli mahdollisimman lähellä tuotetut raaka-aineet. Festivaaleilla todistettiin, että muun muassa afganistanilainen ja monipuolinen thaimaalainen ruoka valmistuvat helposti lähiraaka-aineista.

Paikalla oli myös perinteisempiä annoksia. Esimerkiksi Kalakauppias Marko Kujansuu paisteli muikkuja, Ihantolan lammastila valmisti karitsaa eri muodoissa, Vahelan luomutilan burgereita jonotettiin innolla ja Ravintola Wanhan WPK lihapulla-, karamellipossu- sekä nyhtöhernelautaset sopivat isompaankin nälkään.

Makeanhimon sai tyydytettyä Piparminttutaivaan herkkubuffetissa, Takalan myllyn lettuteltassa tai Maatalousnaisten kahvion herkuilla.
Myös tuottajatorilla riitti kuhinaa ja monipuolisia tuotteita kasviksista lihaan sekä kaikkea siltä väliltä. Esimerkiksi Kolatun juustolan juustot loppuivat lauantaina iltapäivällä jo joitakin tunteja ennen tuottajatorin päättymistä. Syysillan viiletessä Yrttipajan tee lämmitti mukavasti ja sitä sai ostaa myös kotiin viemisiksi.

Lauttakylä-lehden mukaan kävijöitä oli noin 4000 ja Maaseudun Tulevaisuuden mukaan noin 5000.
–Olemme erittäin tyytyväisiä tapahtumaan ja saaneet pelkkää positiivista palautetta kävijöiltä. Festivaalien järjestäminen oli iso ponnistus Lauhan maamiesseuralle ja rahoitus haaste, koska yksittäistä isoa rahoittajaa ei tänä vuonna ollut. Muuten kaikki sujui mielestäni viime vuotta paremmin, tapahtumaa järjestänyt Annika Eklöf iloitsi.

Valitettavasti tämän upean ja kiitosta keränneen Lähiruokafestivaalin tulevaisuus on kuitenkin epävarmaa.
–Järjestelyjen ydinporukka on todella pieni ja rahoitusten hankkiminen haastavaa, joten ainakaan näillä resursseilla tapahtumaa ei pystytä tulevaisuudessa järjestämään, Eklöf pohti.

Hyvän ruoan lisäksi viikonloppuna riitti elävämusiikkia ja muuta ohjelmaa, kuten lauantaina pidetty keskustelufoorumi. Ajankohtaisista maatalousasioista keskustelivat vuorineuvos Reijo Karhinen, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen, Huittisten elinvoimajohtaja Riikka Peippo sekä Kivikylän tehdaspäällikkö Tero Martikainen. Lastentapahtumaa vauhditti muun muassa Satasirkus.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry

Mattilan marjatila: Keskeinen ajatus on tuottaa aitoja makuja suomalaisesta marjasta

28.08.2019


Mattilan Marjatila tarjoaa elämyksiä Huittisissa Kokemäenjoen varrella ympäri vuoden. Monipuoliset palvelut, tuotanto ja tarjonta takaavat, että jokaiselle löytyy jotakin. Kesäisin tilamyymälä ja kesäkahvila palvelevat asiakkaita päivittäin. Heillä on myös tuoremyyntipisteitä, jotka painottuvat Pirkanmaalle. Talvella tilan palveluita voi hyödyntää sopimuksen mukaan.

Pääasiana Mattilan marjatilalla ovat tuoreet marjat – mansikka ja vadelma sekä hieman mustikkaa ja puolukkaa. Pihapiiristä löytyy myös muutama herukkapensas ja vähän varhaisperunaa.
Liikevaihdoltaan toisiksi suurin tulo tulee pakastemarjoista. Tila tekee yhteistyötä Pakkasmarja Oy:n kanssa, joka on viljelijöiden omistama osakeyhtiö. Siinä on mukana noin 300 sopimustuottajaa.

– Kun on monta yrittäjää, niin saadaan isojen keskusliikkeiden odottamaa jatkuvuutta ja toimitusvarmuutta. Kaikessa ei kannata toimia yksin, koska yhdessä toimien päästään parempaan tulokseen. Yhteistyöverkostot ovat meille erittäin tärkeitä, tilan emäntä Tarja Matomäki tiesi.

Yritykselle tärkeitä arvoja ovat laatu, asiakaslähtöisyys ja maku. Ne ohjaavat toimintaa ja näiden arvojen perusteella myös tilan yhteistyökumppanit ovat valikoituneet.

Yhtenä tukijalkana tilalla ovat jatkojalosteet. Mattilan marjatilalta löytyy mehuasema, jonka sesonki on juuri alkanut.
– Alkoholittomista juomista päätuote on mansikkainen kuohujuoma limsojen ja mehujen lisäksi. Marjaviinejä ja kuohuvaa löytyy joka makuun kuivasta makeampaan. Meillä on myös oma omenasiideri ja vahvempana vadelmalikööri, Matomäki esitteli.

Keskeinen ajatus ja idea on tuottaa aitoja makuja suomalaisesta marjasta, mutta tilan palveluihin kuuluvat myös muun muassa kokous- ja pienimuotoisten juhlatilojen vuokraus sekä maatilamajoitusta.
– Viinitila toi mukanaan erilaiset turistiryhmät, joten järjestämme myös tilausruokailuja, tilaesittelyjä sekä tarinoita paikkakunnan Hiisistä ja Hulluista miehistä, Matomäki kertoi istuessamme Hiiden kolo -nimisen tilamyymälän edustalla.

Mattilan Marjatila työllistää vuosittain parhaana sesonkiaikana noin 125 henkilöä. Yrittäjien Tarja ja Seppo Matomäen lisäksi tilalla työskentelee kolme vakinaista työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä ympäri vuoden.

Seppo on syntynyt mansikkatilalle ja Tarjalla on pitkä elintarvikealanhistoria, joten yhteinen yritys sai alkunsa vuonna 2003 Tarjan kotipaikassa. Tila toimi aiemmin Tarjan vanhemmilla pienenä viljatilana.

– Aloitimme 0,5 hehtaarilla mansikkaa. Hieman hulluina yrittäjäluontoisina huittislaisina vuonna 2012 siirryimme kokopäiväisiksi yrittäjiksi.  Nyt tilalla on 17 hehtaaria mansikkaa, 0,5 hehtaaria vadelmaa sekä hieman varhaisperunaa ja herukkaa, Tarja Matomäki nauroi.

Perusasiana on, että viljellään vain sen verran, mihin markkinat riittävät. Tilalla panostetaan suunnittelun ja analysoinnin kautta kehittämiseen. Käytännössä Matomäet tietävät jo edeltävänä talvena, mihin kesän mansikat myydään. Tulevaisuuden suunnitelmissa on muun muassa osakeyhtiöittäminen.

– Maailma sekä asiakaskunta ja heidän tarpeensa muuttuvat ja yrityksen tulisi kehittyä sen mukana.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Ihantolan lammastilan yrittäjät arvostavat verkostoja

28.08.2019

Kesä alkaa vaihtua syksyksi, mutta Ihantolan lammastilan lampaat laiduntavat vielä tyytyväisinä Kokemäenjoen rannassa Huittisissa. Tilalla tuotetaan pääasiassa karitsanlihaa ja lampaantaljoja.
–Taljoja on nähtävillä päärakennuksen yläkerrassa ja lihaakin asiakkaat ovat erittäin tervetulleita hakemaan suoraan tilalta, vaikka varsinainen tilamyymälä onkin vasta suunnitteilla. Käymme mahdollisimman paljon myös lähialueiden Reko-ruokaringeissä, isäntäpari Sakari Tuomola ja Veera Hongisto kertovat.

Kuluttajat ostavat laajasti kaikenlaisia osia lampaasta. Karetta ostetaan paljon grilliin, viulua pääsiäispöytään ja haudutettavia lihoja talven pataruokiin. Tuomolan tämän hetken suosikki on nyhtökaritsa, mitä kannattaa valmistaa niskasta, lavasta tai potkasta.

Pariskunta on positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin ja rohkeasti monet osaavat valmistaa lammasta. Myös tutustuttamis- ja maistatustyötä tehdään ja menekki on sen myötä nousussa.

Tuomola ja Hongisto kannustavat ihmisiä maistamaan ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia tuotteita ja tietävät, että hyvälaatuista lihaa on tavallisen kotikokinkin vaikea pilata. He neuvovat, että jauhelihasta on helppo aloittaa ja paistomittari tuo rauhaa lihojen kokkaamiseen.
– Takareittä ajatellaan yleensä uunituotteena, mutta siitä tulee nopeasti myös grillissä todella hyvää ja mureaa, Tuomola vinkkaa.

Ihantolan lammastilalla viljellään myös viljoja lampaiden ruoaksi ja elokuun alkupuolella oli tuloillaan ensimmäiset langat vihdoin sopivalta tuntuvan kehrääjän löydyttyä. Lampaita on mahdollista vuokrata kesälampaiksi ja osa lampaista lähti kuun alussa maisemanhoitotyöhön Turkuun kaupunkilaisten iloksi.

Tuomola ja Hongisto käyvät mieluusti myös lähialueiden tapahtumissa. Kesäisin he valmistavat kävijöille Liha-aitta Vahekosken suunnittelemalla yrttisellä braatvurstilla täytettyä hotdogia, jossa maustettu nakki saa vastapainoksi herkullisen sämpylän ja coleslaw-salaattia. Joulumarkkinoilta sen sijaan voi löytää tilan pehmeän ja aidon lampaantaljan talvi-iltoja lämmittämään.
– Viime kesänä Lauhan Lähiruokafestivaalit olivat ensimmäinen tapahtumamme. Saimme sieltä runsaan kävijämäärän myötä hyvää kokemusta ja muiden lähiyrittäjien kanssa oli hyvä yhteishenki. Tällaiset tapahtumat ovat kaupungin lisäksi tärkeitä myös tuottajille. Sopivissa tapahtumissa lähialueilla kävisimme mieluusti useamminkin, Hongisto pohtii.

Ravintolat ovat tärkeä myyntikanava lammastilalle, koska kysyntää on tasaisesti ympäri vuoden.
– Muilla asiakkailla kysyntä painottuu väkisinkin sesonkeihin, Tuomola mainitsee.

Hongisto ja Tuomola ovat tyytyväisiä, että he ovat löytäneet yhteistyökumppaneita, jotka arvostavat samoja asioita, kuten lähiruokaa ja -tuottajia.
–Yhteistyökumppanit ja lähituottajat ovat tärkeä asia. He tekevät työstä entistäkin mielenkiintoisempaa. Lampolassa työskentely on melko yksinäistä, joten ihmisten kanssa oleminen on piristävää. Maatalous on iso osa Huittista ja tilan kautta on päässyt tutustumaan muihin huittislaisiin, Tuomola iloitsee.

Ihantolan lammastilalla on ollut apuna pari maatalousopiskelijaa, joista toinen tuli tilalle harjoitteluun. Heistä on lähtenyt rakentumaan tärkeä tukiverkosto.
– Hienoa, että olemme pystyneet tarjoamaan tämän nuorille ja samalla saaneet todella ison avun, Hongisto kiittää.

Ajatus lähti kesälampaista

Vuonna 2017 perustettu Ihantolan lammastila sai alkunsa kesälampaista. Tuomolan sukutila ehti olla tyhjillään noin 25 vuotta ja nyt sitä on herätelty henkiin.
– Puitteet olivat pitkälti valmiina ja odottivat käyttöönottoa. Kaipasimme tänne elämää ja tuli sellainen olo, että paikka on tehty maataloutta varten. Tilakokoa olisi vielä hieman varaa kasvattaa, mutta ennemmin monipuolistamme viljelyä sekä hyödynnämme eläimen entistä monipuolisemmin ja kasvamme yrityksenä sitä kautta, Sakari Tuomola ja Veera Hongisto kertovat.

Pariskunta pitää työtä erittäin monipuolisena ja mielekkäänä, mutta hyvinvoivat eläimet ovat se paras juttu, jos yksi täytyy valita.
– Ne piristävät ja ovat isoin osa arkea. Lampaiden kanssa on mukava työskennellä. Ne ovat helposti lähestyttäviä, eikä niitä tarvitse pelätä. Toiset lampaista kaipaavat erityisesti paijausta, he kertovat ja hymyilevät.
Haasteeksi nuoret tilalliset kokevat sitovuuden, sillä lampaat eivät tunne viikonloppuja tai lomia. Kuivuus on myös iso haaste, jonka puolesta viime kesä oli todella opettavainen.
–Tämä alku on ollut aikamoista opiskelua. Se ei kuitenkaan ehkä ole haaste, mutta vie melkoisesti aikaa. Itse täytyy suunnitella kokonaisuus, mutta se on myös mielenkiintoista.


Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Sivut: