Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Kerro meille toiveesi: palaute- ja ideakysely tulevan suunnittelun tueksi

29.10.2020

Suomi syö Satakunnasta - Sikses parasta lähiruokaa -hankkeemme on nyt kautensa puolivälissä, hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Toivomme nyt ideoita ja kehitysajatuksia loppukauden suunnittelun tueksi.

Vastaa kyselyyn tästä.

Opettajat hoi, tiesittekö, että meiltä voi tilata etäoppitunnin lähiruoasta?

29.10.2020

Nyt satakuntalaisiin kouluihin olisi mahdollisuus varata varata maksuton etäoppitunti satakuntaisesta lähiruoasta. Alkusyksyllä aloitetut kokeilut ovat osoittautuneet mielekkäiksi ja tukeneet opetusta kivasti. Aiheena maatalous, ruoantuotanto tai koko satakuntalainen ruokaketju tuntuu hyvin kiinnostavalle oppilaiden keskuudessa.

Käytännössä opettaja voi halutessaan ottaa yhteyttä meihin hanketoimijoihin ja tiedustella etäoppituntia sekä sopivia ajankohtia, jolloin etäoppitunti voidaan pitää. Tunti pidetään Teamsin välityksellä.

On hyvä varata hieman aikaa alkuun, että yhteydet toimivat varmasti. Näillä jo pidetyillä tunneilla yhteydet ovat toimineet moitteettomasti ja oppilaidenkin puhe sekä kysymykset ovat välittyneet hienosti. Etätunnit ovat olleet mukava poikkeus tänä aikana, kun oikeat vierailut kouluilla on minimissä.

Opetuksessa hyödynnämme hankkeen nettisivuja ja sieltä löytyvää materiaalia sekä tietysti keskustelemme lähiruoasta. Lähiruokapäivän läheisyydessä pidettyjen etäoppituntien lähiruokatietoisuus oli huikeaa ja tuki teemapäivää. Satakuntalaisissa julkisissa keittiöissä tarjotaan kyllä hyvin muutenkin lähellä tuotettua ruokaa, mutta aiheesta on hyvä puhua ympäri vuoden.

Mikäli etäoppitunti kiinnostaa, niin vapaita ajankohtia voi tiedustella anna.kari@maajakotitalousnaiset.fi tai 050 555 8440 ja räätälöidään juuri teidän ryhmälle soveltuvat opetushetki.

 

Ruokavaliostaan huolehtiva suosii kotimaista kalkkunaa, josta suurin osa tulee Länsi-Kalkkunalta

29.10.2020

Länsi-Kalkkuna on Atria Suomen ja HKScan Finlandin omistama osakeyhtiö, joka tuottaa omistajille raaka-aineeksi kalkkunan lihaa. Kalkkunasta tehdään paljon valmisruokia, makkaroita ja leikkeleitä. Erityisesti leivänpäällisten markkinoilla kalkkunalla on iso merkitys.

Maailmalla kalkkunanliha on hyvin edustettuna lihatiskissä ja kaupoissa. Suomessa siitä ollaan jäljessä, vaikka meillä kasvaa maailman terveimmät linnut.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa syödään 5–6 kiloa kalkkunanlihaa henkilöä kohden vuodessa. Suomessa määrä jää alle kahden kilon. Kalkkunanliha on todella vähärasvaista ja sitä löytyy useimmiten sellaisten ihmisten ostoskoreista, jotka vaalivat omaa terveyttään, Länsi-Kalkkunan toimitusjohtaja Heikki Parviainen kertoo.

Kotimaisen kalkkunanlihan tunnistaa pakkauksen Hyvää Suomesta -merkistä. Parviainen kannustaa kuluttajia kokeilemaan rohkeasti erilaisia tuotteita.

– Jos omasta lähikaupasta ei löydy jotain tiettyä tuotetta, niin pyytäkää kauppiaalta. Kauppojen valikoimissa voi olla isojakin eroja, hän tietää.

Parviaisen oma suosikki on kalkkunan reisiliha ja erityisesti siitä tehdyt pataruoat.

– Laitan paljon ruokaa ja olen todennut, että reisilihaa on helppo tehdä. Se taipuu erilaisiin ruokiin ja valmistuu uunissa tai pannulla erilaisten mausteiden kanssa.  Se on edullistakin.

Hän kehui myös kalkkunan jauhelihaa, joka sopii monenlaisiin ruokiin hampurilaispihveistä lähtien. Liha muistuttaa koostumukseltaan hieman naudan jauhelihaa ja on helppoa käsitellä.

Suurin osa suomalaisesta kalkkunasta kasvatetaan Länsi-Kalkkunan sopimustuotantona. Hautomolta linnut lähtevät tuottajille. Sopimuskasvatustiloja on Satakunnan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla sekä muutama Etelä-Savossa.

Toisena työnä Länsi-Kalkkuna leikkaa ja teurastaa kalkkunoiden lisäksi omistajiensa emobroilerit. Kalkkunateurastamo ja lihanleikkaamo sijaitsevat Satakunnan Säkylässä.

Koko lintu hyödynnetään sulista lähtien. Raaka-ainesivuvirrat menevät Honkajoki Oy:lle. Niin sanotusta ylijäämästä tehdään ruokaa lemmikeille ja turkiseläimille. Länsi-Kalkkuna on varsin merkittävä rehuraaka-aineen toimittaja.

– Parasta tässä työssä on se, että koko ketju uskoo asiaan. Se on motivaatiotekijä. Nähdään kalkkunatuotannon vahvuudet ja tiedetään, että kulutuskehitys on koko ajan nousussa. Tuottajat ovat todella sitoutuneita ja intoutuneita, Parviainen kiittää ja kannustaa tuottajia jatkamaan samaan malliin.

Hän kertoo, että elintarvikebisneksessä on myös monenlaisia haasteita. Lihan tuottaminen Suomessa on kallista ja vaatimukset tarkkoja. Tilakoot ovat pienempiä kuin monissa muissa maissa. Kalkkunan kasvatuksessa on paljon käsityötä ja vaaditaan monia ihmisiä pitämään huolta asioista.

– Yksi haaste on tuotekehityksessä, jossa olisi toivomisen varaa. Jos ei ole tarjontaa, ei ole kysyntää. Broileri on vahva kilpailija tässä asiassa.

Kuvassa Vuoden Kalkkunatuottaja 2020, Jaana ja Jyrki Tapio. Heillä on kasvatuspaikkoja 8 000 kalkkunalle Loimaalla Köyliön kylässä. Kalkkunaa on kasvatettu tilalla vuodesta 2002 lähtien.

Käy poimimassa reseptivinkit talteen ja tutustumassa sopimustilojen tarinoihin Kalkkunaa Suomesta -nettisivustolla sekä Facebookissa! Kokeile esimerkiksi kalkkunabataattivuokaa merimiehen tapaan.

Senni Valiola

Satafood Kehittämisyhdistys ry

Peurapata maistui huittisilaisille koululaisille lähiruokapäivänä

29.10.2020

Lähiruokapäivänä Huittisissa tarjottiin peuranlihapataa, paikallisia perunoita ja herneitä, tuoresalaattia, ruisleipää, levitettä sekä puolukkahilloa.

– Kesäkuun alussa paikallinen metsästysseura Hukka kysyi, että otammeko peuranlihaa yhteen kouluruokailuun. Otimme mielellämme tarjotun lihan vastaan ja tiesin heti jo sopivan päivänkin. Ajallisesti lähiruokapäivä osui aivan nappiin, Huittisten ruokapalvelupäällikkö Auli Nousiainen kiitteli tyytyväisenä.

Huittisten kouluruokailussa peuranlihaa oli ensimmäistä kertaa. Lihaa tuli 150 kiloa. Nousiainen ja pellonpuiston ravitsemistyönjohtaja Nina Kärki seurasivat tyytyväisinä, kun oppilaat veivät tyhjiksi syötyjä lautasiaan pois. Se oli selvä merkki siitä, että ruoka maistui.

Peuranlihapadan reseptin kehittelyä he kuvailivat mielenkiintoiseksi projektiksi. Koeversio tehtiin viikkoa ennen lähiruokapäivää. Siitä tuli naisten mukaan hieman liian suolainen, mutta lähiruokapäivänä peuranlihapata onnistui todella hyvin. Kahdesta kolmeen tuntia haudutettu peuranlihapata sisälsi muun muassa kermaa ja pekonia.

– Porkkanaa tai muita kasviksia emme pataan laittaneet, että ketään ei ainakaan sen takia jätä maistamatta. Lapset syövät porkkanaa kyllä hyvin sellaisenaan, mutta kastikkeissa ja padoissa ne eivät maistu niin monelle, Nousiainen ja Kärki tiesivät.

He pohtivat, että peuranlihapata voisi jäädä teemamuotoisesti listalle ja se olisi ihanaa. Esimerkiksi niin, että sitä valmistettaisiin joka syksy.

Huittislaisessa kouluruokailussa käytetään monen muun satakuntalaisen kunnan tavoin lähiruokaa melko paljon. Nousiainen kertoi, että esimerkiksi perunat ovat tulleet jo vuosikausia paikalliselta tuottajalta. Pakastejuureksia tulee mahdollisimman paljon Apetitilta ja myös vihersalaatit tulevat läheltä. Sesonkikasviksia saadaan paikallisilta viljelijöiltä.

Teemapäiviä pidetään hyvinä. Nousiainen ja Kärki toivoivat, että vuosittainen lähiruokapäivä olisi tullut jäädäkseen.

8-luokkalaisen Neea Niemisen ehdoton suosikkiruoka koulussa on makaronilaatikko. Kotona heillä syödään melko paljon lähiruokaa. Lähiruoaksi Neea mieltää satakuntalaisen ruoan.
– Peuranlihaa olen joskus maistanut. En pitänyt siitä, joten en viitsinyt ottaa peuranlihapataa, hän totesi.

Opettaja Sami Minkkinen maistoi peuranlihaa ensimmäistä kertaa.
–Todella hyvän makuista. Hienoa, että on jotakin erilaista, hän kiitteli.
Minkkisen suosikkiruoka koulussa on tonnikalapasta.

Myös 8-luokkalaisten Roni Matintalon ja Perttu Kanniston mielikouluruokaa on tonnikalapasta. Matias Nokkala tykkää eniten makaronilaatikosta. Pojat ovat kaikki aiemminkin syöneet peuranlihaa. Perttu kertoi maistaneensa pohjoisen reissuilla lisäksi poronlihaa.
– Koulussa voitaisiin syödä useamminkin riistaa. Esimerkiksi kasvikset voisi korvata lihalla. Peuranlihapata oli ihan hyvää. Pekonia ei välttämättä olisi tarvinnut laittaa, he kommentoivat.

Senni Valiola

Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Lähiruokayrittäjä, vastaa alan kehittämiseen liittyvään kyselyyn

24.09.2020

Hyvät lähiruokayrittäjät!

Jyväskylän ammattikorkeakoulu käynnisti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta aiemmin maaliskuussa kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää lähiruokayritysten menneiden vuosien kehityskulkuja, nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kyselyn vastaukset auttavat ohjaamaan tulevia kehittämistoimia ja toimivat osaltaan myös uuden ohjelmakauden valmistelun apuna. Kysely on jatkumo aiempina vuosina julkaistuille elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksille.

Kysely oli suunniteltu ja julkaistiin juuri ennen kuin maatamme kohtasi koronakriisi. Taudin leviäminen ja sen estäminen on meitä kaikkia koskettava, pelottava asia. Jo nyt se on aiheuttanut liiketoiminnan häiriöitä ja alasajoja lähes kaikilla toimialoilla ja yhteiskunnan sektoreilla. Myös useat lähiruokayrityksistä ovat kohdanneet vaikeuksia.

Toivomme, että tilanteesta huolimatta ehtisitte vastaamaan kyselyyn, jota on nyt lyhennetty vastaamisen helpottamiseksi. Kyselyä on myös päivitetty muutamien kysymysten osalta.

Kyselyn vastauksista saamme tietoja, miten koko lähiruokasektori jatkossa voisi paremmin ennakoida tulevaa, ja varautua erilaisiin poikkeustiloihin. Kyselyssä on myös avoimia vastauskohtia, joihin voitte kirjoittaa ajatuksia oman yritystoimintanne kannalta. Toivomme nyt vastauksia paitsi liittyen toimintaanne normaalitilanteessa, myös tietoa siitä, kuinka korona vaikuttaa yrityksenne tilanteeseen ja mitä toimenpiteitä eri toimijoilta nyt kaipaisitte.

Kyselyyn vastaamisaikaa on 30.9.2020 asti.

Vastaa kyselyyn tästä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriö:
erityisasiantuntija Kirsi Viljanen, p. +358295 16 2142, kirsi.viljanen@mmm.fi

Lisätietoja Jyväskylän ammattikorkeakoulu:
tutkimustiimin johtaja Elina Vaara, p. +358405460107,  elina.vaara@jamk.fi
projektipäällikkö Leena Pölkki, p. +358504011894, leena.polkki@jamk.fi

Satakuntalaista luomuosaamista esiin

24.09.2020

luomuisasatakunta.fi -sivustolla esitellään satakuntalaisia luomutiloja ja -yrityksiä

Sivusto toimii luomutilojen ja -yritysten verkostoitumiskanavana ja toisten soveltamista menetelmistä oppimisessa ja yhteistyömahdollisuuksien löytämisessä, esimerkiksi koneiden yhteisomistuksen tai rehuntuotantoyhteistyön muodossa. Sivustolla voi myös kertoa tilalla tuotetuista tuotteista ja mahdollisesta tilamyynnistä!

Luomuisa Satakunta -hankkeen sosiaalisen median kanavissa sekä uutiskirjeissä nostetaan säännöllisesti satakuntalaisia luomutoimijoita ja -osaamista.

Toivomme mahdollisimman monen satakuntalaisen luomutuottajan kertovan tilansa toiminnasta kuvan kera!

Tutustu satakuntalaisiin luomutoimijoihin täältä.

Facebook: Luomuisa Satakunta  
Instagram: @luomuisa

 Luomuisa Satakunta logo

Poimintoja satakuntalaisista luomutiloista


Mäkitalon Farmi Oy:llä niin tavanomainen kuin luomutuotantokin ovat uusien haasteiden edessä

Euralaisten Esa Mäkitalon ja Tuula Muuvila-Mäkitalon tarkoituksena on erikoistua luomukaalintuotantoon. Osakkaina Mäkitalon Farmi Oy:ssä toimivat myös Erno Lähteenmäki ja hänen vaimonsa Margit Ruotsalainen, jotka päättivät aloittaa nautojen pidon muutama vuosi sitten.



Lue koko tilaesittely.


Maunulan tilalla tiedetään, että hyvää maitoa voi tuottaa vaikkei joka puolella kiiltelisikään upouudet kaakelit

Kankaanpääläisillä Jenni ja Riku Harmaajärvellä on halu viljellä peltoja ilman kemikaaleja ja samalla pelastaa pölyttäjiä ja luontoa seuraaville sukupolville. Maunulan tilan lypsykarjan ja maidontuotannon siirtyminen luomuun alkoi remontoidussa navetassa keväällä 2019.

Tilojen välinen yhteistyö on tärkeää, sillä omat pellot eivät aivan riitä rehujen tuotantoon. Yhteistyötiloja on lähiseudun luomutiloista jo löytynytkin, mutta tilalle voi edelleen tarjota luomuviljaa ja valkuaisrehua.



Lue koko tilaesittely.

Tutustu myös Luomuisa-blogiin: Ajatuksia eräästä luomunavetasta ja luomumaidosta - Jenni ja Riku Harmaajärvi: ”Halvalla saatiin hyvää, vaikkei sitä kukaan olisi uskonut!

 

 

Sivut: