Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger

Maito on monipuolinen ja hyvinvointia edistävä raaka-aine

14.11.2019

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Maidontuotanto on alkutuotantoa parhaimmillaan, kun eläinten syömä rehu muutetaan maidoksi, jota ihmiset käyttävät ravintona.

–Maito edistää hyvinvointia. Se on erittäin hyvä ja monipuolinen ravintoaineiden lähde etenkin lapsille, vanhuksille ja urheilijoille. Maito on myös monipuolinen raaka-aine ruoanlaitossa, Satamaidon kaupallinen johtaja Kari Karpale tietää.

Yhden Suomen uusimman meijerin historia yltää yli 100 vuoden päähän ja se sijaitsee meillä täällä Satakunnassa. Nimittäin Satamaidon nestemaitomeijeri toimii Ulvilassa, jonne se muutti Porista noin vuosi sitten.

Satamaito työllistää alueella noin 350 henkilöä, joten sen rooli on myös työllistäjänä merkittävä. Noin 140 maidontuottajan omistaman osuuskunnan tuottajista suurin osa on Satakunnasta, mutta tuotteiden jakelu on valtakunnallista. Maito kuljetetaan meijerille suoraan tiloilta.

–Tavoitteena on valmistaa hyviä, turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Vastuullisuus otetaan myös huomioon säilyttäen kuitenkin ruoantuotanto Suomessa. Ruokaa tarvitaan aina vaan enemmän, Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen kertoo.

Hän kehuu, että tuottajille suunnattu Elinvoimaa ja hyvinvointia maitotiloilla -hanke on ollut erittäin hyvä, kun alaa pyritään viemään tavoitteiden ja arvojen mukaiseen suuntaan. Hankkeella tietoa on saatu tuottajista ja eläinten olosuhteista, mikä on erittäin tärkeää.

Satamaidon tuotantoneuvoja tukee ja auttaa tiloja, sekä neuvoo tilanteen vaatiessa.

–Kilpailu on kaupanlisäksi myös tuottajista ja heistä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä toiveissa olisi löytää vielä noin kymmenkunta uutta tuottajaa mukaan, Honkanen ja Karpale vinkkaavat.

Tatu ja Nina Seppälän navetta on oikein hyvä esimerkki, mitä kaikkea eläimille voidaan tarjota. Kuvassa Satafoodin Elinvoimaa ja hyvinvointia maitotiloille -hankkeen
asiantuntija Mia Valtonen onnitteli pariskuntaa uudesta navetasta.

 

Tilalliset Nina ja Tatu Seppälä aloittivat maidontuottajina vuonna 2016. Viime kuussa Euran Hinnerjoella Seppälän tilalla vietettiin uuden navetan avajaisia.

–Tarkoituksena uuden navetan myötä on nostaa lypsylehmien määrä nykyisestä 50:stä 70:een. Myös nuorkarja majoittuu samaan navettaan, tilan emäntä kertoo.

Tällä hetkellä heidän arkeensa kuuluu rakentamista ja eläintenhoitoa sekä muita maatilan töitä. Uuden navetan käyttöönottoa odotettiin jo innolla, sen tuomien mahdollisuuksien vuoksi. Uudessa navetassa on muun muassa lypsyrobotti, erillisruokinta ja kiinteä apesekoitin, joka mahdollistaa haluttaessa aperuokintaan siirtymisen.

–Viljelyksessä on kauraa ja ohraa, mutta suurin osa pelloista on nurmella. Kaikki mitä viljellään, niin viljellään eläimille. Eläimet ovat tässä työssä se ykkösjuttu, joka auttaa jaksamaan. Kaikki ovat omanlaisia persoonia. Myös se, että saa itse päättää miten asiat hoitaa on iso plussa, Nina hymyilee.

Pariskunta on ollut Satamaidon toimintaan erittäin tyytyväisiä. He arvostavat pientä lähellä sijaitsevaa meijeriä, jossa esimerkiksi toimitusjohtajakin tuntee tilalliset nimeltä.

Satamaidon kaupallinenjohtaja Kari Karpale (vas.), tilaus-toimitusketjupäällikkö Aaro Kuusisto ja toimitusjohtaja Anniina Honkanen olivat Seppälän uuden navetan
avoimissa ovissa kertomassa Satamaidon toiminnasta.



Lokakuun uutiskirje ilmestyi!

31.10.2019

Lue lokakuun uutiskirjeemme tästä.

Tilaa uutiskirje tästä.

Kehtaako enää syödä - ajatuksia tulevaisuuden ruoasta

31.10.2019

Porin yliopistokeskuksen tutkijoita ja tutkimusta tutuksi tekevä TiedeAreena-yleisötapahtuma järjestetään joka vuosi syyskuun viimeisenä perjantaina Porin päivänä. TiedeAreenan ohjelmistossa on joka vuosi jotain vanhaa ja jotain uutta, mutta ohjelmaa pyritään järjestämään monipuolisesti eri kohderyhmille.

Tänä vuonna aamun ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin Satakunnan Kansan uutispäällikkö Kaisa Ylhäisen johdolla otsikolla Kehtaako enää syödä - ajatuksia tulevaisuuden ruoasta. Panelisteina toimivat:

  • Tarja Honkala (tuotteista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja, Apetit Oyj)
  • Sari Koivisto (yrittäjä, Yrttipaja)
  • Marko Jori (kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti)
  • Jari Kaivo-oja (tutkimusjohtaja, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus)

Keskusteluissa todettiin, että ihmiset syövät jatkossakin, mutta ruoka-ala pirstaloituu ja kuluttajien valinnat vaikuttavat jättämäämme hiilijalanjälkeen.

Ilmastokeskusteluissa helposti syyllistetään kuluttajia ja se aiheuttaa ilmastoahdistusta. Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä raskaammaksi ja lihansyönti on kasvanut pitkään. Nyt suuntaa pitäisi kääntää taas kohti kevyempään ja lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossa. Muutos vie pitkään eikä se tapahdu hetkessä, joten muutos on aloitettava lapsista ja nuorista.

Keskustelua käytiin myös luomutuotannon roolista ratkaista ruokatuotannon haasteita ja siitä, mitä Suomessa viljellään jatkossa, voisiko Suomi olla tulevaisuudessa vaikkapa varteenotettava viininviljelijämaa?

Videot keskusteluista voit katsoa täältä.

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke vieraili Satakunnassa 14.10.

30.10.2019

Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuksissa eri puolilla Suomea tarkastellaan pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistä lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Tilaisuuksiin kootaan yhteen ruoka-alan toimijoita keskustelemaan kehittämistyöstä ja vaihtamaan kuulumisia valtakunnallisesta ja alueellisesta toiminnasta. Valtakunnallisen Ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämän tilaisuuden tavoite on tiivistää toimijoiden yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa.

Satakunnan tilaisuudessa Porissa järjestetyssä tilaisuudessa Päivi Töyli, Aura Lamminparras ja Juha Rutanen kertoivat vuorollaan ruokasektorin koordinaatiohankkeen kuulumiset lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden tiimoilta. Maakuntatasolla Anna Kari esitteli Suomi syö Satakunnasta -hankkeen. Tuuli Pirttikoski esitteli vuorollaan Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun -hankkeen. Luomukulutukselle ja -tuotannolle on hyvät mahdollisuudet Satakunnassa! Satakuntalaisen ruokaketjun näkyvyyttä pidettiin tuoreena ja innostavana. Lisäksi Soile Vahela ja Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulusta esittelivät Ruokamatkailu- ja hyvinvointihanketta.

Kaikessa ruokaketjun kehittämistyössä tavoitteena on yhteistyö eri toimijoiden kesken. Satakunnan ELY-keskuksen maaseutuyksiköstä Timo Pukkila esitteli rahoituksia saaneita hankkeita ja korosti, että työtä on tehty suuresti ruokasektorilla. Pukkila kuitenkin kehotti toimijoita pohtimaan tulevaisuutta ja miten kehittämistyön on sulauduttava muutoksiin. Tilaisuudessa kuultiin myös Foodwest Oy:n toiminnasta sekä Ruokaviraston pk-neuvonta- ja vientihankkeesta.

Tilaisuuden päätteeksi keskustelussa nousi erityisesti esille eri hankkeiden välinen yhteistyö ja yhdessä tekeminen, ruokaketjun logistiikan parantaminen ja lähiruoan saavutettavuuden parantaminen sekä vientinäkymät. Satakunnassa on valtavasti hyvää ja eväät uuden luomiselle ruokaketjun kaikissa vaiheissa!

Katso päivän esitykset.

Kuntien ja koulujen lähiruokapäivässä oli mukana lähes kaikki Satakunnan kunnat

30.10.2019

Suuressa osassa Satakunnan kuntia kouluruoka oli lähiruokaa 16.10.2019. Lautasille päätyi keittoa, lihakastiketta, porkkananappeja, kaalilaatikkoa. Lähiruokapäivän avulla haluamme korostaa kouluruoan merkitystä ja maakuntamme puhtaiden ja laadukkaiden raaka-aineiden ja tuotteiden arvostusta. Toivomme, että paikallisia raaka-aineita ja tuotteita hyödynnetään tulevaisuudessa yhä enemmän!

Nakkilassa tarjolla oli kaallilaatikkoa.

Ulvilassa nautittiin lihakeittoa lähiantimista.

Harjavallassa koululaisten lautasilta löytyi porkkananappeja.

 

 

Päivä näkyi myös mukavasti somessa.

 Saimme terveisiä Kankaanpäästä: "Oppilaat pitivät, kuoripäällisiä perunoita meillä tarjotaan harvemmin. Perunat tulevat meille aina Jämijärveltä, tuoretuotteet pyrimme tilaamaan Satakunnasta. Lihat yleensä joudumme tilaamaan muualta Suomesta, kun läheltä ei saa kypsänä mikä on todella oleellinen asia näin suurella ruoan valmistusmäärällä. Kiitos tempauksen järjestämisestä, mukava olla mukana!"

Kiitos kunnat, keittiöt, opetushenkilökunta sekä oppilaat, että olitte mukana lähiruokapäivässä! Ensi vuonna uudelleen!

 

 

Prisman lähiruokapäivillä oli esillä runsas joukko satakuntalaisia tuottajia tuotteineen

26.10.2019

Vuosittain järjestettävistä Porin Prismojen Lähiruokapäivistä on muodostunut perinne. Lähiruokapäivissä oli jälleen runsaasti väkeä ostoksilla. Maakunnan makujen maistattaminen on hyvä tapa tavoittaa kuluttajia.

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hankkeen pisteellä pohdittiin tänä vuonna, onko Satamaidon meijeri Ulvilassa ja onko tyrni Satakunnan maakuntakasvi? Molempiin oikea vastaus on Kyllä. Vastauksia tuli kaikkiaan Mikkolan ja Länsi-Porin Prismoissa kahden päivän aikana huikeat ~885 kappaletta. Vastaajien kesken onnetar arpoi Porin Prismojen lahjoittamat lahjakortit. Onnea Tuuli N., Aleksi H., Hessu ja Pekka T.!

Syyskuun lopulla vietettyinä Lähiruokapäivinä 26.-27.9.2019, Porin molemmissa Prismoissa oli esillä monipuolisesti ruoantuottajia ympäri Satakuntaa maistattamassa ja myymässä herkullisia tuotteitaan. Lähiruokapäivät saivat tänäkin vuonna valtavasti kiitosta tuottajilta ja asiakkailta. Kiitos myös kaikille uusille uutiskirjetilaajille!

 

Lähde mukaan Lähiruokapäivien makumatkalle ja katso video tästä!

 

Siksesin pisteellä arvailtiin Satakunta-aiheisia kysymyksiä.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Sivut: