Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Lähiruokapäivä on jälleen syksyllä - tule mukaan suunnittelupäivään!

20.07.2020

Lähiruokapäivän suunnitteluiltapäivä Harjavallassa 11.8.2020

Paikka: Harjavallan kaupungin toimintakeskus, nuorisotila, Koulukatu 4, 29200 Harjavalta.

Lähiruokapäivä on jälleen 14.10.2020. Kutsumme teidät keskustelemaan lähiruoasta, sen saatavuudesta ja kuulemaan mielenkiintoisia case-esimerkkejä naapurimaakunnasta tiistaina 11.8.2020 klo 13.00 alkaen. Suunnittelupäivän tarkoituksena on luoda keskustelua ruoasta, verkostoitua sekä tarjota ideoita raaka-aineisiin.

Huom! Seuraamme valtioneuvoston ohjeita Covid -19 tilanteessa, ja tarjoamme päivään myös etäyhteyden Teamsin kautta. Linkki lähetetään ilmoittautuneille 10.8.2020.

Alustava ohjelma:

klo 13.00
Tilaisuuden avaus ja iltapäiväkahvit
Suomi syö Satakunnasta -Sikses parasta lähiruokaa -hanke,
ruoka-asiantuntija / Anna Kari

klo 13.30
Harjavallan ruokahuollon esittely / ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Mervi Takala

klo 13.45
Kestäviä ratkaisumalleja ammattikeittiöille, case-esimerkkejä Varsinais-Suomesta
Toimialapäällikkö Riikka Leskinen / Valonia

klo 14.15
Keskustelua aiheesta ja jaloittelua kauniissa lähiluonnossa, maisemapolulla ja vapaata ideointia!

Hyvää kotimatkaa!

 

Tervetuloa viettämään mukavaa iltapäivää lähiruoantekijöiden kanssa!

Ystävällisin terveisin
Suomi Syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke

 

ANTTILAN TILALLA TUOTETAAN MARJAA MONESSA MUODOSSA

20.07.2020

Kokemäellä sijaitsevalla Anttilan tilalla viljellään marjoja ja hernettä, jalostetaan marjatuotteita ja tarjotaan majoituspalveluita.

Anttilan suku on toiminut tilalla 1915 vuodesta alkaen ja Juho Anttila on toiminut tilan isäntänä vuodesta 2012 lähtien. Tilalla luovuttiin jo edellisen sukupolven aikana perinteisistä viljelykasveista ja keskityttiin marjojen ja herneen puutarhaviljelyyn. Nykyisen isännän aikana tilalla on panostettu erityisesti marjojen jalostustoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen.

Tilalla viljellään vadelmaa, karviaista, mustaherukkaa, punaherukkaa ja saskatoonia, joita myydään eteenpäin tuoreina, pakastettuina ja jalostettuina.

”Meidän kävijämäärät ja myynti lähtevät tästä oikeastaan vasta liikkeelle, kun monella mansikkatilalla kausi on jo loppupuolella”, Anttila toteaa.

Tilan sadonkorjuukausi on hyvin syyspainotteinen verrattuna marjatiloilla yleiseen mansikanviljelyyn.

Viistoista vuotta sitten tilan marjoista teetettiin ensimmäisiä marjalimun testieriä. Noista testeistä on aikanaan alkanut tilalla tehtävä jalostustoiminta, joka on nykyisin tilan isännän ensisijainen kehityskohde ja intohimo.

Tilan jalostustuotteisiin kuuluvat erilaiset mehut, limut, kuohujuomat, hillot ja hyytelöt, sekä kuivatut marjatuotteet. Jalostustoiminta tapahtuu vanhaan navettaan muokatuissa käsittelytiloissa. Eläimiä ei tilalla ole ollut enää vuosikymmeniin.  

Pääsääntöisesti jalostustuotteissa käytetään tilan omia marjoja, mutta paikallisilta toimijoilta ostetaan tarvittaessa kaikkia niitä raaka-aineita, joita ei viljellä tai kerätä itse.

Pelkkä maanviljely ei Anttilan tilalla riittäisi ympärivuotisen toiminnan pyörittämiseen, mutta jalostustoiminnan ansiosta töitä on myös talvisin. Useiden erilaisten tuotteiden jalostaminen tukee ympärivuotista toimintaa, minkä lisäksi se takaa marjan hyödyntämisen kokonaan, pelkän mehun sijaan.

Kolmantena osana tilan toiminnassa on tilan päärakennuksessa ympärivuotisesti toimiva Kartano Hostel. Parinsadan vuoden ikäisessä talossa toimiva majoitus tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon hotelleille. Tarvittaessa päärakennuksessa pystytään myös järjestämään erilaisia pienimuotoisia tilaisuuksia ja talon savusauna lämpiää tilauksesta.

Tilamyymälässä on myynnissä marjatuotteita, sekä satokaudella tuoretta marjaa ja hernettä. Anttilan tilan tuotteita myydään oman myymälän lisäksi useissa Satakunnan päivittäisruokakaupoissa ja tuotteille on avattu kuluvan kesän aikana myös uusi verkkokauppa, josta saa tilattua haluamaansa herkkua kotiin asti.

Juho Anttilan insinööriosaamisesta ja suunnittelukokemuksesta on hyötyä tilan toimintaa kehittäessä. Vuosikymmenten päähän ulottuva investointisuunnitelma on Anttilan mukaan haasteellista, koska kysyntä ja satoisuus vaihtelevat suuresti vuosittain, mutta pientä kehitystyötä tehdään toimitiloissa ja prosesseissa jatkuvasti.

”Työntekijät tietävät, että se on mun tyyli, että voin johonkin nurkkaan tuijotella ja suunnitella jotain ihan uutta. Ja se suunniteltu juttu jollain aikataululla siihen nurkkaan kyllä sitten tulee”, Anttila naurahtaa.

Tälläkin hetkellä työn alla on esimerkiksi puoliautomaattinen hiilihapollisten juomien pullotuskone.

Yrittäjyydestä Anttila toteaa itse kokevansa yrittäjän vapauden ja itselleen vastuussa olemisen erittäin tärkeänä. Yrittäjänä saa huomata, että muutos on pysyvää ja sattuma ohjaa elämää välillä yllättävänkin paljon.

Kolmas kuiva vuosi putkeen on kurittanut kasvustoa paikoitellen pahasti. Tänä kesänä haasteena on ollut sään vaihtelu äärilaidasta toiseen, kun ensin oli kuumaa ja kuivaa, ja sen jälkeen tuli kylmyys ja sateet. Maanviljelyssä sää on aina epävarmuustekijä, mutta Anttila pitää siitä liikaa murehtimista turhana.

”Murheet pitää keskittää niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa, ja sää ei kuulu niihin” Anttila tuumaa ja jatkaa, ”sen kanssa pitää elää ja koittaa pärjäillä, mutta ei sitä murehtia kannata.”

Laura Reuna
Pyhäjärvi-instituutti

Janoisen lähimatkailijan menovinkki

16.07.2020

Pienpanimot työllistävät, vireyttävät maaseutua ja matkailua, sekä maksavat runsaasti veroja ja ovat silläkin tapaa merkittäviä oman yhteisönsä jäseniä ja kehittäjiä.

Satakunnassa toimii viisi pienpanimoa – neljä Porissa ja yksi Raumalla. Porissa on väkilukuun
suhteutettuna eniten pienpanimoja Suomessa. Yrittäjien yhteisö on tiivis.

Takana on varsin erikoinen kevät. Pienpanimot eivät kuitenkaan lyöneet hanskojaan tiskiin kriisin keskellä. Isoimmat menetykset tulivat ravintolamyynnin tyrehdyttyä ja erilaisten festivaalien ja muiden tapahtumien peruuntumisesta. Vähittäismyynnin nousu ei riittänyt kompensoimaan pienpanimoiden myynnin kannalta tärkeimmissä myyntipaikoissa tapahtunutta pudotusta. Alaa on lisäksi pöyristyttänyt se, että ulkomailta saa olutta kotiovelle toimitettuna, mutta suomalaiset pienpanimot eivät voi toimittaa tuotteitaan kotiinkuljetuksella. Keväällä 10 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen pienpanimoiden väliaikaisen etämyynnin sallimisesta. Asian käsittely on vielä hallituksessa kesken. Ravintoloiden aukioloaikojen höllentämisen seuraukset näkyvät pienpanimoilla viiveellä, sillä uusia oluteriä ei oteta vastaan ennen kuin entiset varastot on myyty.

Satakuntalaisten pienpanimoiden toimintaa ja yhteistyötä koronakevään aikana on ollut ilo seurata. Menneen kevään aikana pienpanimoiden sosiaalisen median kanavilla on nähty etämaisteluja ja etävierailuja. Osa on myös avannut verkkokaupan. Panimot ovat kehittäneet uutuustuotteita ja järjestäneet yhteisiä virtuaalitasting-tilaisuuksia. Yhteistyössä on ollut mukana myös ravintoloita.

Erityisesti tänä kesänä on vastuullista suosia lähialueen yrityksien tuotteita sekä lähi- ja kotimaanmatkailua. Moni toimiala on riippuvainen asiakasvirroista, jotka ovat koronan myötä hiljentyneet. Tänä kesänä on oikea hetki suosia lähialueen juomateollisuuden tuotteista.

Pienpanimoiden rouheat myymälät ovat avoinna viikonloppujen alla ja myymälävisiitillä on mahdollista kuulla tarinaa tuotteiden takaa.

Kesäiltojen illanistujaisiin satakuntalaisia pienpanimotuotteita löytyy laajasti jokaisen kauppaketjun hyllyiltä.

Mainio menovinkki kesälle on panimokierros, jossa tutustutaan kaikkien neljän porilaisen panimon toimintaan ja tuotteisiin. Pienpanimokierroksen liput ovat myynnissä Visit Porin nettisivuilla.

Moose on the Loose Brewing Company Oy:n vauhti kasvaa ja panimo on aikeissa
työllistää lisäkäsiä.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

 

Grillistä maistuvat Jämin Rahtipalvin lihaisat makkarat sekä tuorelihat

16.07.2020

Jämijärvellä sijaitseva Jämin Rahtipalvi Oy on pienimuotoinen lihanjalostuslaitos, jossa lihatuotteita myydään tuoreina ja jalosteina. Valikoimasta löytyy muun muassa laadukkaita ja lihaisia palveja, makkaroita sekä leikkeleitä.

Osa tuotteista myydään tehtaanmyymälästä ja verkkokaupasta. Tuotteita menee myös vähittäiskauppoihin, suurkeittiöihin, pitopalveluille ja huoltoasemille. Lähialueiden kaupoissa konsulentteja on viikoittain ja joskus Jämin Rahtipalvin saattaa nähdä jopa messuilla.

–Kesällä tuoretta pihviä menee niin paljon, kuin ehtii tehdä. Osa menee kauppaan, mutta suurin osa myydään tehtaanmyymälästä. Myös perus täyslihamakkaroista tykätään. Perinteisiä palvituotteita ja lihahyytelöä menee tasaisesti ympäri vuoden, Jämin Rahtipalvi Oy:n toimitusjohtaja Rauno Palomäki kertoo.

Alihankintana Jämin Rahtipalvi tekee tiloille makkaroita ja muita jalosteita. Erikoisuutena he jalostavat metsästäjille riistaa, josta lihanjalostustoiminta on aikoinaan saanut alkunsa ja lähtenyt laajenemaan. Metsästyskausi työllistää Palomäen mukaan aina. Asiakkaille tehdään säilykkeitä, makkaroita ja palveja peurasta sekä hirvestä.

Yrityksen ajatuksena on alusta asti ollut ainoastaan suomalaisen lihan käyttö ja siitä on pidetty tiukasti kiinni.

–Itse arvostan suomalaista puhtautta ja hygieniaa, joka alkaa elintarvikepuolella jo kasvatuksesta ja alkutuotannosta. Hyvää Suomesta -merkki on aukoton ja toivon myös asiakkaiden kiinnittävän huomiota siihen, että tuote on oikeasti suomalaista.

Ikaalisissa lypsykarjatilaa pitävät Taija Mäkelä ja Valtteri Änkö asioivat mielellään Jämin Rahtipalvilla ja käyttävät lähiruokaa mahdollisimman paljon kotona sekä töissä. Mukaan heille tarttuu tehtaanmyymälästä yleensä kahta tai kolmea erilaista leikkelettä sekä grillattavia.

–Tulimme varta vasten, sillä toimme naudanlihaa jalostukseen. Pidän lisäksi pitopalvelua, johon sianlihan haen täältä ja nauta tulee omalta tilalta, Änkö kertoi.

Verkkokauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta reiluun 20 vuoteen on mahtunut myös haasteita

1997 vuonna perustettu yritys työllistää tällä hetkellä kymmenkunta henkilöä, mutta vuosien varrelle on mahtunut myös monenlaisia haasteita. Esimerkiksi terveysvalvonta vanhoissa tiloissa, suuret työkustannukset ja kova kilpailu ovat vaatineet työtä.

–Siat leikataan itse ja ruhot ostetaan lähialueilta. Pienteurastamoja ei lähellä juurikaan ole, mikä on haasteellista. Sikojen teurastukset tehdään HKScanilla Forssassa sekä Kruunupyyssä Björkensillä. Paikallinen nauta tulee yleensä Liha Hietaselta Sastamalasta. Lisäksi Maalaiskanan kanssa on tehty yhteistyötä.

Myös koronan vaikutus näkyy Palomäen mukaan yhtä lailla maaseudulla kuin kaupungissa. Jämin Rahtipalvin tehtaanmyymälä saatiin onneksi koko kevät pidettyä auki. Samalla aloitettiin verkkokauppakokeilu, joka on lähtenyt hyvin käyntiin. Verkkokaupan laajentaminen on yrityksen ajatuksissa, mikäli se lähtee kunnolla toimimaan.

Palomäki tietää, että alasta riippumatta pienillä toimijoilla tulee olemaan tiukkaa. Hän toivoo tuottajille jaksamista ja kannustaa erikoistumaan, esimerkiksi kasvattamalla eri eläinrotuja.

 

Senni Valiola
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Sitä parempaa lihaa Vuorenmaalta

16.07.2020


Kuvassa satakuntalaista herefordin ulkofilettä. Teurastettu ja leikattu Vuorenmaalla.

Kuka olet ja mistä?

Olen Juha Vuorenmaa, viidennen polven teurastaja, Harjunpään kylästä Ulvilasta.

Mitä yrityksenne tekee? Ketkä ovat asiakkaanne?

Yritys kuljettaa, teurastaa ja leikkaa nautoja, lampaita ja hevosia. Nautoja ja rotukarjaa teurastetaan vuosittain 700 – 1000kpl, lampaita 1000kpl ja hevosia 100 kpl – possuja ei enää teurasteta itse. Pääosa naudoista on ns. rahtiteurastusta ja –leikkuuta tuottajille, jotka myyvät pakatut lopputuotteet itse asiakkaille, mm. REKO-lähiruokarinkien kautta. Eläimiä ostetaan myös omalla tuotemerkillä myytäväksi ja asiakkaina ovat molemmat kotimaiset kauppaketjut, ammattikeittiöt ja kuluttajat oman myymälän kautta. Laitoksen yhteydessä on myös palvaamo, jossa savustetaan useita eri tuotteita. Viimeisen 4 vuoden aikana on tilateurastamo ja myymälä olleet heinäkuun kiinni ja yrittäjä sekä 3 työntekijää ovat voineet lomailla.

Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Kannattiko lähteä?

Yritystoiminta suvussa on alun perin alkanut 1800 –luvun puolivälissä, jolloin aloitettiin tilan omien eläinten teurastus myös myyntitarkoituksessa ja eläimiä ryhdyttiin ostamaan myös muilta lähialueen tiloilta. Nykyisiin tiloihin siirryttiin 1978 ja tiloja on sen jälkeen laajennettu useampaan otteeseen. Oma eläintuotanto lopetettiin 2002 ja vähän sen jälkeen Juha alkoi ottaa vastuuta koko yritysten pyörittämisestä. Vuonna 2014 perustettiin nykyinen osakeyhtiö, jossa yritys tuli kokonaisuudessa Juhan haltuun. Yrittäjyys tuli siis suvun perintönä. Ensin ”harjoilteltiin” tekemistä (karjanajo, teurastus ja leikkuu) ja tämä käytännön vahva osaaminen loi pohjan yrittäjyydelle. Yrittäjäksi siis kannatti lähteä, mutta toisaalta viimeisen 20 vuoden aikana työpäivät ovat välillä olleet liian pitkiäkin.

Onnistumiset vs. haasteet?

Vuosien mittaan on onnistuttu saavuttamaan hyvä tasapaino teurastusmäärissä ja eläinlajeissa. Toiminnan sujuvuutta ovat edesauttaneet ammattitaitoiset työntekijät. Haasteita on tuonut tänä keväänä coronavirus, sillä lihaa ja erityisesti lihajalosteita ei nyt toimitettu ammattikeittiöille tai pitopalveluille kevään ja kesän eri juhliin. Mutta toisaalta kotimaisen lihan kysyntä vähittäiskaupoissa ja suoramyynnissä on tuntunut hieman lisääntyneen. Myös erikoisleikkuiden kysyntä on kotisavustajien piirissä kasvussa.

Terveiset yrittäjiksi aikoville?

Yrittäjyys on kokopäivätyötä, jokaisen on itse tehtävä päätös yrittäjyydestä. Ja hyvä olisi jossain välissä muistaa levätä ja irrottautua ajatuksineen työasioista hetkeksi.

 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Peltonen yrittäjyydestä: ”Halusin nähdä miten pärjäisin siinä”

24.06.2020

Eurassa Kiukaisten Harolassa sijaitseva Tuomisen tila antaa kuluttajille mahdollisuuden herkutella. Tila on muodostunut monelle luottopaikaksi hakea kesän herkut pöytäänsä.

Merja Peltonen tilalta kertoo heidän viljelevän monipuolisesti erilaisia kasviksia ja marjoja. Myynnissä on muun muassa hernettä, mansikkaa, vadelmaa, varhaisperunaa ja muita kauden kasviksia. Tilan ehdoton herkku on kuitenkin vadelman ja mansikan makuiset kuohujuomat, jotka sopivat hyvin juhlien alkumaljoiksi tai kesäretkelle eväskoriin.

Euralainen vihannes- ja marjatila on Peltosen sukutila. Hän kertoo tien yrittäjäksi lähteneen halusta jatkaa tilan toimintaa:

”Halusin jatkaa tilan pyörittämistä ja nähdä miten pärjäisin siinä. Välillä on ollut erittäin haastavaa, mutta työniloa tuovat kasvamaan lähtevät kasvit, hyvä työporukka ja ennen kaikkea ihanat asiakkaat!”

Peltonen toteaa asiakaskunnan löytävän hyvin tilalle ja kertoo kaupasta suurimman osan olevan suoramyyntiä asiakkaille:

”Meillä on kesäisin auki oma tilamyymälä, jossa on myynnissä tilamme kasviksia ja marjoja. Tarjoamme myös mahdollisuuden poimia tuotteet itse omaan käyttöön. Myymälässämme on vesipiste asiakkaille ja itsepoimijoille, jotta helle ei pääsisi yllättämään.”

Yrittäjänä oppii kantapään kautta

Pyysimme Peltosta avaamaan ajatuksia yrittäjyydestä. Hän kertoo työn olevan palkitsevaa, mutta ajoittain myös haastavaa. Peltonen antaa uransa aikana opitut vinkit yrittäjäksi aikovalle:

”Monenlaista olen oppinut, mutta oppirahat ovat välillä melko suuria. Suosittelen olemaan tekemisissä samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa ja muistamaan, kuinka tärkeää on pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.”

Myös tänä vuonna yrittäjä on iloinen siitä, että saa tarjota työpaikan kaukaakin tuleville kausityöntekijöille. Töitä on tarjolla myymälässä sekä kokonaisvaltaisesti tilan muissa tehtävissä:

”Meidän kesätyöntekijämme ovat kiitollisia, että saavat olla osa mukavaa työporukkaamme kesän ajan. Se saa hyvälle tuulelle! Jokaisen työpanos tiimissämme on arvokas, jotta tila pyörisi sujuvasti.”

Sivut: